Julkishallinnon tärkein tehtävä on ottaa rahat pois niiltä, jotka tuottavat lisäarvoa ja siirtää sinne, missä lisäarvoa ei synny

Yhteiskunta
2

Elinkeinoelämän ja valtiohallinnon (eduskunnan) käsitykset oikeudenmukaisesta ovat täysin erilaisia:

  • Elinkeinoelämä pyrkii maksamaan työntekijälle hänen tuottamansa lisäarvon mukaista korvausta ja pitää tasapuolisuutta hyveenä. Valtionhallinnon mielestä enemmän lisäarvoa tuottavia on oikeudenmukaista rasittaa muita korkeammilla veroasteilla.
  • Elinkeinoelämä pyrkii tarjoamaan tuotteita kaikille samaan hintaan ja pitää hyveenä sitä että ihmiset maksavat palveluistaan sen verran miten paljon palveluiden tuottaminen on rasittanut muita ihmisiä ja yhteiskuntaa. Valtionhallinto pyrkii sen sijaan tarjoamaan palveluita perimättä näistä palveluista korvausta, joka olisi suhteessa niiden palveluiden tuottamisen aiheuttamaan  yhteiskunnalliseen rasitukseen.
  • Elinkeinoelämä pyrkii maksamaan sijoittajakorvausta (osinkoja) tasapuolisessa suhteessa siihen miten paljon kukin on investoinut yrityksen toimintaan. Valtionhallinto pyrkii eroon tästä tasapuolisuudesta ja verottaa osinkoja sen perusteella kuka sijoittaja on ja mikä on hänen asemansa. Valtionhallinnon perimät verot vaihtelevat välillä 0….34%. Suurinta veroa maksavat valtionhallinnon pahikset, yksityiset ihmiset.
  • Elinkeinoelämä pyrkii siihen, että lisäarvoa tuottava yritys saa pitää tuottamastaan lisäarvosta kohtuullisen osuuden, joka on suorassa ja tasapuolisessa suhteessa yrityksen tuottamaan lisäarvoon. Valtiovalta ottaa tätä lisäarvoa pois tuottavilta yrityksiltä ja antaa sen valtiohallinnon virkamiehille (Finvera) jaettavaksi edelleen yritystukien ja rahoituksen muodossa virkamiesten hyvinä ja kehityskelpoisina pitämille yrityksille.

Elinkeinoelämän ja valtionhallinnon väliseen taisteluun käytetään kymmeniä miljardeja euroja

Valtionhallinnon ja elinkeinoelämän välinen kamppailu eettisten käsitysten paremmuudesta on todellista titaanien taistelua.  Käytettävä rahasummat ovat suuria. Julkinen sektori käyttää tähän taisteluun noin 90 Mrd€ (sosiaaliturva, terveydenhuolto ja elinkeinoelämän edistäminen yhteensä). Tämä summa peritään menestyviltä kansalaisilta ja yrityksiltä ja jaetaan menestymättömille kansalaisille ja yrityksille.  Vaikutus on tämän vuoksi kaksinkertainen, noin 180Mrd€.  Suomen bkt on tällä hetkellä noin 300 Mrd€, joten summat ovat suuria ja kyse on titaanien taistelusta siitä, kenen käsitys oikeudenmukaisuudesta on oikea. Valtiovalta näyttäisi olevan lähellä voittoa. Suomesta on tullut valtiososialismin ikoni.

Suurin osa julkishallinnon menoista pyrkii tasa-arvon edistämiseen

Julkishallinnon tärkein tehtävä on ottaa rahat pois niiltä, jotka tuottavat lisäarvoa ja siirtää  nille jotka eivät lisäarvoa synnytä. Suurin osa julkishallinnon kuluista (runsas 50%) kuuluu tähän ryhmään.  Tällä tavalla edistetään korkeinta eettistä päämäärää, kansalaisten tasa-arvoa. Tämä tasa-arvo ei ole missään tapauksessa tasapuolisuutta tai edes tasa-arvoista kohtelua siinä muodossa kuin elinkeinoelmä nämä arvot tuntee. Valtion käyttämä käsite, tasa-arvo, tarkoittaa jotain aivan muuta.

 

Kuva Jan Jakubowski Pixabaystä

Related Posts

Lajittelematon

Ennustukset 2020-luvulle päivitys 6

Tein arvioita todennäköisyyksille vuoden 2019 lopussa tämän vuosikymmenen reaalisesta talouskasvusta Suomessa, Yhdysvalloissa ja Euroalueella. Lisäksi arvioin todennäköisyyksiä osakeindeksien, kuten S&P500:n, kotipörssimme Omhex Capped Gi:n ja

Kirjat Lajittelematon Sijoittaminen

Pörssisankareita – Uusi opas sijoituskohteiden valintaan ja strategian rakentamiseen

Miten löytää ne oikeat sijoituskohteet tuhansien vaihtoehtojen joukosta? Tapio Haaviston ja Markku Rautasen uutuuskirja ”Pörssisankareita” tarjoaa käytännönläheisen otteen sijoittamiseen 239 konkreettisen esimerkin avulla.Kirjan nimi, Pörssisankareita,