Kaakkois-Aasian yritysvierailuobservaatioita syksyltä

 

Syksyllä olin käymässä jälleen Kaakkois-Aasiassa tapaamassa kohdeyrityksiä, tällä kertaa Indonesiassa ja Filippiineillä.

FILIPPIINIT

Reissu suuntautui Manilaan, jossa tutustuimme ostareihin, kasinoihin ja rakennusprojekteihin. Lisäksi tapasin 6 eri yhtiötä, joista kolme oli jo salkussamme ja 3 täysin uutta yhtiötä. Yleisesti ottaen Filippiineiltä on vaikea löytää osa-alueita, joilla menisi huonosti parhaillaan. Ulkomaisten rahanlähetykset ovat hieman hidastuneet parin vuoden takaisesta lähemmäs 10 %:sta n. 5-7 % vuosikasvutasolle, BPO-sektori (business process outsourcing) on vahvassa vedossa, turismi lujassa kasvussa, pankkilainat hyvässä kasvuvauhdissa alhaiselta lähtötasolta ja kulutus- ja kiinteistösektorit vetävät hyvin. Pankkisektorilla ovat ongelmalainat vain 2 %:n luokkaa ja trendi on alaspäin. Kulutussektorilla automyynti on lujassa nousussa vuoden takaisesta. Uusia autoja on myyty noin 8 % enemmän kuin vuosi sitten, mikä hyvin terve merkki, koska historiallisesti Filippiineillä on myyty enemmänkin käytettyjä tuontiautoja. Autopenetraatio on Filippiineillä vain 3,5 %:n luokkaa, kun  Indonesian ja Thaimaassa vastaavat luvut ovat 5 % ja 17 %. Tosin polttoaineiden myynti on maassa lisääntynyt huomattavasti BKT:n kasvua hitaampana n. 2 % vuosivauhtia viimeiset 10 vuotta – näin siis virallisten tilastojen mukaan. Kuitenkin kun autojenmyyntiluvut jatkavat kasvuaan, tulee suurempi autokanta näkymään myös polttoaineiden myyntitilastoissa positiivisena seikkana.

Kuitenkin, vaikka turismisektori on hyvässä vedossa, investointien turismi-infraan pitäisi kiihtyä. Esimerkiksi Manilaan on valmistumassa kaksi erittäin suurta kasinokompleksia (Belle ja Bloomberry) vuoden 2013 aikana, mutta vaikuttaa siltä, että esimerkiksi Manilan päälentokentän NAIA:n kapasiteetti on tullut jo aikoja sitten vastaan. Etenkin terminaalit 1 ja 2 vaativat pikaista päivitystä/uusimista, kun taas uusin halpalentoterminaali 3 ei ole pystynyt vieläsaavuttamaan täyttä toimintakapasiteettiaan. Hallituksen tavoitteena olevat 10m turistia vuoteen 2016 mennessä nykyisestä n. 4m:sta vaativat nopeita ja massiivisia infrainvestointeja, jos tavoite halutaan saavuttaa, ja rakennussektori on selkein hyötyjä tämän osalta. Myös politiikan saralla menee hyvin, kun presidentti Aquinon suosio on huipussaan, ja korruption kitkemisessä on onnistuttu suhteellisen hyvin.

Kuten Indonesiassakin, vakuutusbisnes on myös Filippiineillä heräämässä henkiin. Sektorin penetraatio on tosin vain noin 0,5 % tällä hetkellä, mutta luku kasvaa noin 15 % vuosivauhtia, minkä lisäksi kasvun odotetaan vielä kiihtyvän, kunhan väestön tulot kasvavat. Investointikelpoisia listattuja vakuutusyhtiöitä on kuitenkin vaikea löytää, vaikka sektoriin saa epäsuorasti altistusta tiettyjen listattujen monialayhtiöiden kautta.

1990-luvun alusta Filippiinit on kärsinyt työvoiman valumisesta ulkomaille, mikä selittää maan valuutan PHP:n arvoa nostaneen ulkofilippiiniläisten rahanlähetystrendin. Nyt kuitenkin tämä ”brain-drain”-ilmiö on hieman laantumassa, kun ulkofilippiiniläiset ovat alkaneet muuttaa takaisin Filippiineille maan positiivisen vireen ansiosta.  Tämä ”reverse brain-drain” on lähes aina selkeä merkki, kun puhutaan talouksien todellisista käänteistä parempaan päin.

Yhtiötapaamisten perusteella on ostettu yhtä kulutukseen suuntautunutta finanssiyhtiötä Filippiineiltä, ja lisäksi yhden kuluttajatuotteita valmistavan yhtiön tilannetta seuraamme mielenkiinnolla, koska ensi vuonna on mahdollisuus pysyvämpään positiivisempaan käänteeseen yhtiön tuloksentekokyvyssä. Yhden salkkuyhtiön painoa olemme vähentäneet turismiprojektien odotettua hitaampien aloituksien takia. Kahden muun tavatun salkkuyhtiön osalta loppuvuosi ja ensi vuosi näyttävät erittäin hyviltä, joten niiden painot pidetään ennallaan.

INDONESIA

Vuoden alusta Indonesia on ollut Kaakkois-Aasian huonoiten performoinut osakemarkkina, kun taas muut maat kuten etenkin Thaimaa, Filippiinit ja Singapore ovat tuottaneet huomattavasti paremmin.  Myös Indonesian rupiah on ollut alamaissa vuoden alusta – euroa vastaan se oli laskenut -5,6 % syyskuun lopussa, kun taas vastaavasti  Filippiinien peso, Thaimaan baht ja Malesian ringgit ovat tuottaneet paremmin +4,8 %, +3,2 % ja +3,5 % vuoden alusta. Thaimaan taloutta on vetänyt hyvin vuoden 2011 tulvista elpyminen ja kotimarkkinan hyvässä vedossa ollut investointisykli, kun taas Malesian markkinaa ovat nostaneet infrastruktuuri-investoinnit,  maan taloudellisesti laadukas tilanne kokonaisuudessaan ja hyvät taloudelliset suhteet lähimaihin. Pientä epävarmuutta lähitulevaisuuden suhteen aiheuttaa kuitenkin globaalin talouden hidastuessa viennin suuri osuus BKT:sta, joka Malesian osalta on +80 %, Thaimaan osalta +60 %, mutta Indonesian osalta vain 24 %. Tosin on pidettävä mielessä, että yhä suurempi osa näiden kolmen maan ulkomaankaupasta käydään hyvin pärjäävien Aasian lähimaiden kesken. Myös kauppataseen vaje Indonesiassa ensimmäisen vuosipuoliskon aikana selittää osaksi valuutan heikkouden.

Lisäksi Indonesia on historiallisesti nähty sijoittajien silmin taloutena, jonka kehitys riippuu lähes yksinomaan raaka-aineiden hinnoista ja kysynnästä. Kuitenkin vain 30 % BKT:sta liittyy raaka-aineisiin, ja siitä osuudesta vain 12 % kaivosalaan, kuten esimerkiksi kivihiileen. Loput 18 % tulee ruokaraaka-aineista, joiden kysynnän hidastumisesta ei ole ollut merkkejä. Lisäksi indonesialaisten kotimarkkinayhtiöiden tuloksentekokyky on ollut erittäin hyvää eikä yhtiöiden näkymissä ole tapahtunut muutosta negatiivisempaan suuntaan. Näin ollen näemme, että Indonesiaan tulee virtaamaan sijoitusrahaa loppuvuoden aikana muiden yllä mainittujen maiden kustannuksella. Osakemarkkinan koko BKT:n nähden edelleen alueen pienimmästä päästä n. 45 %, kun lähimaissa vastaava luku on 100 % luokkaa.

Ulkomaiset suorat sijoitukset (FDI) ovat myös jatkaneet kasvuaan Indonesiaan, eikä tälle trendille näytä tulevan merkittävää hidastumista muutamaan vuoteen. FDI pelkästään Japanista vuonna 2011 oli +5mrd USD ja sen osuus kokonais-FDI:stä 28 %. Korealaisten FDI Indonesiaan on puolestaan kolminkertaistunut vuoden 2011 tasoista, ja kuluvan vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana se oli yhteensä n. 1mrd USD. Yleisesti ottaen monien kansainvälisten yritysten FDI-strategiana on ”Kiina plus yksi”, eli yhä kasvavassa määrin tämä ylimääräinen investointikohde on Indonesia, missä keskiluokan kasvu absoluuttisesti mitattuna on kolmanneksi  suurinta Kiinan ja Intian jälkeen. Myös halvat työvoimakustannukset ja paraneva infrastruktuuri helpottavat yritysten Indonesian sijoituspäätöksiä. Esimerkiksi Taiwanilainen Foxconn perustamassa massiivista (5-10mrd USD)  tuotantolaitoskompleksia Indonesiaan – tarvittava bisnesparkmaa-alue hankitaan näillä näkymin JOM Komodo -rahaston salkkuyhtiöltä, Modernlandilta.

Tapasin 10 yhtiötä Indonesiassa, joista kolme olin tavannut aikaisemmin, ja jotka ovat edustettuna myös rahastoissamme. Tapaamisissa tuli ilmi, että monet yhtiöt ovat toimintojen laajennuksien myötä harkitsemassa investoimista tai investoivat nyt ensimmäistä kertaa myös varastohallien ja muiden toimintojen automaatioon, mikä voi tuoda huomattavia säästöjä, kun ottaa huomioon +12 % vuodessa nousevat palkat. Tämä povaa hyviä aikoja säästöjen myötä sekä kyseisille yhtiöille, että länsimaisille firmoille, jotka myyvät kyseisiä järjestelmiä kuten teollisuusnostureita (näitä valmistavat myös suomalaiset yritykset, mutta suomalaisista tuotteista olen tähän mennessä Indonesiassa törmännyt ainoastaan Wärtsilään, Nokiaan ja Rovioon, ja esimerkiksi missään ei ole näkynyt suomalaisia hissejä tai nostureita – herätys Konecranes, Kone ja Cargotec!!).  Esimerkiksi suurissa FMCG-yhtiöiden (fast moving consumer goods = ”päivittäiskulutustuotteet”) varastohalleissa saattaa työskennellä satoja ihmisiä, kun taas automaation myötä henkilöstökulut tippuvat  jopa 90 %. Yleisesti ottaen monissa eri firmoissa ollaan nyt panostettu paljolti toimintojen tehostamiseen hankkimalla esim. uusia ohjelmistoja, länsimaisia (lähinnä saksalaisia ja hollantilaisia) huippulaitteita ja palkkaamalla ulkomaisia asiantuntijoita johtotehtäviin.

Juuso Mykkänen – Salkunhoitaja

JOM Rahastoyhtiö – www.jom.fi

Related Posts

Sijoittaminen

Home bias

Termi on määritelty esim. tuossa. Nojaaminen yhteen maahan, jollaiseksi EU:nkin vallan hyvin voi laskea (siis onko USA varmasti vain yksi kansatalous?), sisältää riskin.

Toisaalta me kaikki

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com