Käänteisillä rahastoilla voi suojautua kurssilaskulta
Hyvin valituista osakkeista ei henno luopua edes silloin kun pörssissä panikoidaan. Ratkaisuna voi silloin olla käänteisen rahaston ostaminen. Käänteisen rahaston arvo nousee kun pörssi-indeksi laskee ja päinvastoin. Suomalaisille sijoittajille on tarjolla muun muassa seuraavat vaihtoehdot:
- XACT BEAR (nousee 1% kun Ruotsin pörssi laskee 1%)
- XACT BEAR 2 (nousee 2% kun Ruotsin pörssi laskee 1%)
- Xtrackers ShortDAX Daily Swap UCITS ETF 1C (nousee 1% kun Saksan pörssi laskee 1%)
- Xtrackers ShortDAX x2 Daily Swap UCITS ETF 1C (nousee 2% kun Saksan pörssi laskee 1%)
- Xtrackers S&P 500 Inverse Daily Swap UCITS ETF 1C (nousee 1% kun USA:n pörssi laskee 1%)
- Xtrackers S&P 500 2x Inverse Daily Swap UCITS ETF 1C (nousee 2% kun USA:n pörssi laskee 1%)
Oheisessa kuvassa on esimerkiksi XACT BEAR viimeisen vuoden käyttäytyminen ja vastaava Ruotsin pörssin tuottoindeksi (pörssin hintaindeksi johon on lisätty osingot). XACT BEAR kehitys on lähes indeksin peilikuva. XACT BEAR on vuoden aikana kuitenkin pudonnut hieman (noin 3%) enemmän kuin Ruotsin pörssin tuottoindeksi on noussut. Mistä tämä johtuu ? Eräs syy on se, että negatiivisten osakkeiden eli XACT BEAR omistamisella on hintansa. Negatiivisia osakkeita omistava joutu esimerkiksi kustantamaan osingot niille, joilla on positiivisia osakkeita. Tämän tyyppiset kulut piilevät kaikissa käänteisissä rahastoissa. Sijoittajan ei tarvitse niistä huolehtia. Rahasto hoitaa asiat sijoittajan puolesta. Mutta pitää olla tietoinen että suojautumisella on hintansa. Vakuutus maksaa aina eikä vakuutusta kannata ottaa ellei sille ole tarvetta.
Kurssilaskulta voi suojautua monin keinoin kuten esimerkiksi siirtämällä painoa osakkeista korkorahastoihin tai ostamalla vakailla kulutusmarkkinoilla toimivia osingonmaksajia. Mutta käänteisillä rahastoilla on niilläkin oma paikkansa sijoittajan keinovalikoimassa.
Kuvan lähde: pixabay
”Käänteisillä rahastoilla voi suojautua kurssilaskulta”
Oma kokemukseni näistä ”käänteisistä” perustuu useampaankin yritykseen sellaisina huonoina pörssivuosina, kun osakkeet olivat olleet pitempään laskusuunnassa.
Kokeilin lähes kaikkia jutussa mainittuja esimerkkejä, olipa vipukerroin -1,5 tai -2. Näiden ”miinusvipujen” tuotot olivat aina aluksi positiivisia, kun ”tavalliset” osakkeet tippuivat. Nämä sijoitukset kyllä nousivat arvossa, mutta tätä iloa kesti yleensä vain muutaman kuukauden. Mutta sitten yleisten osakkeiden hintojen alkaessa nousta yleensä yllättävästi tai hyvinkin nopeasti, saatoin menettää tuottojani liiankin äkkiä.
Odottamattomat hyvät uutiset tulevat yhtä nopeasti kuin huonotkin, ja lopputulos näistä käänteisten vipujen kokeiluista olivat osittain jopa negatiiviset tai plus miinus nolla.
Vaikka olen aktiivinen markkinoiden seuraaja, en näiden miinusviputuotteiden kanssa silloin pärjännyt kovinkaan hyvin. Jos vielä tulee eteen sama tilanne, pitää osakemarkkinoiden tunnelmien muutokset tajuta heti ja toimia erittäin ripeästi.
Yhteenvetoni on, että markkinakäänteet saattavat yllättää jatkossakin kokeneetkin sijoittajat. Tämän takia ”jenkkien sijoitussentimentin” seuranta jatkuvasti lienee parasta yllätyksien välttämiseksi. Samoin vix-indeksiä kannattaa seurata yleensä aktiivisesti.
Asian voi nähdä niinkin että mikäli noihin pitää turvautua, niin näkemys puuttuu. Lopputulos on +/- nolla.