Kaikki munat valtion korissa
Huomenta, Terveisiä ajatuspaja Liberan keskustelutilaisuudesta. Tälläkertaa aiheena on "Piketty ja pääoma Suomessa – Kaikki munat valtion korissa?". Keskustelua siivittää Henri Heikkisen ja Antti Vesalan "Kaikki munat valtion korissa – Suomalaisten omakohtainen varautumattomuus yhteiskunnallisena riskitekijänä" -analyysi. Analyysin kirjoittajien lisäksi keskusteluun osallistuvat kansanedustaja Anna Kontula, professori Paul Lillrank, professori Alf Rehn, yrittäjä Kim Väisänen.
keskustelussa käsitellään Thomas Pikettyn Capital in the 21st Century -kirjan teesejä Suomen näkökulmasta.
Jarno Lönnqvist keskustelutti Pikettyn teesit täällä jo aikaisemmin. Oma tulkintani Pikketyn teeseistä pähkinänkuoressa:
1) varallisuutemme on kasvanut 5% vuodessa ja jatkaa samaa rataa hamaan tulevaisuuteen
2) GDPn kasvunopeus on selvästi alle tuon 5% ja jatkaa hidastumistaan kohti nollaa. Palkkasumman kasvu menee samaa rataa.
3) kohdista 1 ja 2 seuraa, että palkkatulojen suhde varallisuuteen jatkaa pienenemistään. Pääoman ja varsinkin perityn rahan painoarvo suhteessa työntekoon kasvaa.
4) kohdassa 3 järkeilty kehitys on huono asia ja sitä vastaan pitää taistella (globaaleilla) varallisuusveroilla
Huomenta, Terveisiä ajatuspaja Liberan keskustelutilaisuudesta. Tälläkertaa aiheena on "Piketty ja pääoma Suomessa – Kaikki munat valtion korissa?". Keskustelua siivittää Henri Heikkisen ja Antti Vesalan "Kaikki munat valtion korissa – Suomalaisten omakohtainen varautumattomuus yhteiskunnallisena riskitekijänä" -analyysi. Analyysin kirjoittajien lisäksi keskusteluun osallistuvat kansanedustaja Anna Kontula, professori Paul Lillrank, professori Alf Rehn, yrittäjä Kim Väisänen.
keskustelussa käsitellään Thomas Pikettyn Capital in the 21st Century -kirjan teesejä Suomen näkökulmasta.
Jarno Lönnqvist keskustelutti Pikettyn teesit täällä jo aikaisemmin. Oma tulkintani Pikketyn teeseistä pähkinänkuoressa:
1) varallisuutemme on kasvanut 5% vuodessa ja jatkaa samaa rataa hamaan tulevaisuuteen
2) GDPn kasvunopeus on selvästi alle tuon 5% ja jatkaa hidastumistaan kohti nollaa. Palkkasumman kasvu menee samaa rataa.
3) kohdista 1 ja 2 seuraa, että palkkatulojen suhde varallisuuteen jatkaa pienenemistään. Pääoman ja varsinkin perityn rahan painoarvo suhteessa työntekoon kasvaa.
4) kohdassa 3 järkeilty kehitys on huono asia ja sitä vastaan pitää taistella (globaaleilla) varallisuusveroilla
Pikettyn teesit saivat paljon julkisuutta, mutta alkuihastuksen jälkeen myös kovenevaa kritiikkiä lähinnä siitä, että hän tekee historian perusteella liian rohkean ja todennäköisesti väärän arvauksen tulevaisuuden trendeistä.
Tässä Liberan tilaisuudessa julkaistun raportin suositukset olivat tuttua ja turvallista Libera-asiaa: yksilöitä pitää kannustaa itse varautumaan tulevaisuuteen, yhteiskunnan rooli on paisunut liiaksi ja yksilö on kaikenkaikkiaan palautettava takaisin keskiöön.
Sensijaan paneelin keskustelu ja varsinkin yleisökeskustelu rönsyili kaikissa mahdollisissa yhteiskunnallisissa asioissa. Joitain mielenkiintoisia kommentteja tuli kiitos Paul Lillrankin ja Alf Rehnin. Näistä mainittakoot kommentit siitä, että pääomasta puhuttaessa tulee käsitellä myös "henkinen" pääoma ja ymmärtää, että pääoma ei ole niinkään ökyrikkaan tilillä makaavaa "toimetonta" rahaa vaan pääoma on tuotantokoneistossa hyödyttämässä enemmän tai vähemmän kaikkia.
Ei tämä Liberan tilaisuus kokonaisuutena yltänyt aivan aikaisempien tilaisuuksien tasolle.
Mutta mitä oikein pääoma merkitsee?
Vaihtoehdot:
a) Pääoma on joskus ollut keino saavuttaa joutilaisuuden tila. Varmaan nykyäänkin.
b) Toistaalta toki pääomaa on teollisella aikakaudella tarvittu teollistamiseen: investointeihin.
c) Mutta nykyään…kuka tahansa, jolla on läppäri ja nettiyhteys voi perustaa seuraavan Uberin tai Airbnbn. Harva keksii suuren pörssikomeetan, mutta moni yrittää ja jotkut onnistuvat. Pääoman rooli on tässä lajissa erilainen, toki sitä tarvitaan venture capitalin muodossa.
Mitä kaikki tämä merkitsee pääoman haltijalle, inhimilliseltä kantilta katsettuna:
Kohdassa
a) pääoma rappeuttaa ja laiskistuttaa
b) ja pääsee herlinmäiseen asemaan yhteiskunnan kehittäjänä ja ruhtinaana
c) pääoman tai siis "vanhan rahan" omistaja saattaa olla jollain lailla mukana aktiivisesti, todennäköisesti ehkä ei.
Eli…halliltseeko kohta a) ? Tekeekö koroilla eläminen ihmisestä henkisesti ja ehkä fyysisestikin laiskan?
T Musta
Tarvitsimme puolueen, joka ajaa liberaaleja arvoja
Minä jossain määrin allekirjoitan sen, että Piketty:n teesit tulevat lähitulevaisuudessa toteutumaan.
On hyvä että on olemassa Libera, joka ajaa liberaalin yhteiskunnan asiaa. Olisi vielä parempi, jos meillä olisi jokin puolue ajamassa liberaaleja arvoja.
Liberaali
En tiedä mitä kukakin ymmärtää liberaaliudella, mutta jos se tarkoittaa vapautta ja ihmisten ominaisuuksien mahdollisimman suurta hyödyntämistä meillä on paljon tekemistä. Meidän koulujärjestelmämme kehuvat sellaisia jotka tykkäävät toisten kehuista, kouluarvosanat ovat vain kehumista. Koulujärjestelmässämme on myös paljon mielyttämisen arvostelua josta suorin esimerkki on liikunta ja taito-/taideaineet. Änkyröille toisten mielyttämisestä kiinnostuattomia ei motivoida millään lailla. Ilkeästi sanottuna meidän systeemissä pärjää lähinnä toisten ja mieluiten ylempien "perseennuolijat". Sama se on työelämässäkin. Jos yhteiskunta olisi liberaali se soisi myös urapolut ihmisille jotka ovat luonteeltaan toisenlaisia. Nyt yhteiskuntamme ei ole vapaamielinen eli liberaali vaan perässäjuokisijoiden nostamisjärjestelmä.
Timo Vuoren tutkimuksen mukaan Nokia kaatui perseen nuolemiseen
Samaa mieltä. Ystäväni Timo Vuori Aalto yliopistosta teki tutkimuksen siitä mihin Nokia kaatui. Nokia kaatui Timo Vuoren tutkimuksen mukaan juuri tuohon perseen nuolemiseen (jos sallitaan näin brutaali ilmaisu).
Kyse oli lähinnä siitä että ihmiset kokivat tekevänsä enenevässä määrin tekevänsä töitä esimiehelle ja hänen määrittelemilleen tavoitteille. Nokian alkuaikojen, Salora:n ja Televa:n peruja oleva kulttuuri, jossa ihmiset kokivat tekevänsä töitä asiakkaalle ja asiakkaan hyväksi jäi takaa alalle ja unohtui.
Tarkempaa tietoa Timo Vuoren tutkimuksesta on täällä: http://knowledge.insead.edu/strategy/what-could-have-saved-nokia-and-what-can-other-companies-learn-3220
Kai
Bill Gatesin testamentti
Kirjoitin yllä hieman huolimattomasti, tarkoitus oli liittää a kohta toiseen a kohtaan, b toiseen b:hen jne.
En siis väittänyt, että Pekka Herlin olisi ollut jotenkin laiska. Pahoittelut tästä!
Mutta voisi pohtia, mitä merkitsee, että yleisesti varsi fiksuksi henkilöksi arvostettu Bill Gates ei perinnöllään aio kannustaa lapsiaan joutilaisuuteen, vaan työntekoon.
Pääpointtini liittyi tähän: "pääomasta puhuttaessa tulee käsitellä myös "henkinen" pääoma ja ymmärtää, että pääoma ei ole niinkään ökyrikkaan tilillä makaavaa "toimetonta" rahaa vaan pääoma on tuotantokoneistossa hyödyttämässä enemmän tai vähemmän kaikkia."
Tarkoitin, että startup-aikakaudella tosiaan tuo "tuotantokoneisto" on jotain aivan muuta kuin teollisella aikakaudella. Toki pitää muistaa, ettei yksi aikakausi korvaannu toisella, vaan useampi paradigma elää samaan aikaan.
Pitänee tutustua Liberaan. Etenkin yksikön kannustaminen aloitteellisuuteen on hyvä tavoite, mutta varsin vaikea haaste Suomessa. Mielelläni näkisin eläkevakuutusyhtiöiden vallan rapistuvan ja kansalaisten aloittavan todellisen kansan- ja eläkekapitalismin aikakauden.
t. Musta
Vaikea sanoa
Monet pääomaruhtinaat näyttävät hyvinkin ahkerilta jotkut laiskoilta. Sama taitaa päteä palkollisiin. Säästössä oleva raha saattaa tosiaan laiskistaa, mutta tuskin sillä isoa merkitystä on laiskistumisen määrään, että oliko se alunperin pääomatuloa vai palkkatuloa. Voisiko olla niin, että palkkatulo laiskistaa enemmän, koska se on YT lain ja työttömyysturvan takia ennustettavampaa kuin pääomatulo, joka saattaa haihtua yönyli yrityksen joutuessa vaikeuksiin. En kuitenkaan ehdota pääomatuloturvaa….
Herlinitkö laiskoja?
On aavistuksen kohtuutonta kutsua "Herlinmäisyyttä" laiskuudeksi.
Oliko Bror Harald Herlin laiska ostaessaan Strömbergiltä Koneen tehden siitä maailmanluokan yrityksen poikansa ja pojan poikansa kanssa?
Yrityksen, joka on tarjonnut lukemattomia työvuosia suomalaisille, verotuloja valtiolle ja lisävarallisuutta sijoittajille.
Mielestäni ei. Sanoisin ennemmin, että hän oli todella ahkera ja kunnioitettava Suomalainen.
Olisiko pääomatehokkaammin käytössä jos Bror Harald olisi tyytynyt apulaisinsinöörinä olemiseen?
Piketty mukaan ehkä olisi. Suomessa olisi nimittäin niin paljon vähemmän pääomaa, että ehkä se olisi vähemmän "laiskaa ja rappeuttavaa".
Nykyiset elävät Herlinit saattavat toki hallinnoida aikaisempien sukupolvien aikaansaannoksia laiskasti. Minä arvostan sellaista laiskaa pääomaa, joka on synnytetty meitä kaikkia hyödyntämään. Jos kaikki yrittäjät valitsisivat yrittäjyyden sijaan valtion virkamiesuran, niin pääoman laiskistuttavaa ja rappeuttavaa vaikutusta ei olisi. Ei olisi pääomaa.