Euroopan pankkivalvonta ollaan hallituksen 11.10.2012 eduskunnalle antaman selonteon mukaan toteuttamassa niin, että valvonnan lisäksi myös pankkikriisin hallinta ja yhteinen talletussuojajärjestelmä siirtyvät EU tasolle. Yhteisen valvonnan ohessa valtioiden vastuut pankeista käytännössä lakkaavat.

EKP valvoisi määrällisten ja laadullisten vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimusten noudattamista sekä luottolaitosten hallintoa. Valvonnan lisäksi EKP myös päättäsi toimiluvista sekä vakavaraisuusvaatimuksista. Tämä tarkoittaa sitä, että EKP:lle siityisi käytännön vastuu pankkien toiminnasta ja kansallisten hallitusten vastuut lakkaavat.  

Valtiovarainministeriö: Hallitus tukee tavoitetta perustaa EU:lle yhteinen pankkivalvonta

   Komissio antoi 12.9.2012 ehdotuksensa EU:n yhteisestä pankkivalvontamekanismista. Euroopan keskuspankki (EKP) vastaisi pankkien vakauden valvonnasta euroalueella. Euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot voisivat liittyä valvontamekanismiin vapaaehtoisesti. Hallitus lähetti pankkivalvontaa koskevan kirjelmän eduskunnalle 11.10.2012. Hallituksen näkemyksen mukaan keskitetyllä ja nykyistä yhtenäisemmällä ja tehokkaammalla pankkivalvonnalla luodaan edellytykset vakaammalle finanssisektorille ja EMU:n edelleen kehittämiselle.

Ehdotus käsittää sekä asetusehdotuksen Euroopan keskuspankille (EKP) annettavista valvontatehtävistä että ehdotuksen Euroopan pankkiviranomaisesta (EBA) annetun asetuksen muuttamisesta. Ehdotusten taustalla ovat toimenpiteet euroalueen kriisin taltuttamiseksi ja erityisesti valtioiden ja pankkien välisen kohtalonyhteyden katkaisemiseksi. Osaltaan pankkivalvonta on myös ensimmäinen askel kohti komission tavoittelemaa pankkiunionia, jonka ymmärretään käsittävän myös yhteisen pankkikriisien hallinnan sekä yhteisen talletussuojajärjestelmän.

Komission asetusehdotuksen mukaan EKP myöntäisi ja peruuttaisi luottolaitosten toimilupia, arvioisi luottolaitosten omistajien sopivuuden, valvoisi määrällisten ja laadullisten vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimusten noudattamista sekä luottolaitosten hallintoa. Sillä olisi myös oikeus vaatia luottolaitoksilta korkeampia vakavaraisuusvaatimuksia sekä lisäpääomapuskureita, esimerkiksi vastasyklisiä pääomapuskureita. Osana keskitettyä ja tehostettua valvontaa EKP:lla olisi oikeus määrätä luottolaitoksille asetusten rikkomisesta rahamääräisiä seuraamuksia.

Hallitus arvioi, että ehdotuksilla on merkittäviä vaikutuksia sekä Suomen pankkijärjestelmän että EU:n pankkijärjestelmän valvontaan. EKP:lle ehdotettu lähtökohtaisesti yksinomainen toimivalta vähentää Finanssivalvonnan vastuuta kotimaisen pankkisektorin valvonnassa, mutta lisää Finanssivalvonnan kansainvälistä yhteistyötä suomalaispankkien valvonnassa. Finanssivalvonnan olisi autettava EKP:a sen pyynnöstä valvontatehtäviin liittyvien päätösten valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Käytännön työnjaosta kansallisen ja EKP:n itse suorittaman valvonnan välillä päättäisi ehdotuksen mukaan EKP myöhemmin itse. Ehdotus vaikuttaa Finanssivalvonnan tarkastus- ja tietojensaantioikeuteen sekä mahdollisuuteen osallistua sellaisten ryhmittymien valvontakollegioiden toimintaan, joihin kuuluu suomalaisia luottolaitoksia tai Suomessa toimivia sivuliikkeitä.

Uusia säädöksiä on tarkoitus soveltaa vaiheittain vuoden 2013 alusta lukien. Kaikkien euroalueen pankkien toiminnan vakauden valvonta siirtyisi lopullisesti EKP:n päävastuulle 1.1.2014 lukien ja vakauden kannalta merkittävien pankkien valvonta siirtyisi jo 1.7.2013 lukien. Valtioneuvosto pitää aikataulua erittäin haastavana, ja katsoo että huolellinen ja avoin valmistelu on kiireestä huolimatta varmistettava.

Valvontatehtävien ja rahapoliittisten tehtävien eriyttämiseksi EKP:n yhteyteen perustetaan erillinen valvontaneuvosto.  Siihen kuuluisi puheenjohtajana ja varapuheenjohtajan lisäksi neljä EKP:n johtokunnan nimeämää edustajaa ja yksi kutakin kansallista valvontaviranomaista edustava jäsen. Valtioneuvosto katsoo, että valvontaa koskevan EKP:n päätöksenteon riippumattomuutta, avoimuutta ja sen vastuunalaisuutta tulee valmistelussa edelleen kehittää. Valmistelussa tulisi lisäksi pyrkiä sellaiseen hallintomalliin, joka mahdollistaa myös euroalueen ulkopuolisten jäsenten yhdenvertaisen osallistumisen valvontaa koskevaan päätöksentekoon.

Hallitus arvioi, että ehdotettu järjestelmä saattaa ainakin alkuvaiheessa lisätä jonkin verran valvonnan kustannuksia ja siten toimialan kustannusrasitusta, koska valvontamaksuja kerättäisiin sekä EU-tasolla että kansallisella tasolla tapahtuvan valvonnan rahoittamiseksi