Kansantalouden tilinpitoa on joskus hyvä katsoa vähän etäänpää. On hyvä olla tietoinen kokonaistilanteesta, jotta saa vähän taustaa sille mistä nyt juuri tällä hetkellä vellova keskustelu eläkkeiden ja tulonsiirtojen karsimisesta ja verojen korotuksista oikein juontaakaan juurensa. Osan syystä voi tietenkin vierittää suurten ikäluokkien eläköitymisbuumin syyksi, mutta silloin kyllä keskustelu ohjautuu väärään suunttaan. Olemme viimeisten parin vuoden aikana tehneet vakavia kansantaloutta rasittavia virheratkaisuja, joiden korjaaminen auttaa meitä nopeasti ja tehokkaasti pois stagnaation tilasta johon yhteiskuntamme on joutumassa – kunhan asioihin tartutaan tosissaan.     

Keskiansiot ovat, kuten alla olevasta kuvasta nähdään, viime vuonna kehittyneet erittäin positiivisesti. Kansantalouden tuotanto on kuitenkin laskenut kuten kansantalouden suhdannakuvaajasta voimme havaita. Miten nämä kaksi tilastoa on sovitettavissa yhteen – tuotanto ei voi ikuisesti laskea ja palkat nousta?

Kun palkat nousevat ja tuotanto laskee niin jonkun muun kuin palkansaajan on tingittävä omista tuloistaan.

Yhteiskuntamme on viime vuonna tinkinyt seuraavista asioista:

• työttömyys on lisääntynyt ja sitä kautta kokonaispalkkakustannuksia on saatu pienennettyä
• investoinnit tulevaisuuteen on jätetty tekemättä tai niitä on radikaalisti supistettu
• suurempia palkkoja on maksettu ottamalla lisää velkaa (erityisesti valtio on kunnostautunut tässä)
• eläkkeitä, työttömyyskorvauksia ja vähempiosaisille tulevia tulonsiirtoja on pienennetty ja pienennetään edelleen
• sijoittajat ovat saaneet pienemmän osan kansantalouden tuloista (tämä pienentää jatkossa sijoittajien investointihalukkuutta)
• palkkatuloja ja pääomia joudutaan jatkossa verottamaan kovemmalla kädellä, joka johtaa meitä kohti sosialistisempaa yhteiskuntaa

Lopputuloksena palkkakustannusten kasvusta on, että täällä tehdyn työn kilpailukyky suhteessa esimerkiksi Kiinassa tehtyyn työhön edelleen laskee ja yhteiskuntamme uhkaa luisua syöksykierteeseen, jota ei ole helppo oikaista. 

Miten tähän on päädytty?

Tämän nyt tapahtuneen ilmiön syypäitä ovat kaikki talouselämän sektorit, joista valtiovalta on kyllä tällä kertaa ollut syyllisistä kaikkein syntisin. Valtion työntekijöiden palkat ovat nousseet kaikkein nopeimmin ja valtio on siten kaikkein suurin syypää tapahtuneeseen kehitykseen. Ei auta vaikka valtion toimesta nyt perustetaankin työpajoja ja muuta virikettä työttömille – se on vain laastaria niille haavoille joiden viiltämisessä valtiovalta on erityisesti kunnostautunut. Tapahtuneesta kehityksestä ei voi kuitenkaan syyttää poliittista johtoa vaan kyllä tekijät ovat syvemmällä yhteiskunnan koneistossa:

• virkamieskunta ei ole osannut ohjata poliittisia päättäjiä oikeaan kansantaloudelliseen näkemykseen
• media ei ole kyennyt kuvaamaan kansalaisille kansantalouden kokonaisuuden tilannetta ja lainalaisuuksia niin että järkeville poliittiselle päätöksille olisi saatu kansalaisten tuki
• oppositio on kannustanut hallitusta palkkojen ja muun kustannustason velella tapahtuvaan paisuttamiseen (ja hallitus on ollut opposition kanssa yksimielinen)

Mitä seuraavaksi?

Eräänä yksittäisenä valopilkkuna on ollut Sauli Niinistön toiminta. Hänellä täytyy olla hyvät taustajoukot sillä Sauli Niinistö on kyennyt ensimmäisenä tekemään monia aloitteita asioihin tarttumiseksi.Täytyy vain ihailla Sauli Niinistöä ja erityisesti hänen taustajoukkojaan, joissa täytyy olla mukana joku kansantaloutta erittäin hyvin taitava tähti.

Uskon että yhteiskunnassa alkaa nyt olla ymmärrys tilanteeseen ja minun mielestäni asioihin kannattaa tarttua jo ennen seuraavia vaaleja juuri niin kuin Sauli Niinistö on ehdottanut.

Lähde: findikaattori.fi/13/

Lähde: findikaattori.fi/39/

Kansantalouden tilinpitoa on joskus hyvä katsoa vähän etäänpää. On hyvä olla tietoinen kokonaistilanteesta, jotta saa vähän taustaa sille mistä nyt juuri tällä hetkellä vellova keskustelu eläkkeiden ja tulonsiirtojen karsimisesta ja verojen korotuksista oikein juontaakaan juurensa. Osan syystä voi tietenkin vierittää suurten ikäluokkien eläköitymisbuumin syyksi, mutta silloin kyllä keskustelu ohjautuu väärään suunttaan. Olemme viimeisten parin vuoden aikana tehneet vakavia kansantaloutta rasittavia virheratkaisuja, joiden korjaaminen auttaa meitä nopeasti ja tehokkaasti pois stagnaation tilasta johon yhteiskuntamme on joutumassa – kunhan asioihin tartutaan tosissaan.     

Keskiansiot ovat, kuten alla olevasta kuvasta nähdään, viime vuonna kehittyneet erittäin positiivisesti. Kansantalouden tuotanto on kuitenkin laskenut kuten kansantalouden suhdannakuvaajasta voimme havaita. Miten nämä kaksi tilastoa on sovitettavissa yhteen – tuotanto ei voi ikuisesti laskea ja palkat nousta?

Kun palkat nousevat ja tuotanto laskee niin jonkun muun kuin palkansaajan on tingittävä omista tuloistaan.

Yhteiskuntamme on viime vuonna tinkinyt seuraavista asioista:

• työttömyys on lisääntynyt ja sitä kautta kokonaispalkkakustannuksia on saatu pienennettyä
• investoinnit tulevaisuuteen on jätetty tekemättä tai niitä on radikaalisti supistettu
• suurempia palkkoja on maksettu ottamalla lisää velkaa (erityisesti valtio on kunnostautunut tässä)
• eläkkeitä, työttömyyskorvauksia ja vähempiosaisille tulevia tulonsiirtoja on pienennetty ja pienennetään edelleen
• sijoittajat ovat saaneet pienemmän osan kansantalouden tuloista (tämä pienentää jatkossa sijoittajien investointihalukkuutta)
• palkkatuloja ja pääomia joudutaan jatkossa verottamaan kovemmalla kädellä, joka johtaa meitä kohti sosialistisempaa yhteiskuntaa

Lopputuloksena palkkakustannusten kasvusta on, että täällä tehdyn työn kilpailukyky suhteessa esimerkiksi Kiinassa tehtyyn työhön edelleen laskee ja yhteiskuntamme uhkaa luisua syöksykierteeseen, jota ei ole helppo oikaista. 

Miten tähän on päädytty?

Tämän nyt tapahtuneen ilmiön syypäitä ovat kaikki talouselämän sektorit, joista valtiovalta on kyllä tällä kertaa ollut syyllisistä kaikkein syntisin. Valtion työntekijöiden palkat ovat nousseet kaikkein nopeimmin ja valtio on siten kaikkein suurin syypää tapahtuneeseen kehitykseen. Ei auta vaikka valtion toimesta nyt perustetaankin työpajoja ja muuta virikettä työttömille – se on vain laastaria niille haavoille joiden viiltämisessä valtiovalta on erityisesti kunnostautunut. Tapahtuneesta kehityksestä ei voi kuitenkaan syyttää poliittista johtoa vaan kyllä tekijät ovat syvemmällä yhteiskunnan koneistossa:

• virkamieskunta ei ole osannut ohjata poliittisia päättäjiä oikeaan kansantaloudelliseen näkemykseen
• media ei ole kyennyt kuvaamaan kansalaisille kansantalouden kokonaisuuden tilannetta ja lainalaisuuksia niin että järkeville poliittiselle päätöksille olisi saatu kansalaisten tuki
• oppositio on kannustanut hallitusta palkkojen ja muun kustannustason velella tapahtuvaan paisuttamiseen (ja hallitus on ollut opposition kanssa yksimielinen)

Mitä seuraavaksi?

Eräänä yksittäisenä valopilkkuna on ollut Sauli Niinistön toiminta. Hänellä täytyy olla hyvät taustajoukot sillä Sauli Niinistö on kyennyt ensimmäisenä tekemään monia aloitteita asioihin tarttumiseksi.Täytyy vain ihailla Sauli Niinistöä ja erityisesti hänen taustajoukkojaan, joissa täytyy olla mukana joku kansantaloutta erittäin hyvin taitava tähti.

Uskon että yhteiskunnassa alkaa nyt olla ymmärrys tilanteeseen ja minun mielestäni asioihin kannattaa tarttua jo ennen seuraavia vaaleja juuri niin kuin Sauli Niinistö on ehdottanut.

Lähde: findikaattori.fi/13/

Lähde: findikaattori.fi/39/