Kasvuosakkeet tuottavat arvo-osakkeita paremmin
Yritykset, joilla on paljon varallisuutta luetaan arvo-osakkeisiin ja taas sellaiset, joiden liikevaihto kasvaa, luetaan kasvuosakkeisiin. Mutta kannattaako pitkällä aikavälillä sijoittaa kasvu- vaiko arvo- osakkeisiin?
Erään vastauksen tarjoaa historia. Viimeisen viiden vuoden aikana paremmin ovat menestyneet kasvuosakkeet, kuten oheisesta USA:n markkinoita koskevasta vertailusta havaitsemme.
Arvo-osakkeet ja kasvuosakkeet USA:n markkinoilla (Lähde: Yahoo finance)
Syy kasvuosakkeiden paremmuuteen piilee osin korkotasossa. Kasvuyrityksillä on yleensä enemmän velkaa, ja ne menestyvät kun korot ovat alhaalla ja arvo- osakkeet menestyvät taas silloin kun vieraasta lainapääomasta täytyy maksaa kovaa hintaa. Arvo- osakkeiden aika tulee yleisen käsityksen mukaan silloin, kun korkotaso nousee ja epävarmuus kasvaa. Tuollainen kausi oli vuoden 2008 loppupuolella ja vuoden 2009 alkupuolella, mutta päinvastoin kävi. Kasvuosakkeet olivat USA:ssa parempia huonoinakin aikoina. Mistä tämä epäloogisuus?
Kasvuyritysten paremmuuteen on myös muita syitä. Parempaan kurssikehitykseen on syynä osin myös se, että kasvuyrityksistä löytyy kannattavia investointikohteita, joita yritysjohto osaa hyödyntää. Kasvuyritykset toimivat dynaamisilla toimialoilla, joilla avautuu uusia liikteoimintamahdollisuuksia, ja niiden yritysjohto on itsevarmaa ja rohkeaa. Ja ainakin yllä olevan vertailun perusteella itsevarmuuteen on hyvät perusteet. Kasvuyritykset tuottavat hyvin.
Onko kasvuyrityksiä mahdollista käytännössä löytää niin tehokkaasti että saavuttaa yllä olevan graafin mukaisen edun? Kyllä on. Yllä olevat graafit kuvaavat indeksirahastojen arvojen kehitystä ja ne edustavat todellisia sijoituskohteita. VUG:n (Kasvuosakkeet) ja VTV:n (Arvo-osakket) hallinnointipalkkio on kummankin 0,1% vuodessa ja merkintäpalkkiota ei kummallakaan ole. Palkkiokuorma on siis vähäinen eikä tästä syystä vaikuta vertailuun. Molemmissa on suuri rahastopääoma, VUG:ssä 27Mrd USD ja VTV:ssä 18Mrd USD ja suuresta pääomastaan johtuen näitä rahastoja hoidetaan huolella ja vertailun voi olettaa edustavan USA:n markkinoiden toimintaa melkoisen tarkasti.
Kasvuyrityksiin keskittyviä, tavallisen sijoittajan kannalta turvallisia rahastoja on Suomessakin tarjolla lukuisia kuten esimerkiksi Tapiola Kasvu.
Kirjoittaja on Tapiolan asiakas ja Tapiola tukee muun muassa tämän verkkolehden tuottamista.
Osingot
Eikä nämä ETF:fät maksa vuosineljänneksittäin osingot ulos? Kuinka huomioit vertailussa osingot?
Osingot on huomioitu siten,
Osingot on huomioitu siten, että molemmat hoitavat osingot samalla tavalla. Siis arvo-osakkeiden käyrä ja kasvuosakkeiden käyrä ovat samalla periaatteella tehty ja ero on aito.
Katsoin vielä hieman
Katsoin vielä hieman tarkemmin ja arvo-osakkeisin sijoittava rahasto, VTV, on tosiaan maksanut hieman suuremmat osingot. Se selittää pienen osan heikommasta pörssimenestyksestä. Ja käyrät eivät siis ole aivan täysin vertailukelpoiset. Joskin aika lähellä.
Kai
Täältä näkee
http://mba.tuck.dartmouth.edu/pages/faculty/ken.french/data_library.html
Täällä on maailman kuuluisin data-aineisto arvo- ja kasvuosakkeiden vertailuun. SMB on Small Minus Big, HML on High Minus Low. Rf tarkoittaa riskitöntä korkoa.
Pienet yritykset ovat tuottaneet vähemmän kuin suuret viimeisen vuoden aikana. Isot arvoyhtiöt ovat tuottaneet parhaiten ja pienet arvoyhtiöt toiseksi parhaiten.
Kun näitä analysoidaan tarkemmin, niin tuota anomaliaa, mikä on hyvin tunnettu, ei juuri menestyksellä pysty käyttämään hyödyksi. Siinä on vuosittaista heiluntaa liikaa.
Täällä sivulla on paljon dataa, josta joskus voisi Piksuun tehdä enemmänkin laskelmia. Muistelisin, että olen jonkun pienen jutun joskus tänne kirjoittanutkin.
Osinkojen jakaminen ei
Osinkojen jakaminen ei huononna pörssimenestystä vaan pikemminkin päinvastoin.
Kannattaa huomata, että S&P 500 on pelkkä hintaindeksi! (kuten viimeisimmässä ToTossa meillä oli taas kerran esillä)
kts. Vanguardin seuraavia www-sivuja:
https://personal.vanguard.com/us/funds/snapshot?FundId=0966&FundIntExt=INT#tab=1
https://personal.vanguard.com/us/funds/snapshot?FundId=0966&FundIntExt=INT#tab=1a
Täällä kerrotaan, että VTV:n viiden vuoden Cumulative total returns as of 11/30/2012 on -1,22 %.
ETF-rahaston perustamisesta 26.1.2004 alkaen VTV:n tuotto on ollut keskimäärin +4,42 % per vuosi.
Hyvä sivusto, josta voi katsoa eri ETFien historiallista kokonaistuottoa on mm. ETFScreen.com.
Täällä VTV:n viimeisimmän yhden vuoden kokonaistuotoksi ilmoitetaan +18,68 %. Kun Yahoo!Finance ilmoittaa vastaavan ajan kurssikehitykseksi VTV:lle +15,64 %.
KL
Pienet arvoyhtiöt ovat paras sijoitus
Kun itse kun en ole kovintaan innokas tekemään empiiristä analyysiä osakemarkkinoilta niin lainaan erästä kohtalaisen tuoretta tutkimusta.
Liu, Zugang and Wang, Jia, Time, Risk and Investment Styles (August 9, 2011). Financial Services Review, Vol. 19, pp. 323-336, 2010. Available at SSRN:
Tutkimuksen kohteena on sijoitushorisontin vaikutus tuohon keskustelun alaiseen kysymykseen arvo- vai kasvuosakkeisiin.
Tässä Google käännös tuloksista: Tuloksemme osoittavat, että enemmän riskejä kaihtava sijoittajat kasvuyhtiöt tyyli on turvallisin tyyli lyhyemmillä sijoitushorisontin, kun taas pienet arvoyhtiöt tyyli on turvallisin tyyli pidemmällä sijoitushorisontin. Kuitenkin aggressiivisempia sijoittajille, pienet arvoyhtiöt tyyli on aina turvallisin tyyli riippumatta sijoitushorisontin. Lisäksi pienet kasvun tyyli on kaikkein vaarallisimpia tyyli kaikilla sijoitushorisontin molemmille sijoittajia.
Pekka
Arvo- ja kasvuyhtiöt
Kuten tässä thredissä aikaisemmin mainitsin niin täältä saa maailman kuuluisimman data-aineiston. Aineistoa jopa päivitetään. Tällä aineistolle Eugene Fama ja Kenneth French toivat suureen julkisuuteen juuri tämä anomalian ja loivat kolmen faktorin mallin. Malli ei ole mutkikas kuten tuosta linkistä huomaatte ja varsin helposti voi testailla eri tekijöillä. Yksi syy miksi arvoyhtiöt eli kasvamattomat yhtiöt (=korkea osinkotuotto) on että maailma on muuttunut yllättävän vähän. Kovassa muutoksessa stabiilit kasvamattomat yhtiöt ajautuvat sivuraiteelle ja kuihtuvat. Toinen syy on säännöstelyn purkaminen. Meillä maailmalla nämä arvoyhtiöt ovat useasti toimineet säännöstelyillä markkinoilla (kuten energiayhtiöt) ja kun säännöstelyä on purettu, niin ne ovat pystyneet purkamaan tämän piilovaurauden. Purkaminen voi tapahtua vain kerran. Säännöstelyllä alueella olevat yhtiöt ovat toimineet useasti vielä monopolialueilla ja säännöstelyn purkamisen jälkeen ne ovat vielä hetken voineet nauttia monopolista. Markkinatalous kuitenkin täyttää tuottavan alan kilpailijoilla. Pienten yhtiöiden ylituotto voi johtua muutamasta hurjasta noususta. Microsoft oli 30 vuotta sitten pieniyhtiö ja nyt suuri. Näitä megalomaanisia nousuja tapahtuu, mutta harvoin ja niitä on käytännössä mahdotonta arvata etukäteen. Osingot ovat tietenkin merkittäviä koska ainut tuotto mitä sijoittajat voivat osakkeista saada on juuri osingot. Tuotoilla on merkitystä, tulevilla tuotoilla.
Nämä eivät kuitenkaan mielestäni selitä kokonaan tätä anomaliaa. Korkeista osingoista on vielä muistettava Suomessa verotus. Näitä kun lasketaan niin veroseuraamuksia ei oleteta. Käytännön sijoittaja kuitenkin kohtaa tämän osinkoverokohtelun.
Mitä ”turvallisin” tarkoittaa?
Tuottoisin vai vähiten volatiliteettia?
Filosofiaa riskistä
Riski on varsin filosofinen termi. Riski on ilmeisesti ei haluttava kehityskulku, olkoon se mikä vaan. Riskiä on jättää ottamatta riskiä, tällöin muut menevät kehityksessä ohitse ja itse menettää markkinat. Kiinan kielessä riski koostuu vaarasta ja mahdollisuudesta. Kiinaksi jos ajattelemme voimme ajatella riskin myös positiivisena asiana, mahdollisuutena saavuttaa jotain. Riskiä on myös elää kaikkien sääntöjen ja ohjeiden mukaan, riskinä on kuolla tylsyyteen. Noin sata vuotta sitten Knight pohti taas riskin ja epävarmuuden eroja. Eroksi hän tulkitsi niiden toteutumisen todennäköisyysjakauman tuntemisen. Nyt talousmaailmassa pankkikriisien keskellä olemme taas keskittyneet rajaamaan riskiä, ettei riski leviäisi hallitsemattomasti ympärimaailmaa aivan kuten USA pelkäsi kommunististen aatteiden hallitsematonta leviämistä ilman epäinhimillisiä sotilasjuntteja. Kurssien tai omaisuuslajien hintojen heilunta ei ole riskiä vaan seurausta riskistä. Ei paleltumavammakaan ole pakkanen vaan se on seurausta huonosta varustautumisesta pakkaseen. Ei ole vaikka asiasta saisi Nobel-palkinnon ja satoihin Excelillä tehtäviin taulukoihin olisi näin piirretty. Volatiliteetti ei ole sama kuin riski. Lyhyen aikavälin riski ja voltailiteetti on eri asia kuin pitkän aikavälin riski. Melko varmasti jos haluat 100 vuoden ajalta tuottoa on suurempi riski sijoittaa korkomarkkinoille kuin osakemarkkinoille. Luultavammin häviät rahaa 100 vuoden aikajänteellä korkomarkkinoilla kuin osakemarkkinoilla.
Turvallinen sijoitus on riskinkantokyvystä riippuvainen
Tuossa esiin nostamassani tutkimuksessa on riskin mittaamista on pohdittu varsin perusteellisesti ja taulukoissa on esitetty useampaakin mittaria. Jo sijoittajien jaottelu riskiä sietäviin ja riskiä kaihtaviin sijoittajiin kertoo, että tutkimuksessa riski on jotain muuta kuin rahastoyhtiöiden käyttämä voltiliteetti.
Tutkimus päätyy ajatukseen, että pääsääntöisesti riski tarkoittaa mahdollisuutta menettää sijoituksen arvoa. Ja siitä sitten johtopäätöksenä, että turvallinen sijoitus sisältää mahdollisimman vähän riksia sijoituksen arvon menettämiseen.
Alla otteista asiasta:
Before we get into the details of the ranking based on the downside risk measures, we would like to bring to your attention that standard deviation may not correctly represent risk in the long run.
The downside risk measures we use in this paper include the shortfall risk, the expected loss, and the lower partial standard deviation.
Hence, in the remainder of this paper we will use downside risk measures with minimal acceptable rate equal to the t-bill rate to compare the risks of the investment styles.
As discussed earlier in this paper, the shortfall risk corresponds to more aggressive investment behaviors while the lower partial standard deviation (LPSD) corresponds to more risk-averse investment behaviors.
Pekka
Aikajänne ja johtopäätökset
S&P 500:ssa syklin pituus on viime vuosisadalla vaihdellut 23 – 32 vuoden välillä. Mielestäni tämä on minimijakso, jonka perusteella voi tehdä johtopäätöksiä kasvuosakkeiden ja ei-kasvuosakkeiden välillä. Vierastan termiä arvo-osake, koska kaikilla osakkeilla on arvo ja ovat siten "arvo-osakkeita". Kasvu on puolestaan eräs arvonmuodostuksen komponentti…