Työnantajajärjestöjen suita olisi suitsittava

Ensinnäkin luin erinomaisen artikkelin siitä, miten Häkämies oli ministerinä tehnyt joukon EK:lle myönteisiä päätöksiä.

Häkämiehen siirryttyä EK:n johtoon alettiin puhua, että tarvittaisiin karenssiaika ministerin hommien ja lobbaushommien välillä. Ajatus on melko teoreettinen, koska Häkämieshän toimi ministerinä tilanteessa, jossa hänen siirtymisestään oli jo päätetty.

Toisekseen Häkämiehen syrjäyttämä Mikko Pukkinen on valittanut kovaa kohtaloaan SK:ssa. En ymmärrä Pukkisen logiikkaa.

Eikö EK:n tavoite ole juuri se, että työnantaja saa potkia työntekijöitä mielin määrin, vaikka heidän palkkansa ja erorahansa olisivat vähäisiä murto-osia Pukkisen ansioista? Mikä olisi vaihtoehto? Työnantajajohtajien ay:kö, joka ehkä kuuluisi SAK:hon? Entä mitkä olisivat työtaistelukeinot? Mieleen tulee ikävästi Väinö Linnan Pohjantähden Laurilan Anttoo, joka kysyi, että mistä herrat lakossa lakkaavat, kun eivät ole tähänkään asti työtä tehneet.

Kolmanneksi Evan Apunen on valitellut, ettei kouluopetus suju sataprosenttisesti Evan mielen mukaan. Tulee mieleen kaikenlaisia muistoja.

Vuosikymmeniä sitten Apusen kaukainen edeltäjä valitteli, miten koulun historian oppikirjassa on kokonainen luku Afrikan valtioiden itsenäistymisestä, mutta Suomen talvisodasta vain yksi sivu. Miehelle selitettiin, että ko. luokalla ja ko. kirjassa opetetaan yleistä eli maailmanhistoriaa ja Suomen historiaa opetetaan erikseen seuraavana vuonna toisesta kirjasta.

Apuselle on käynyt vähän samalla tavalla. Aikoinaan puhuttiin historian, yhteiskuntaopin ja taloustiedon vanhemman lehtorin viroista (jollaiseen minullakin on pätevyys). Sitten keksittiin, että taloustiede on yhteiskuntatiede, joten taloustieto sanana poistettiin, muttei toki käsitteenä. Linkissä on peruskoululaisten taloustietokilpailun kysymyksiä. Ko. kokeella on aika suuri arvostus hissanmaikkojen keskuudessa.

Annan pari esimerkkiä lisää. Auskultoidessani 1981 – 82 hämmästelin Turussa hyvin tunnetun Norssin evp. lehtori Olli Miettisen taloustieto-opetusta. Koska itselläni on toinen, keskeneräiseksi jäänyt loppututkinto taloustiede pääaineena, rohkenin sanoa, että taso oli varsin kova. Miettinen totesi käyttävänsä soveltuvin osin pohjana erästä silloista kauppakorkean kurssia.

FT Erkki Sinkko lienee opettanut taloustietoa siinä mitassa, että moni hänen oppilaistaan kiinnostui sijoittamisesta. Vastaavasti eräs nuori KTM valitteli minulle, ettei kauppakorkeassa puhuttu mitään yrittämisestä. Apusen haukkuma kirja aloittaa yrittäjyyttä koskevan pääluvun alaotsikolla "Yrittäjyys pyörittää taloutta" Pitäisi varmaan lukea, että Evan johtajat pyörittävät peukaloita.

Eli kyllä koulussa takuuvarmasti puhutaan taloustiedosta, mutta siellä on myös yhteiskuntaoppiaineen kokonaisuus, jonka opettamiseen opettajan edellytetään opiskelleen osioita taloustieteen lisäksi sosiologiasta, sosiaalipolitiikasta ja valtio-opista.

Yhteiskuntaoppia ei oikein voida opettaa pelkän Evan näkökulmasta. Miltä tuntuisi seuraavanlainen opinkappale: ”Vihoviimeinen vaiva yrityksille on sen henkilöstö. Ilmaiseksi sitä nyt ehkä vielä sietäisi pitää, mutta ne mokomat vaativat palkkaakin, mikä pienentää voittoja ja siten johtajien bonuksia. Ay on voittojen ja bonusten kasvun este.”

Yhteiskuntaopin problematiikkaan voi tutustua tuolla.

Edelleenkin Apunen on saanut tungettua samaan hengentuotteeseen sekä globalisaation että väitteen, jonka mukaan tal. kasvu ei vaikuta negatiivisesti, vaan lisää valinnan mahdollisuuksia. Kuinkahan tämä pätee väkiluvultaan maailman suurimpaan kansantalouteen Kiinaan. Sielläkö ei mitään ympäristövaikutuksia ole havaittavissa? Kun Kiinassa edelleenkin on yksi ainoa autuaaksi tekevä kommunistinen puolue, missä ovat valinnan mahdollisuudet? Entä USA, sielläkö ylipaino ei ole ongelma?

Taloudelliset ongelmat ovat syy siihen, että mitä ikinä EK:sta / Evasta möläytetään, siihen suhtaudutaan kuin Jumalan sanaan. Tosiasiassa Suomen taloudelle olisi eduksi, jos työantajien omassa toiminnassa olisi enemmän tolkkua mukana. Annan esimerkin.

Eva ja EK ovat siis ajavinaan elinkeinoelämän etua (ja ajavat tosiasiassa yritysjohtajien etua). Eikö sen edun mukaista olisi pohtia sitä, että tj:n pitäisi ensi sijassa huolehtia yrityksensä kannattavuudesta, eikä pyrkiä jäämään historiaan megalomaanisilla ostoilla tyyliin Soneran UMTS, Stora Enson Consolidated  Papers, Nokian Navteq ja Outokummun Inoxum. Onko tällaista pohdittu? Tuskin.

6 thoughts on “Työnantajajärjestöjen suita olisi suitsittava

  1. Moniko ministeri saisi täydet pisteet

     

     

     

    ja moniko sijoittaja osaisi vastata kaikkeen oikein näihin peruskoululaisten taloustietokilpailun kysymyksiin?

    Tässä esimerkki:

    3.  Sijoituskysymys.

    Petteri haluaa sijoittaa 100 000 euroa mahdollisimman turvallisesti. Miksi alla mainittuja sijoitusmuotoja

    (metsä, talletustili Suomalaisessa pankissa) pidetään turvallisina? Millaisia riskejä niihin sisältyy? Mainitse turvallisuus- ja riskitekijöitä sijoituskohteista.

     

     

  2. Palkkatasoissa on epäkohtia, jotka pitää oikoa

    Palkka-ale on eräässä suhteessa hyvinkin perusteltua. Pörssiyriysten toimitusjohtajat ansaitsevat tätä nykyä noin viisi tai kymmenen kertaa enemmän kuin pääministeri, puolustusvoimien komentaja, yliopiston rehtori tai minkään muunkaan valtion tai kunnan laitoksen johtaja. Pörssiyritysten ja talouselämän (esim. EVA ja EK) ylin johto on ylipalkattua porukkaa. 

    Toinen ylipalkattu ryhmä ovat valtion palkkalistoilla olevat. Vaikka valtion ylimmän johdon palkat ovat kohtuullisia tai jopa pieniä niin silti valtion palkkalistoilla olevat (armeja, poliisivoimat, korkeakoululaitos,…) ansaitsevat keskimäärin noin 20% enemmän kuin avoimen sektorin tai kunnan palveluksessa olevat.

    Palkkatasoissa on mielestäni epäkohtia, jotka olisi syytä oikoa.

    Kai

    1. Ongelmia

      Jos vaatisimme, että ongelmien julkituojan pitäisi ongelmat tuoda objektiivisesti julki luoteltuna niiden vakavuuden mukaisessa järjestyksessä, ampuisimme käytännössä ongelmien julkituojan. Julkisen keskustelun pitää saattaa nämä apusten sun muiden julki saattamat ongelmat oikeaan puitteisiin. Nyt ei niin ole käynyt. Sinä olet yksi ainoita jotka kritisoivat Apusen näkemystä vaikka sen näkemyksessä on paljon arvostelemista.

      Apunen on jäävi tuomaan objektiivisesti ongelmia julki, koska hän saa palkkansa yhdeltä etujärjestöltä. Hän on toiminut täysin tehtävänsä mukaisesti ja on ehkä hyväkin, että hänen mielipiteet vaietaan unohduksiin.

      1. Kieltämättä….

        …hissanmaikat on yhtä harmiton maali kuin savikiekot. Tuskin mäkään kunnan virassa uskaltaisin muuta kuin ajatella itsekseni talviyön pimeydessä cheeky

        T. Juha

Comments are closed.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com