Presidentti Sauli Niinistö toi esille mahdollisuuden, että valtioiden velkaantumisongelma hoidetaan painamalla Euroja. Piksu kertoi viime tammikuussa, että Euroopan keskuspankin julki lausumaton inflaatiotavoite lienee noin 3-4% ja että EKP prykii tukemaan inflaatiolla velkaantuneita maita. Mitä tämä merkitsee sijoittajalle?

Ensinnäkin tuo 3-4% inflaatiotavoite pitänee paikkansa. Euroopan valtiot velkaantuvat EKP:n mukaan tällä hetkellä keskimäärin noin 3% vuosivauhdilla BKT:stä ja tuo tavoiteltu 3-4% inflaatio enemmän kuin tasapainottaa reaalisen velkaantumisen. Siis suuresta ongelmasta ja merkittävästä inflaatiosta ei ole kysymys. Sauli Niinistön kommentti liittynee siihen, että EKP ei ole aivan päässyt julkaisemattomaan 3-4% inflaatiotavoitteeseensa. Inflaatio on jäänyt 2,5% tasolle. Kyse on siis hienosäädöstä, jota tehdään sen takia, että Espanjan ja Kreikan valtiontalouksien vaje on 8-9% luokkaa ja näille maille noin 4% inflaatio yhdistettynä menossa oleviin säästötoimiin olisi optimaalinen ratkaisu. 

Käynnistyvä inflaatio laskee vuoden viiveellä pörssikursseja

Piksu on artikkelissaan "Infaatio ennustaa vuoden viiveellä pörssikursseja" havainnut, että vaikka inflaatio loppujen lopuksi laskee pörssikursseja, niin kiirettä regointiin ei ole. Negatiiviset vaikutukset tulevat vasta vuoden viiveellä inflaation käynnistymisestä. Nyt ei siis ole oikea hetki myydä pörssiosakkeitaan pois.

Pörssikurssien suunta ennustaa vuoden viiveellä korkotasoa

Mutta entäpä mitä käynnistyvä inflaatio tarkoittaa korkosijoituksille? Korkosijoittajan kannalta näyttäisi olevan viisainta seurata pörssikursseja. Ne ennustavat noin vuoden viiveellä korkomarkkinoiden kehittymistä kuten oheisesta Suomen Pankin kuviosta voimme selvästi havaita. Ja korrelaatio on jopa erittäin voimakas. On yllättävää että näin sijoittajan kannalta näin tärkeästä asiasta löytyy näin voimakas ja rahanarvoinen korrelaatio.

Pörssikurssien ja korkotason keskinäisriippuvuus (Tietojen lähde: Suomen Pankki)

Jos nyt pitäisi arvata mitä tapahtuu seuraavaksi, niin olisi aika luonnollista olettaa, että korot lähtevät ensi vuonna nousuun. Mutta nouseeko korkotaso näin nopeasti? Tällä kertaa on hyvä syy uskoa asioiden menevän toisin. Tuota 3-4% tasolla laukkaavaa inflaatiota voi olla järkevää ylläpitää pidempään. Espanjan ja Kreikan valtiontalouksien vaje laskee nykyisillä säästötoimilla noin 2% vuodessa ja reaalinen tasapaino saavutetaan 3-4% inflaatiotasollakin vasta vuonna 2014. On siis hyvä syy olettaa että korkotasokin kohoaa vasta loppuvuodesta 2013 tai alkuvuodesta 2014. Saammekin siis todennäköisesti nauttia vielä yli vuoden ajan alhaisista koroista ja rahapolitiikan ihanasta keveydestä.