Kesäkuun katsaus (Ote JOM Silkkitie Aasia rahaston raportista)

 

Kartta Silkkitielle


Osakemarkkinoilla navigointia kesän aikana on voinut verrata magneettiseen häiriöalueeseen merellä, jolloin kompassi näyttää minne sattuu, ja karille ajon riski on suuri. Toisin sanoen näkyvyys markkinoilla on ollut hyvin heikkoa, ja suuntaa on vaikea ottaa johtuen erinäisistä globaaleista epävarmuustekijöistä, joihin keskitymme tässä katsauksessa.

Selkein heikko lenkki on ollut Yhdysvaltojen kotimarkkinan (kuluttajat, työttömyys ja kiinteistösektori) huono tila, joka on nyt korostunut ja tullut normaalin elpymisskenaarion povaajillekin selvemmäksi, kun talouden tukiaispakettien vaikutus on vähitellen loppumassa. Vielä keväällä uskottiin vahvasti tavanomaiseen talouden uudelleen käynnistymiseen, mutta nyt markkinoilla aletaan jo realistisemmin diskontata alempia kasvulukuja, mikä on aiemman näkemyksemme mukaista.

Lisäksi riskinä on jenkeissä se, että yksityinen sektori ei investoi lähitulevaisuudessa aiempien taloussyklien tapaan, koska yleisen taloustilanteen tiedetään olevan alamaissa.

Amerikkalaisilla vientiyrityksillä menee kohtuullisen hyvin, kun kehittyvä maailma vetää. Näkisimme kuitenkin, että talouden tukemisprosessia jouduttaneen jälleen kasvattamaan nykyisestä. Tästä saadaan keinotekoisesti kasvua hilattua ylöspäin, mutta toisaalta kehitys johtaa luultavimmin lisääntyvään epäuskoon jenkkien lopullista velanmaksukykyä kohtaan, ja näin dollarin heikentymisen muita päävaluuttoja kohtaan voi odottaa jatkuvan.

 

Kartta Silkkitielle


Osakemarkkinoilla navigointia kesän aikana on voinut verrata magneettiseen häiriöalueeseen merellä, jolloin kompassi näyttää minne sattuu, ja karille ajon riski on suuri. Toisin sanoen näkyvyys markkinoilla on ollut hyvin heikkoa, ja suuntaa on vaikea ottaa johtuen erinäisistä globaaleista epävarmuustekijöistä, joihin keskitymme tässä katsauksessa.

Selkein heikko lenkki on ollut Yhdysvaltojen kotimarkkinan (kuluttajat, työttömyys ja kiinteistösektori) huono tila, joka on nyt korostunut ja tullut normaalin elpymisskenaarion povaajillekin selvemmäksi, kun talouden tukiaispakettien vaikutus on vähitellen loppumassa. Vielä keväällä uskottiin vahvasti tavanomaiseen talouden uudelleen käynnistymiseen, mutta nyt markkinoilla aletaan jo realistisemmin diskontata alempia kasvulukuja, mikä on aiemman näkemyksemme mukaista.

Lisäksi riskinä on jenkeissä se, että yksityinen sektori ei investoi lähitulevaisuudessa aiempien taloussyklien tapaan, koska yleisen taloustilanteen tiedetään olevan alamaissa.

Amerikkalaisilla vientiyrityksillä menee kohtuullisen hyvin, kun kehittyvä maailma vetää. Näkisimme kuitenkin, että talouden tukemisprosessia jouduttaneen jälleen kasvattamaan nykyisestä. Tästä saadaan keinotekoisesti kasvua hilattua ylöspäin, mutta toisaalta kehitys johtaa luultavimmin lisääntyvään epäuskoon jenkkien lopullista velanmaksukykyä kohtaan, ja näin dollarin heikentymisen muita päävaluuttoja kohtaan voi odottaa jatkuvan.

Euroopan osalta tilanne on kuitenkin ollut alusta lähtien ehkä jopa epärealistisen pessimistinen, koska Kreikasta lähteneen velkakriisin ansiosta eri kommentaattorit ovat piirtäneet Euroopan skenaarionsa lähes maailmanlopun ja EMU:n hajoamisen välimaastoon. Euroopassa valtioiden suunnitellut toimet budjettivajeiden saattamiseksi terveemmille tasoille ovat olleet tähän mennessä kiitettäviä, vaikka pitäkäämme mielessä, että ainoastaan realisoituneet toimenpiteet lopulta lasketaan, eivätkä pelkät suuret puheet tai lupaukset riitä. Euron hajoamiseen emme usko, mutta Euroopan taloudelliset ongelmat jatkuvat vielä pitkään julkisen sektorin korkean kulurakenteen vuoksi.

Yleisesti ottaen globaaleilla osakemarkkinoilla yritetään nyt selvittää, kuinka paljon tukiaispakettien vetäminen pois markkinoilta hidastaa orastavaa kasvua, ja onko niiden poisvetäminen tässä vaiheessa ylipäänsä edes mahdollista länsimaissa ilman talouksien vaipumista uudelleen taantumaan. Näkisimme länsimailla olevan edessään kaksi eri vaihtoehtoa tai niiden yhdistelmää, joihin esimerkkejä löytää Aasian lähihistoriasta: 1. Japanin deflatorisen esimerkin seuraaminen 1990-luvulta nykypäivään, jolloin taloutta pidetään keinotekoisesti yllä kasvattamalla julkisen sektorin velkataakkaa uskaltamatta tehdä tarvittavia rakenteellisia muutoksia, tai 2. Aasian maiden 1997-1998 finanssikriisin jälkipyykin mukainen kehityskulku, jolloin tehdään heti suuria rakenteellisia uudistuksia, kuten esimerkiksi leikataan julkisen sektorin kuluja kymmeniä prosentteja ja devalvoidaan valuuttaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että USA seuraa ns. keynesiläistä kriisistä elpymistä, eli vaihtoehto numero yhtä, kun taas Eurooppa on ehkä enemmän kallistunut vaihtoehto numero kahden suuntaan, maasta hieman riippuen.

Aasiassa markkinat ovat puolestaan keskittyneet Kiinan kiristyspolitiikkaan ja sen vaikutuksiin lähialueille. Raaka-aineiden hintojen alentuminen indikoi nyt selvästi Kiinankin talouskasvun hidastuvan vuoden loppua kohden. Näin ollen 10 % vuotuinen BKT:n kasvu saattaa olla liikaa toivottu kuluvalle vuodelle, mutta uskomme kasvun pysyvän kuitenkin kahdeksan prosentin yläpuolella vuonna 2010. Aasialaisille vientiyrityksille aiheuttaa päänvaivaa USA:n osalta heikko kuluttaja vaikka USD onkin vahvistunut, kun taas euroalueen kysyntää Aasiasta vähentää heikko euro.

 

Vaikka vähensimmekin dollarivaluuttasuojauksemme vain n. 10 prosenttiin dollarisidonnaisten valuuttojen osalta toukokuussa, olemme tämän jälkeen kesäkuun alussa lisänneet valuuttasuojausta yli 50 prosenttiin, koska näkemyksemme dollarista on negatiivinen yllä mainittujen seikkojen vuoksi. Tarkkailemme kuitenkin tilannetta euron suhteen aktiivisesti siltä varalta, että kriisi Euroopassa tästä vielä eskaloituu.

 

 

     Salkunhoitaja Juuso Mykkänen

Related Posts