Kiinteistöveroja voisi korottaa, kiinteistöt eivät pakene maasta niin kuin yritykset ja ihmiset (?)
Kiinteistöjä voisi verottaa tiukemmin, ne eivät pääse pakenemaan maasta niin kuin osaavat ihmiset ja yritykset. Kiinteistöjen verottamisella on silläkin sivuvaikutukset.
Kiinteistöveron korotus nopeuttaisi kiintistöomaisuuden siirtoa niiden haltuun jotka eivät veroa maksa
Kaikki eivät maksa kiinteistöomaisuudestaan veroa. Julkisyhteisöt kuten eläkevakuutusyhtiöt, ammattiyhdistysliikkeet ja muut “yleishyödylliset” toimijat on useimmissa kunnissa vapautettu kiinteistöverosta tai ne maksavat hyvin pientä kiinteistöveroa (luettelo kiinteistöveroprosenteista). Tällä epäsuhdalla on varmistettu, että kiinteistöomaisuus siirtyy vähitellen julkisyhteisöille, kollektiiveille. Kiinteistöverojen korotus kohdistuisi useimmissa kunnissa vain yksityisomaisuuteen ja verojen korottaminen siis nopeuttaisi siirtymistä kohti kollektiivien hallitsemaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämä on joko hyvä tai paha asia, mutta näin tässä kuitenkin käy.
Rakentaminen hiipuisi ja ihmiset yrittäisivät elää ahtaammin
Kiinteistöveron korottaminen (ja mahdollinen veropohjan laajentaminen) vaikuttaisi yhteiskuntaan muullakin tavalla. Asuminen kallistuisi, yhtiövastikkeet ja vuokrat nousisivat. Kansalaiset yrittäisivät sinnitellä ahtaammissa asunnoissa ja asunto- ja kiinteistö- rakentaminen ainakin väliaikaisesti hiipuisi. Ahtaus ja asumisen kalleus karkottaisi koulutettua ja liikkuvaa työvoimaa maasta. Kiinteistöveron korottamisen vaikutukset olisivat lppujen lopuksi aika lailla samat, kuin jos yhteiskunnan hyväksi tehtävän työn tai arvonlisän verottamista korotetaan. Kansalaiset joutuvat ahtaammalle ja kurjistuvat. Verojen vastineeksi pitäisi saada yhä paranevia julkisia palveluita. Vain haittaveroja voidaan korottaa ilman haittoja.
Ihmisten riippuvuus julkisesta sektorista tekee kansasta kuuliaista
Reaalinen elintaso on Suomessa laskenut jo toistakymmentä vuotta. Osa yksityisen ostovoiman pienenemisestä on korvaantunut kattavammilla julkisilla palveluilla. Koulutettuja muuttaa maasta enemmän kuin tänne tulee ja tilalle tulee perustuotantoon tyytyvää porukkaa. Ulkomaisten ja suomalaisten yritysten suorat investoinnit Suomeen ovat alamaissa; olemme tässä suhteessa Euroopan heikoimpia. Mutta monessa asiassa olemme muita edellä, kansalaiset ovat onnellisia, hyvinvointiyhteiskunta (julkissektorin osuuden kasvattaminen) edistyy ja julkiset investoinnit työllisyyteen ovat kasvussa. Olemme etenemässä eduskunnan viitoittamaa tietä kohti kaikenkattavaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja kiinteistöveron korotus olisi pieni askel tällä tiellä. Ihmisistä tulee tasa-arvoisesti köyhiä, onnellisia, julkisista palveluista ja tuista riippuvaisia, kuuliaisia kansalaisia.
Kiinteistöjä voi verottaa entistä enemmän, mutta mikään ei pakota ihmisiä asumaan Suomessa. Kun niiden omistus siirtyy yhä enemmän julkisille toimijoille niin niiden kiinteistöverot alkavat laskemaan jossain vaiheessa. Sitten onkin aika keksiä uusia veroja. Kansalaiset voivat lähteä ulkomaille, mutta eipä se ruoho ole sielläkään kaikille vihreämpää. Itse olen kokeillut sitä pienemmässä mittakaavassa useampaan otteeseen, mutta toistaiseksi mikään kokeiluista ei ole johtanut monen vuoden pysyvään oleiluun. Aina on tosin olemassa uusi mahdollisuus. Itse arvostan Suomessa mm. sitä ettei suihkussa käydessä tarvitse tapella liian kylmän tai liian lämpimän veden kanssa säätäen vedenlämpöä jatkuvasti. Tämä on monissa maissa enemmän sääntö kuin poikkeus. Toinen ikävä mahdollisuus on se ettei vettä tule tarpeeksi. Jos vesijohto- tai muu infra alkaa temppuilemaan ja verohelvetti muuttuu vielä pahempaan suuntaan niin voi olla, että suuntaan muualle. Tämä ei ole vielä muutamaan vuoteen ajankohtaista, mutta tulevaisuudesta ei tiedä koskaan.