Kissanristiäisiä ja muita tapahtumia

 

 

Onko kuvassa kaivosinsinööri, joka on juuri kuullut Talvivaarassa ajoittain satavan vettä? Photo Tõnu Pani

Suuret ja rakastetut yritysjohtajat päättävät vuorovuosin liittää yrityksiä toisiinsa ja erottaa niitä toisistaan eli tehdä fuusioita ja diffuusioita. Toiminnassa on muutakin erikoista, mutta eräs näkyvä piirre on nimen antaminen yritykselle. Kun insinöörit ja juristit lyövät päänsä yhteen, niin kumeaa kolinaahan siitä syntyy.

Kansallispankin rahoittamassa teollisuudessa esiintyi sotien jälkeen vuosikymmeniä sellainen nimi kuin Repola. Ottaen huomioon idänkaupan merkityksen, nimi oli aika erikoinen. Vuonna 1920 Tarton rauhassa Suomi oli aivan vapaaehtoisesti luopunut Repolan kunnasta saadakseen Petsamon. Nimi oli siis huomattavan revansistinen.

Repola Oy:n alaisuudessa oli Rauma Oy. Kun Rauma Oy:sta telakat olivat erkaantuneet omille teilleen, Rauman kaupungissa ei ollut mitään Rauma Oy:n toimintaa. Tilanne oli erittäin johdonmukainen, koska myöskään Repolan kunnassa ei ollut Repola Oy:n toimintaa.

Sitten Rauma Oy liitettiin yhteen Valtion metallitehtaiden eli Valmetin kanssa. Uuden firman nimeksi tuli Metso, vaikka yhtiöllä ei lintujen kanssa ollut mitään tekemistä. Oikeastaan on hyvä muistaa, että metsäteollisuus ei varsinaisesti toimi metsässä, vaikka ratkaisut usein menevätkin metsään.

Nyt Metso Oy:stä on irrotettu Valtion metallitehtaat eli Valmet. Valmetille tuli metsäteollisuuden koneet ja kaivosteollisuuden koneet jäivät Metsolle.

Metso-nimisen linnun rooli kaivannaisteollisuudessa rajoittunee siihen, että soitimella ukkometso kuoputtaa jalkaansa. Suomesta löytyisi paljon parempiakin tunnelinrakentajia, kuten esim. muurahaiset ja uudet tulokkaat kanit. Onkohan uuden firman nimeksi missään vaiheessa mietitty Pupu Oy:tä tai Kusiainen-konsernia?

2 thoughts on “Kissanristiäisiä ja muita tapahtumia

  1. Pieni korjaus

    Vuonna 1920 Tarton rauhassa Suomi oli aivan vapaaehtoisesti luopunut Repolan kunnasta saadakseen Petsamon.

    Eiköhän Petsamo ollut korvausta Siestarjoen asetehtaasta? Repola-Porajärvi ei koskaan Suomeen kuulunut.

     

     

Comments are closed.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com