Kommentteja työnantajien kantoihin

Elinkeinoelämän etujärjestöt ovat jälleen tuottaneet julkisuuteen joukon lausumia, esim. Lausumien tehtailu ehkä on etujärjestöjen tehtävä, mutta median pitäisi tehdä jotain muutakin kuin niitä aina toistella.

Itse keksin talouselämästä muitakin ongelmia kuin liian korkeat verot ja palkat. Mielestäni seuraavien asioitten esiin tuominen sopisi esim. osakesäästäjille.

Jo ennen vuosituhannen vaihdetta epäiltiin paperin käytön vähenemistä. Muistan erinomaisesti, miten CNBC:n Euroopan toimituksen senioritoimittaja oli ihanan yksimielinen Jukka Härmälän kanssa siitä, että internet vain lisää paperinkulutusta, koska kaikki siellä oleva täytyy printata. Miten suomalainen metsäteollisuus on esim. 15 viime vuoden ajan sopeutunut paperin tulevaisuuteen? Mielestäni se on lähinnä marissut palkoista ja kantohinnoista.

Suunnilleen saman ajan on ollut selvää, etteivät kehittyvät maat ole pelkästään halvan työvoiman lähteitä. Kyllä siellä kehittyy myös suunnittelua, yrityksiä ja brändejä, jotka haastavat suomalaisia yrityksiä (en sivumennen sanoen tiedä ollenkaan, miten tämä kysymys pitäisi ratkaista, mutta veroista ja palkoista marisemalla se ei ainakaan ratkea).

Edelleenkin yritysjohtajat ovat harrastaneet megalomaanisia yritysostoja, jossa tappiollinen kilpailija on ostettu pois kuleksimasta kalliilla hinnalla. Miksi se liikevaihto on niin paljon tulosta tärkeämpi asia, että kokoa tavoitellaan hinnalla millä hyvänsä? Annettaisiin tappiollisen kilpailijan mennä konkurssiin ja varauduttaisiin markkinoille tuleviin uusiin kilpailijoihin, joita tulee kaikista yrityskaupoista huolimatta. Maailmassa nimittäin perustetaan enemmän yrityksiä mitä suomalaiset yritysjohtajat ennättävät ostaa.angry

Otan vielä erikoistarkasteluun palkat. Työehtosopimusten takia palkat ovat yrityksen tulotaseen selvimpiä eriä. Ainoastaan ylityöt aiheuttavat epävarmuutta, jos nyt joku firma vielä ylitöistä jotain maksaa.angry

Paljon palkkoja suurempia arvoituksia tulotaseessa ovat energia, raaka-aineet ja puolivalmisteet menopuolella. Tulopuolella on vielä suurempi arvoitus: miten markkinat kehittyvät ja miten yritys pärjää kilpailijoitten tuotteita vastaan.

Työnantajien kannattaisi julkisen marinan sijaan linnoittautua lukittujen ovien taakse pohtimaan, miten palkkakulut syntyvät. Minäpä kerron.

Kuvitellaanpa Rovaniemellä toimivaa miestä, joka myy tunnettua kuorma-automerkkiä. Eräänä vuonna hän tekee erityisen paljon kauppoja, joten hänet palkitaan runsaalla palkankorotuksella. Palkitsija ei juurikaan pohdi, että suuri myynti johtuu enemmänkin hyvästä tuotteesta ja yleisestä tai paikallisesta taloustilanteesta kuin kuorma-automyyjän valloittavasta persoonasta. Jos työnantaja on kehittänyt kilpailukykyisen maksuaikataulun tuotteelle, aina parempi, mutta kuviteltu miehemme Rovaniemellä ei ole välttämättä tehnyt juuri muuta kuin pidättäytynyt puukottamasta asiakkaitaan. Siitä huolimatta hänet palkitaan runsaasti. Kiireiseksi väitetylle miehelle palkataan assistentti keittämään kahvia. Onhan se kivaa, että kuorma-autojen myyntipäälliköllä on yksi alainenkin.      

Kun kuorma-autojen kysyntä Rovaniemellä laskee, työnantaja toteaa, että myyntimies on tullut vanhaksi eikä ole kehityksen tahdissa mukana. Kuorma-automyynti yhdistetään toiseen yksikköön ja mieheltä + assistentilta loppuvat työt siinä sivussa. Yhdistämisessä työpaikka häviää mukavan mutkattomasti – siis työnantajan kannalta.

Ihmisenä myyjä ei välttämättä ollut sen parempi noususuhdanteessa kuin huonompi laskusuhdanteessakaan.

Tämä yksityiskohdiltaan keksitty tarina on ollut totisinta totta Suomessa tuhansia ja taas tuhansia kertoja yleisellä tasolla.

2 thoughts on “Kommentteja työnantajien kantoihin

  1. Boardmanin Markku Pohjola…

    … jatkaa valtion avun pyytämistä, jotta kotitaloudet saataisiin sijoittajiksi. http://www.boardman.fi/artikkelit/kotitaloudetko+porssin+pelastajiksi/

    Entä jos yritysten vastuuton toiminta esim. USA:n ja EU:n finanssikriiseissä ja analyytikkojen ylioptimismi ovat karkottaneet kotitaloudet pörssistä? Entä jos finanssialan itsensä pitäisi uudistua eikä vaatia valtiota korjaamaan finanssialan virheitä?

  2. Tuottavuus ja tuotto

    Monilla menee tuottavuus ja tuotto sekaisin. Kaverin tuotto on aina metriä, kiloa tai litroja vaikka maitoa, halkoja tai kaivettua ojaa. Tuotto on sitten se mitä tuon tuottavuuden tuotosta saadaan rahaa. Joskus niillä ei ole paljonkaan yhteistä kuten vaikka Soneran ilman osto Saksasta. Tuottavuutta ei ollut, mutta tuottoa oli saksalaisille ja suomalaisille oli sitten negatiivista tuottoa. Palkka pitäisi aina sitoa tuottavuuteen vaikka esiteltyihin autoihin ja myös tuottoon. Jos tuottoa tulee ilman tuottavuutta, niin kyseessä on jotain mikä ei ole tämän kaverin ansiota.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki