Keskuspankit kiristävät rahamarkkinoita nostamalla lyhyitä korkoja kunnes niistä viimein saa parempaa tuotto kuin pitkän juoksuajan valtionlainoista (ero on sinisellä käyrällä kuvassa). Tämä on aina johtanut taantumaan (harmaat pystypalkit kuvassa).

Meille sijoittajille on tärkeää että pörssikurssit nousevat (vuoden nousuprosentti punaisilla pylväillä) aina siihen saakka että lyhyet korot ovat pitkiä korkoja korkeammalla ja joskus vielä hieman sen jälkeenkin. Korkoero pitkien valtionlainojen hyväksi on tällä hetkellä noin 0.3% ja historiatiedon perusteella tämä ero riittää kantamaan pörssejä nousuun kenties vielä vuodeksi tai pariksi eikä vielä ole kiirettä pois osakkeista.

Keskuspankit tietävät varsin mainosti sen että jos keskuspankkikorot (lyhyet korot) nostetaan korkeammaksi kuin pitkistä valtionlainoista saadut korot niin taantuma seuraa aina. Herääkin varsin perusteltu ajatus siitä että ylikuumeneva talous ajetaan noin kymmenen vuoden välein tarkoituksella tervehdyttävään taantumaan. On mahdollista että tämä on USA:n osalta totta.

Mikä on tuo varmasti toimiva mekanismi joka taantuman aikaansaa? Jos lyhyistä koroista saa parempaa korkoa kuin pitkäjuoksuisista lainoista niin sijoittajat luonnollisesti siirtävät varoja pois pidempikestoisista ja suurempiriskisistä lainoista paremmin tuottaviin ja pienemmän riskin omaaviin lyhyisiin lainapapereihin. Kun kukaan ei enää huoli pitkiä lainapapereita ja niinpä yritysten pitkäaikainen rahoitus alkaa jyrkästi kallistua (sinisen käyrän nousevat osat), yritysten voitot sulavat korkokuluihin ja ne vähentävät investointeja. Hiljenevä talous päätyy loppujen lopuksi tervehdyttävään taantumaan. Näin on aina käynyt. 

Kuvan esittämien tietojen lähteet:  FRED, Google Finance