Nykyinen korkotaso on normaalihko, vaikka sitä ei vuosien 2009-2022 Yhdysvaltain 10-vuotisten valtionlainojen matalista koroista huomaakaan. Vuosien 2008-2009 finanssikriisin jälkeen korkoja on pidetty epätavallisen matalalla ympäri maailmaa viime vuoteen saakka. Tärkeistä talousmaista tai -alueista vain Kiina on jättänyt laskematta korkoja kohti nollaa. (Kiinan 10-vuotiset korot ovat nyt matalampia kuin finanssikriisin jälkeen seuraavat 10 vuotta) Nyt ollaan näkemässä siirtyminen normaalitilanteeseen mikä tarkoittaa, ettei raha ole läheskään ilmaista.

Nyt ollaan vasta alussa velkojen uudelleenjärjestelyissä. Karkeasti voidaan todeta, että vuoden 2008 lopulla maailmanlaajuisesti velkaa oli noin 200 biljoonaa dollaria eli 200 000 miljardia. Tämän jälkeen velka on noussut noin 300 biljoonaan dollariin. Toisin sanoen, edellinen velkakriisi on ratkaistu ottamalla 100 biljoonaa lisää velkaa. Jotta saadaan perspektiiviä asiaan niin todetaan, että koko maailman bkt on noin 100 biljoonaa dollaria. Voidaan todeta, että uutta velkaa on otettu noin 15 vuodessa maailman bkt:n verran. Tuon 300 biljoonan lainakasan keskimääräinen maturiteetti on 5 vuotta eli joka vuosi on uusittava keskimäärin 60 biljoonaa. Nykyiset korkotasot ovat olleet noin vuoden, joten se ei ole vielä vienyt suuria määriä yrityksiä tai maita konkurssiin. Tilanne tulee pahenemaan seuraavien vuosien aikana mikäli korot eivät laske. Toistaiseksi keskuspankit eivät ole laskeneet ohjauskorkojaan. Keskuspankkien roolit markkinahäirikköinä ovat myös vähissä. Fed ei puutu markkinakorkoihin ja EKP lopettaa osto-ohjelmansa heinäkuun alussa.

Nykyisen korkotason tuottamat ongelmat näkyvät täysimääräisinä seuraavien vuosien aikana mikäli korot eivät laske paljon. Tänä keväänä ensimmäiset vaikutukset on nähty. Yhdysvalloissa ne näkyivät muutamien pankkien vaikeuksina. Pikkuhiljaa vaikutukset leviävät. Ensimmäisinä tulilinjalle osuvat kaupalliset kiinteistöt kuten toimistorakennukset. Niitä painavat ihmisten halut jäädä kotiin töihin, joten kysyntä on vähenemässä rahoituksen hinnan noustessa ja velkoja on uusittava. Voidaan todeta, että kaupallisten kiinteistöjen hinnat ovat alkaneet laskea merkittävästi. Seuraavan kahden vuoden aikana niiden lainoista pitää uusia noin puolet eli jotain biljoonan ja puolentoista väliltä. Käytännössä rahan hinta on noussut yhden arvion mukaan 3.5-4 prosenttiyksikköä eli 350-400 korkopistettä. Kaupallisten kiinteistöjen hinnat tulevat tippumaan joitakin kymmeniä prosentteja mikä tietää muutamien satojen miljardien tappioita. Selvä enemmistö näkyy pienten ja keskisuurten pankkien taseissa. Nyt laiminlyötyjen lainojen osuus on pieni, mutta todennäköisesti se lähtee nopeaan nousuun vuoden lopulla.

Enemmistö asuntolainoista on otettu matalien korkojen aikana. Keskimäärin korkotaso on 3%-4%:ia. Ne ovat enimmäkseen otettu kiinteällä 30-vuoden korolla. Tästä johtuen velkojen laiminlyönnit ovat ennätysmatalat. Normaalitaso on alle kolmen prosentin ja nyt ollaan alle puolentoista prosentin. Tilanteen muuttuminen huolestuttavaksi vaatii suuren määrän työttömyyttä, joten asuntolainoista ei kannata huolehtia paljon Yhdysvalloissa eikä niiden vaikutuksista tarvitse huolehtia muualla vähään aikaan.

Parempilaatuisten yrityslainojen uusiminen tapahtuu tasaisesti Yhdysvalloissa vuosina 2023-2026. Uusittavien lainojen määrä on 1500 miljardin ja 1700 miljardin dollarin välissä. Näistä selkeä enemmistö on kiinteäkorkoisia. Korkeakorkoiset yrityslainat erääntyvät kiihtyvällä tahdilla vuosina 2023-2026. Esimerkiksi tänä vuonna näitä pitää uusia noin 300 miljardia dollaria, ensi vuonna luku on vajaa 500 miljardia, kun taas vuosina 2025 ja 2026 määrät ovat yli 700 miljardia dollaria. Lievä enemmistö näistä lainoista on vaihtuvakorkoisia. Nykyinen korkotaso ei ole vielä suuri ongelma ainakaan tämän vuoden puolella. Seuraavat vuodet voivat olla eri asia. Konkurssien määrä tulee lisääntymään mikäli korkotaso pysyy edes nykyisenä. Nyt korkeakorkoisten lainojenkin laiminlyöntiprosentti on vajaa 2%:ia 2023 vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana. Fitch ennustaa prosentin nousevan viiteen koko vuonna.

Autolainoja on noin 1.5 biljoonaa dollaria Yhdysvalloissa. Keskimääräinen takaisinmaksuaika on lähempänä kuutta vuotta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana määrät ovat lähes tuplaantuneet. Keskimääräiset uusien autojen lainojen korot ovat nousseet viimeisen vuoden aikana vajaasta 5%:sta vajaaseen 7%:iin. Ennen viime vuotta ne olivat vakaasti alle 5%:ia. Kuukauden maksujen laiminlyönnit ovat olleet kovassa nousussa vuoden 2022 aikana, mutta ovat pitkällä aikavälillä vielä matalalla tasolla. Muutoksen suunta on huolestuttava.

Opintolainat ovat vähän autolainoja suurempi markkina. Ne ovat monimutkaisempi tapaus, koska ne ovat enimmäkseen liittovaltion takaamia. Niitä ei ole tarvinnut maksaa viimeiseen kolmeen vuoteen, koska liittovaltio on laittanut maksut tauolle. Tämä koskee vajaata 30 miljoonaa kansalaista. Takaisinmaksu jatkuu viimeistään syksyllä, mutta tilannetta ratkotaan ilmeisesti vielä jossakin oikeusasteessa. Tämän tiedon saa kumota, jos on parempaa tietoa. Velkojen laiminlyönneistä ei ole tietoa viimeisten vuosien ajalta aiemmin kerrotuista syistä johtuen. Keskimääräinen opintolainan korko oli vuosina 2006-2021 4.66%:ia normaaliopiskelijoilla ja 3.73%:ia vuosina 2021-2022.

Lisäksi tulevat vielä luottokorttivelat ja muut velat. Luottokorttivelkaa on noin 1000 miljardia dollaria. Vielä viime vuonna velkoja oli n. 150 miljardia vähemmän. Luottokorttivelkojen kasvu on ollut vähemmän huolestuttavaa vuoden 2008-2009 finanssikriisin jälkeen. Niiden normaalitaso on ollut n. 700 miljardia 2016 saakka. Luottokorttivelkojen keskikorko lähestyy 20%:ia ja maksamattomien velkojen osuus oli n. 2.5%:ia 2003 ensimmäisellä neljänneksellä. Viime vuonna niiden osuus oli ennätysmatala. Normaalitaso ennen vuosia 2008-2009 oli yli 3%:ia. Tilanne ei ole hälyttävä, mutta suunta on huolestuttava.

On selvää, ettei Yhdysvaltojen yksityisen sektorin tilanne ole hyvä. Nousevat korot tulevat syömään niin kotitalouksien ostovoimaa kuin yritysten investointimahdollisuuksia. Työttömyysastekin on 3.7%:ia, joten lisätyöllisyydestä ei voi juuri saada apua kasvuun. Työllisten väheneminen on todennäköisempi vaihtoehto lähiaikoina. Palkat eivät ole kestäneet inflaation mukana, joten kuluttajien tuoma buusti talouteen ei ole todennäköinen rahoituskustannusten nousun jälkeen. Yksityisen talouden selvä vahvistuminen tulevien vuosien aikana ei ole todennäköinen vaihtoehto nykymenon jatkuessa. Heikkeneminen on todennäköisempää. Seuraavat vuodet on turha odotella merkittävää talouskasvua Yhdysvalloista yksityisen sektorin vetämänä ellei korkotaso laske lähelle nollaa. Tämä aiheuttaisi uuden inflaatiopurskeen mikäli se ei seuraisi talousromahdusta. Nykyinen taso ei ole kestävä pidemmällä aikavälillä, joten ennemmin tai myöhemmin korot lähtevät merkittävään laskuun. Tämä ei tarkoita nollakorkoja vaan Yhdysvaltojen 10-vuotisen valtionlainojen korkotasoa joka alkaa ykkösellä tai kakkosella. Jokainen voi arvioida milloin tämä tapahtuu. Oma arvaukseni on tänä syksynä. Samalla huolestutaan deflaatiosta. En tiedä kumpi tulee ensin, mutta rahamäärä on vuositasolla laskussa mikä ennustaa deflaatiota.

Voiko julkinen sektori pelastaa maan talouden? No sen tilanne on heikompi. Budjettivaje on yli 5%:ia ja velkaa on vajaa 120%:ia BKT:sta. Vuosittaisen vajeen ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavan vuosikymmenen aikana. Lisäksi uusi velkakattosopu estää budjetin paisuttamisen ainakin vielä ensi vuonna. Mikäli talous sakkaa niin on turha odotella valtiota apuun. Myös muut suuret valtiontaloudet ovat ongelmissa, joten on vaikea kuvitella talouteen suurta kasvua mikä taas aiheuttaa hieman pidemmällä aikavälillä suuria vaikeuksia. Yksityisellä sektorilla on edessä pitkä ja kivinen tie ihmisten ja yritysten joutuessa sopeutumaan normaalikorkoihin.

Nykyinflaatio on vähentänyt reaalisia velkavuoria, mutta sen tuottama kehitys ei tule kestämään kauan ilman merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. Karkeasti voidaan todeta, että nykykoroilla ja nykyisen tuottavuuskehityksen jatkuessa Yhdysvallat ajautuu konkurssiin seuraavan kymmenen vuoden aikana ilman merkittäviä leikkauksia mm. eläkemenoihin. Sama pätee moniin muihinkin suuriin talouksiin. Näen tämän välttämiseen neljä vaihtoehtoa: tekoälyn kehittymisen, kvanttitietokoneiden kehityksen, fuusioenergian ja kolmannen maailmansodan. En ole pätevä arvioimaan kolmea ensimmäistä vaihtoehtoa. Jälkimmäisen ja ylivoimaisesti pahimman vaihtoehdon todennäköisyys on joitakin kymmeniä prosentteja. Tämä johtuu siitä, että vain sotilaallinen konflikti puuttuu Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Muut tärkeät sodankäynnin muodot ovat jo käytössä.

Eipä muuta,

Tommi T

Lähteet:

https://tradingeconomics.com/united-states/government-bond-yield

https://fred.stlouisfed.org/categories/32440

https://markets.businessinsider.com/news/stocks/commercial-real-estate-prices-outlook-crash-financial-crisis-morgan-stanley-2023-4?op=1

https://www.reuters.com/markets/europe/china-us-lead-rise-global-debt-record-high-305-trillion-iif-2022-05-18/

https://apolloacademy.com/the-maturity-wall-looks-manageable-for-ig-and-hy/

https://www.fitchratings.com/research/corporate-finance/us-hy-bond-defaults-to-rise-despite-dip-in-concern-lists-14-06-2023

https://www.lendingtree.com/auto/debt-statistics/

https://www.statista.com/statistics/290673/auto-loan-rates-usa/

https://www.thebalancemoney.com/average-student-loan-interest-rate-4684306

https://www.nerdwallet.com/article/loans/student-loans/student-loan-debt

https://www.lendingtree.com/credit-cards/credit-card-debt-statistics/

https://fred.stlouisfed.org/series/M2SL

https://budget.house.gov/press-release/arrington-on-cbo-baseline/

https://fred.stlouisfed.org/series/gfdegdq188S