Koroista, paljonko on paljon?
Kuten tunnettua eräät uskonnolliset suuntaukset vierastavat korkoa. Asia on hoidettu toimenpidepalkkioilla, maksetaan pankin ”työstä”, ei pääoman lainasta.
Mielestäni suurempi ongelma on taloustieteen Amerikka-keskeisyys. USA oli vielä 1900-luvun alussa varsin agraarinen maa ja sen taloushistoria on tietenkin Eurooppaa lyhyempi.
Sidney Homerin ja Richard Syllan A History of Interest Rates lienee jossain mitassa ilmaiseksikin ladattavissa. Kun sen kuvien käyttäminen kuitenkin on kyseenalaista, esim. tuossa linkissä näkyy keskeistä tietoa: 1500-luvulta lähtien nimelliskorko on Euroopassa ”usein” ollut esim. 5%. Luku saattaa tuntua suurelta, kun tal. kasvu on koettu ko. aikana heikoksi samoin kun inflaatio. Toisaalta siemenviljan suhde satoon (=jyväluku) oli toki jo tuolloin moninkertainen ja kaukokauppa oli riskistä, mutta onnistuessaan tavattoman kannattavaa.
Em. faktojen jälkeen on selvää, että kokemamme nollakorkojen kausi 2000-luvulla on ollut perin poikkeuksellista.
Lippo Suominen arvelee korkojen vuoden päästä olevan 3,5 %. Vaikka kyse on taatusti arvelusta, paluusta nollakorkoihin ei siis puhuta.
Nollakorko tarkoittaa sitä että:
– vastapuoliriski (velallisen konkurssiriski) on nolla
– inflaation riski (keskuspankkiin liittyvä vastapuoliriski) on nolla
Yhteiskuntajärjestelmässä täytyy olla jotain vialla kun päädytään nollakorkojen aikaan.
” koroista, paljonko on paljon”
Kevyt arvaukseni oli muutama päivä sitten: sopivasta jarrutuksesta voisi olla sellainen, että ”pelokas pankkiiri” Euroopasta jarruttanee ”liikaa” eli juuri silloin kuin sitä jarrua ei tarvittaisi”.
Ja näin kävi, kun Eurooppa putoaa muutenkin, niin EKP nostaa korkoja.
Kärsivällisesti olisi voitu odottaa sitä, että Euroopassa kehittyvä taantuma kyllä itsestäänkin hoitaa talouttamme huonoon suuntaan, ilman että kireällä korkopolitiikalla lisää vauhditetaan ja edistetään talouden heikkenemistä.
En tiedä paljonko on paljon, mutta tiedän nykykorkojen olevan liian korkeat ja tämä johtuu lähinnä aikaisemmista nollakoroista. Sen näkee mm. Saksan valtionlainojen markkinakoroista. Ne ovat matalammat kuin tämän vuoden maaliskuussa ainakin 2-vuotisten ja pitempien maturiteettien koroista. Täällä Suomessa elää joku kumma usko, että esim EKP:n ohjauskorkojen pienetkin muutokset muuttavat täysimääräisesti lainojen korkoja, mutta ei se pidä paikkaansa monissakaan maissa eikä etenkään muiden yritysten kuin finanssilaitosten korkokustannuksen suhteen.