Korostetun puolueeton virkamieskunta on Suomen yhteiskunnallisen menestyksen taustatekijä
Professorit Markku Temmes Helsingin yliopistosta ja Pirkko Vartiainen Vaasan yliopistosta ovat arvioineet valtionhallinnon johtajapolitiikkaa raportissaan Tulevaisuuden_johtajat.
Keskeisenä teemana raportissa on havainto siitä, että korostetun neutraalin, asiantuntemukseen perustuvan, virkamieskunnan syntyminen Suomeen on eräs nykyisen yhteiskunnallisen menestyksemme taustalla vaikkuttava tekijä.
1990-luvulla alkanut hallinnon uudistusaalto onnistui hajauttamaan hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä Suomessa ennen näkemättömällä tavalla. Hallinnon uudistuspolitiikan tuloksellisuuden kannalta tämä oli huomattava saavutus. Tämä kehitys on hajauttanut myös johtajapolitiikan toteuttamista. Uudistusten seurauksena toimivalta ja vastuu uudistuksista delegoitiin ministeriöille ja virastoille, jotka voivat nyt toimia autonomisina kehittäjinä. Luonnollisena seurauksena poliittiset virkanimitykset vähenivät ja nimitykset tehtiin enenevästi ammatillisin perustein – virastot tunsivat tarvitsevansa ammattilaisia ja sellaisia ne myös valitsivat.
Prosessi ei ole vielä edennyt aivan niin selkeään poliittisen johdon ja virkamiesjohdon erottamiseen toisistaan kuin olisi optimaalista. Niinpä on tarvetta erottaa entistä määrätietoisemmin poliittiset johtotehtävät ja korostetun puolueeton virkamiesjohto, toteavat Markku Temmes ja Pirkko Vartiainen raportissaan.
Muodon oikeus takaa sisällön oikeuden
Jotenkin tuohon tapaa meni joskus 80-luvulla Hallinto lehdessä vastaani tullut lausahdus saman Temmeksen kynästä.
Mitä tuo muodon oikeellisuuden etusijalle asettaminen on tuonut: Juristikulttuurin, jossa esiintymistaito tuomioistuimessa ratkaisee riitojen lopputuloksen tuomioistuimissa. Joskus ennen vanhaan tuomioistuimen tehtävä oli ratkaista mikä on totuus asiassa, nyt punnitaan kummalla osapuolella on uskottavampi näyttö. Riidan osapuolten tehtävä on esittää näyttöä ja tuomari pöytänsä takana kuuntelee mitä osapuolten asianajajat ovat paikalle kutsuneet esiintymään.
Sijoitustoiminnan suhteen tästä saatiin tuore näyttö tapauksessa Blomqvist vs. Nordea. Korkein oikeus piti uskottavampana pankinjohtajan ja juristin sanomaa kuin tanssinopettajan.
Temmeksen paljon kehuma puolueeton virkamies jo tuollainen juristi joka ei ota itse mistään selvää, vaan kaikki on asianosaisten itse tuotava esille. Mutta lainsäädäntö kussakin asiassa on kehittynyt sellaiseksi, että se tuottaa maksimaalisen hyödyn osapuolten avustajille. Tuomioistuimissa hyödyn saa asianajajakunta.