Kultaan voi sijoittaa menestyksellä myös kovan inflaation aikoina.  Kulta voi antaa antaa inflaatiosuojaa.  Kullan reaalihinta nousi voimakkaasti 70- ja 80- lukujen inflaatiovuosina.  Mutta joskus kulta menee toiseen suuntaan kuin inflaatio. Kullan reaalihinta nousi voimakkaasti myös silloin kun inflaatio laski vuoden 2000 jälkeen. Kullan reaalihinta laski myös sotien aikaisina ja jälkeisinä inflaatiovuosina. Kulta siis elää omaa elämäänsä.

Kullan hinta suhteessa muuhun tavaraan ja omaisuuteen on pysynyt suurin piirtein samana jo 2000 vuotta. Rooman aikana kultarahat, aureukset, olivat harvinaisia juhlarahoja ja suhteessa yhtä kalliita kuin nykyäänkin. Kullasta ei siis saa pitkälläkään aikavälillä tuottoa. Ei edes vuosituhannessa tai kahdessa. Ne aureukset ovat tänään edelleen yhtä arvokkaita kuin silloin.

Kullan hinta perustuu toisaalta ihmisten uskomuksiin ja unelmiin ja toisaalta tuotantokustannuksiin. Tuotetusta kullasta noin 20-30% käytetään teollisesti elektroniikan liittimiin ja loput menee holveihin tai koruihin. Uskomukset ja unelmat muuttuvat ja sen mukana kullan kysyntä. Jos kullalla on enemmän kysyntää ja hinta nousee niin kaivosyhtiöt lisäävät työvuoroja ja rakentavat uutta rikastuskapasiteettia. Kullan hinnan määrää siis mielikuviin perustuva kysyntä ja tuotantokustannukset niin kuin monen muunkin kaupasta saatavan hyödykkeen osalta. Sen hinta ei leiju ilmassa.

Kultaa voi ostaa metallina (kolikoina tai leimattuina harkkoina) muun muassa:

Tavex, Rasumussen, sijoittakultaan.fi, Jalonom, Hippukulta….

Välityspalkkiot vaihtelee, mutta tunnetuilla leimoilla varustetun kullan ostaminen ja myyminen tarkoittaa muutaman prosentin komissiota. Tällä fyysisellä kullalla on hyvät puolensa mutta myös harminsa. Sen pitäminen patjan alla ei ole mikään henkivakuutus ja sen käsittely on hankalaa. Fyysistä kultaa on kuitenkin hauska ihailla, se on konkreettinen sijoitus.

Kultaa voi ostaa helpoiten ja halviten rahastosijoituksena. Näitä on kahden tyyppisiä, sellaisia joidn takeena on fyysistä kultaa ja sellaisia jotka on rakennettu johdannaisten pohjalta. Johdannaiset ovat ihan hyviä paitsi silloin jos tulee huonot ajat. Fyysinen kulta holvissa on varmempi tae.

USA:n NYSEAcra pörssissä on monta hyvää rahastoa, mutta eurooppalaiset eivät sinne pääse. Atlantin keskelle rakennettiin EU:n toimesta muutama vuosi sitten kaupan estävä muuri, jota ei pysty ylittämään, ei yritys eikä yksityinen. Euroopan kansalaisten rahastoja koskeva kaupankäynti siirrettiin sen myötä tänne Eurooppaan, kullan osalta lähinnä Frankfurtin (Xetra) pörssiin.

Tässä sieltä pari fyysiseeen kultaan sijoittavaa etf rahastoa:

– Xtrackers Physical Gold ETC (EUR)   Deutche bankin rahasto kooltaan noin 2,3 miljardia€

Näitä voi ostaa useimpien suomalaisten välittäjien kautta.  Kaikkien niiden kautta, jotka tarjoavat pääsyä saksan osakemarkkinoille.   Hallinnointikulut ovat siellä jossain 0,2%…0,35% vuodessa ja luonnollisesti joudut ostaessasi ja myydessäsi maksamaan myös osakevälityksen komission, joka on yleensä 0,1….0.3% välillä riippuen käyttämästäsi välittäjästä.

Kultarahastoilla on jatkuva noteeraus ja niillä käydään paljon kauppaa. Rahasto-osuuksien hinta asettuu sen vuoksi aika lailla järkeväksi, eikä osto ja myyntilaidan ero ole sen isompi kuin esimerkiksi suurimmilla ja eniten vaihdetuilla suomalaisilla osakkeilla.