Kunnan koko ja palveluiden tuottamisen tehokkuus

Kuntien tehokkuudesta puhutaan varsin paljon. Vaikka keskustelu on paljon pyörinyt suuruuden ekonomian ympärillä, niin tilastojen perusteella koko on varsin huono tehokkuuden mittari tai aiheuttaja.

Oheisessa kuvassa on y-akselilla kunnassa olevien 0-6 vuotiaiden lasten lukumäärä  ja x-akselilla on päivähoidon kustannukset / lapsi. Ainakaan tässä tilastossa suuruuden ekonomia ei vaikuta tehokkuuteen, kuten kuvasta voidaan nähdä. Pikemminkin näyttäisi, että pienemmät kunnat voivat hoitaa päivähoidon jopa tehokkaammin kuin suuret. Syynä voi olla, että pienissä maaseutukunnissa lapset hoidetaan kotona, joka tuo selkeää tehokkuutta päivähoitoon. Mutta se ei kuitenkaan selitä noita suurten kaupunkien suuria kustannuksia. Voidaan jopa sanoa, että päivähoito on hoidettu pienissä kunnissa tehokkaammin kuin suurissa, vaikka koko on huono indikaattori tehokkuuden mittaamiseen.

Nyt vertaan pistekuviolla kunnan yli 65 vuotiaiden lukumäärää vanhusten laitospalveluiden-+kotipalvelun-+vammaispalveluiden kustannuksiin. Tässäkään ei juuri ole korrelaatiota kunnan suuruuden kanssa.

Kunnan koko vaikuttaa jonkin verran peruskoulun kustannuksiin / oppilas. Trendi ei ole kauhean vahva ja suurin ero selittyy luokkakoolla, koska mitä suurempi kaupunki, niin sitä suuremmat luokat.

Ylipäätään kuntakeskustelussa liian paljon puhutaan kunnan koosta kun pitäisi puhua siitä kuinka voidaan tuottaa tehokkaasti palvelut. Toivottavasti kun kohta siirrytään näistä ”sirkusvaaleista” merkittävämpiin vaaleihin, niin keskusteltaisiin oikeista asioista. Tosin pahaa pelkään, että kuntatalouden asiantuntijat eivät käy keskustelua vaan poliitikot joiden puolueet ovat jo etukäteen päättäneet faktoista välittämättä mitä mieltä kuuluu olla. Data on näihin kaavioihin otettu www.kunnat.net sivulta.

3 thoughts on “Kunnan koko ja palveluiden tuottamisen tehokkuus

  1. Valtion toiminta vahingoittaa kunnallissektoria

    Lars Stormbom toi taannoisessa Piksu artikkelissa (Suuri kunta ei ole tehokkaampi kuin pieni) esille täsmälleen saman havainnon – suuruuden ekonomialla on kunnallissektorilla rajansa. 

    Minusta tuntuu, että seuraavat tekijät vaikuttavat siihen miksi keskisuuret kunnat ovat tehokkaimpia ja parhaiten toimivia:

    • Kuntalaisten taholta tapahtuva valvonta toimii keskisuurissa kunnissa hyvin. Kuntalaiset tuntevat valtuustojen jäsenet, jotka taas puolestaan tuntevat hyvin kaikki kunnan virkamiehet. Asioihin puututaan ja ongelmia on helppo korjata, kun kuntalaisten on helppo ottaa yhteyttä sekä tuttuihin kunnan virkamiehiin että omaan valtuustoedustajaan. 
    • Keskisuurissa kunnissa kuntalaiset tuntevat suurempaa huolta siitä miten heidän kunnallisveronsa käytetään. Yksittäisen ihmisen panos ja toiminta tuntuvat ja saavat aikaan vaikutusta ja kuntalaiset ovat aktiivisemmin pyrkimässä sekä valtuustoon että muuten vaikuttamaan yhteiskunnan asioihin. 

     

    Minusta kuntauudistuksessa ollaan aivan hakoteillä. Puhutaan suurten yksiköiden tehokkuudesta tavalla, joka unohtaa  koko kunnallissektorin itsenäisyyden ja toimintaidean. Osasyynä on historiallinen kehitys, jossa valtio on ylittänyt oman tehtävänsä. Hallituksesta käsin on helppo kalastella ääniä kritisoimalla kunnallissektorin toimintaa ja keksimällä tälle sektorille lisää vastuita.

    Valtion tehtävä on määrätä kunnille minimipalvelutaso samalla tavoin kuin palkansaajille taataan minimipalkka. Kunnilla on mitä mainioin koneisto ja demokraattiset elimet sen päättämiseksi, miten kukin kunta haluaa ylittää tuon minimipalvelutason ja miten kukin kunta haluaa palveluillaan erottua edukseen. Persoonaton valtio on ylittänyt mandaattinsa ja mestaroi nyt kuntien asioita ylitse ja ohitse kunnallisdemokratian. Uskon, että mandaatin ylitys on jo ylittänyt sen mitä hallitusmuotomme sanoo kunnallishallinnon järjestämisestä ja asia pitäisi ottaa esille perustuslakivaliokunnassa. 

    Oleellista on, että nyt kunnallissektoria mestaroidaan valtion taholta tavalla joka on vahingollista koko yhteisöllemme.

     

    1. Kuntien menot

      SOTE menot ovat kunnissa 52% sekä opetus- ja kulttuuritoimi on 23 %. Näistä kahdesta ryhmästä tulee kuluja jo 75%. Jos halutaan säästöjä, niin noihin on puututtava. SOTE ja opetus on käytännössä varsin paljon sama kuin palkkakulut ja kuntien menoista palkkojen ja sos. vakutuusmaksut ovatkin 48%. Koulutuksessa saadaan säästöjä kun kasvatetaan luokkakokoja ja vähennetään valinnaisuutta. Se onko tuo järkevää ja kestävää kehitystä on toinen juttu. Viime vuosina on ostoja lisätty kun ennen kunnan tehtäviä on siirretty ostopalveluiksi. Kuitenkin tuottajilla on sama kustannusrakenne. Vuonna 1997 ostettiin palveluita 2,5 miljardilla kun nyt ostetaan 6,5 miljardilla.

  2. Eräs seuraus kuntien yhdistämisestä

     

    tulee olemaan liikkumisen lisääntyminen.

    Hesari 29.1. kertoi, että KELA:n maksamat matkakorvaukset ovat kasvaneet vauhdilla:

    1995                    79 Me

    2005                    164 Me

    2010                    251 Me

    Kasvulle lehti esitti muita syitä (ikääntyminen, joukkoliikenteen leikkaukset, kuntoutuspalvelut).

    Lisää taksiliikennettä => sijoita taksifirmoihin ja yhtiöistä Mersuun ja jalostamoihin.

    Pekka

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki