Inflaatio ennustaa vuoden viiveellä pörssikursseja

Olemme tällä palstalla monasti havainneet, että kuluttajien ja teollisuuden luottamuksella on ennustearvoa lähiajan pörssikurssien kehitykselle. Mutta entä sitten inflaatio?

Piksu Toimitus päätti testata onko inflaatiolla ennustearvoa ja tulos oli yllättävä. Ennustearvo on merkittävä, mutta korrelaatio on hyvin erilainen kuin kuluttajien ja teollisuuden luottamuksen kohdalla.

Inflaatio (alla) ja Saksan DAX osakeindeksin kehitys (Lähteet: Yahoo Finance, EKP)

Kohoava inflaatio vaikuttaa yllättävänkin negatiivisesti pörssikursseihin ja matala inflaatio taas nostaa kursseja. Kuluttajien luottamus ennustaa pörssikursseja viikkojen tai kuukauden viiveellä, mutta inflaation viive pörssikurseihin on paljon pidempi. Viive on vuoden suuruusluokkaa.

Ilmiön syyt ovat ainakin osittain epäsuoria:

  • Kohoava inflaatio siirtyy korkotasoihin ja kun korot ovat korkealla niin yritysten tulokset supistuvat
  • Kohoava korkotaso tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden tuottaviin rahamarkkinasijoituksiin ja pääoma alkaa jossakin vaiheessa virrata lainapapereihin.

Nyt ei ole syytä huolestua; korot ovat matalalla

Inflaatio on parin viimeisen vuoden aikana hieman kiihtynyt. Onko siis osakesijoituksia kartettava?

Osakesijoittajan ei luultavasti tarvitse tällä kertaa olla kovinkaan huolestunut. Korot eivät ole nousseet ja niinpä inflaatio ei pääse painamaan osakkeita täydellä voimallaan. Ja inflaatio on viimeisen kuukauden aikana osoittanut talttumisen merkkejä sekä Euroopassa että Kiinassa. Huoleen ei siis tällä haavaa ole aihetta.

 

Related Posts

Salkun rakenne

Kaizun salkkussa paniikkimyyntejä kvartaalin Q3/2026 aikana, tuotto oli 3,99 %

Kaizun salkku tuotti kvartaalin Q3/2026 aikana 3,99% samalla kun pohjoismainen vertailuindeksi OMXN40 laski 0,79%.  

Jouduin paniikinomaisesti  säätämään salkun koostumusta. Myin riskiset tekoäly-yhtiöt ja  viimeisetkin It- yhtiöt

Yhteiskunta

Suomi on johtava sosialistimaa, jossa lähes 60% bruttokansantuotteesta jaetaan julkisen sektorin päätösten perusteella

Suomi on OECD:n tilaston mukaan maailman johtava sosialistimaa kun mittarina käytetään julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin päätösten pohjalta jaetaan meillä suurempi osuus bruttokansantuotteesta kuin