Kurssihistoriaa tutkimalla voi tehdä hyviä sijoituksia

Toimiiko tekninen analyysi eli sijoituspäätösten tekeminen menneen kurssihistorian perusteella ?

Osallistuin muutaman miestyökuukauden mittaiseen projektiin, jossa laskettiin kaikki mahdollinen kurssihistorian antama ensimmäisen kertaluvun ennustavuus ja simuloitiin viiden vuoden salkun kehitys, jos tällä tavalla olisi analysoitu joka päivä viiden vuoden ajan mennyttä kurssihistoriaa ja tehty sen perusteella kaupat. Instrumentteinä käytettiin kaupankäynnin kohteena olevia maaindeksi rahastoja. 

Tekninen analyysi toimi ja sillä sai kaupankäyntipalkkioiden (0,12 % / kauppa) jälkeen noin 9% ylituottoa vuodessa suhteessa indeksiin. Ylituottoa ei tullut joka vuosi vaan tyypillisesti silloin kun pörssi laski. Syy tähän ei täysin selvinnyt aineistosta. Operatiivista työtä piti kuitenkin tehdä joka päivä ja lopetin omalla rahalla testaamisen kun minulle ei sovellu moinen täsmällisyyttä ja kärsivällisyyttä vaativa työ. 

Tarkemmat tulokset olivat seuraavat:

  • Pörssissä on anomalioita, jotka aiheutuvat näköjään siitä, että jotkin merkittävät tahot pitävät sijoituspäätöksiä koskevia viikkopalavereita. Nämä anomaliat löytyivät aina kun katsottiin kurssihistoriaa taapäin mistä tahansa pisteestä lähtien. Automaattiseen tekniseen analyysiin perustuva kaupankäyntimme hyödynsi voimakkaimmin näitä kohtuu lyhyen aikavälin anomalioita.
  • Pidemmän aikavälin trendejä oli ehkä hieman vähemmän. Noita pidempiä kuukausitason trendejä löytyy kyllä merkittävästi jos aineistoa tutkii ihmissilmällä, mutta armoton kone ei löytänyt riittävän suuria pitkiä trendejä, jotta yksinomaan niillä olisi saanut merkittävää ylituottoa. Algoritmin tapa yhdistää piemmän ajan ja lyhyen ajan trendit antoi kohtuullisen tuloksen.
  • Sellaiset indikaattorit kuten kuluttajien luottamus tai teollisuuden luottamus eivät auttaneet pääsemään oikeisiin päätöksiin. Koneen mielestä ne saatiin liian myöhään, jotta niistä olisi ollut apua päätöksenteossa.
  • Pörssin lainalaisuudet tuntuivat muuttuvan parin vuoden välein. Algoritmin tapa adaptoitua viimeisen kahden vuoden lainalaisuuksiin oli välttämätöntä. 

Projekti oli kuitenkin opettava. Olin aiemmin kuvitellut että teollisuuden ja kuluttajien luottamusta seuraamalla pystyy ohjaamaan sijoitusastetta. Näytti siltä että tämä on ollut toiveajattelua. Tilastot julkaistaan liian myöhään. Olin myös kuvitellut että trendejä visuaalisesti seuraamalla olisi mahdollista tehdä voittoa. Tämäkin osoittautui toiveajatteluksi. Ihminen keksii trendejä sinne missä niitä ei oikeasti ole.  Trendejä kyllä on, mutta ne ovat liian heikkoja ja epämääräisiä ja niiden lainalaisuudet ovat vuosien mittaan muuttuvia. Ihmissilmä ei sovellu niiden etsimiseen. Tarvitaan koneellista numeronmurskausta.

Mikään yksittäinen seikka ei näyttänyt olevan merkittävässä asemassa ja sijoittaminen osoittautui projektin aikana haastavaksi ammatiksi, jossa täytyy yhdistellä monia erilaisia asioita.

 

 

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan