LähiTapiola ennustaa Suomen talouskasvun supistuvan tänä vuonna, joskin maltillisen kasvun odotetaan alkavan loppuvuonna. LähiTapiola laskee Suomen vuoden 2013 bruttokansantuotteen kasvuennusteen -0,5 prosenttiin (0,0 % joulukuun 2012 ennusteessa). Vaarana on myös työttömyyden kasvu. LähiTapiola ennakoi yhä, että työttömyys nousee tänä vuonna 8,5 prosenttiin ja ensi vuonna aina 9 prosenttiin. Finanssikriisin jälkeinen tasopudotus Suomen teollisuustuotannossa on jäänyt pitkäaikaiseksi ongelmaksi. Teollisuustuotannon volyymi on edelleen lähes viidenneksen edellisen huipputason alapuolella.

  −Ennusteemme mukainen kasvuvauhti (-0,5 %) vuodelle 2013 perustuu näkemykseen, että kokonaistuotanto supistuu lievästi vielä kuluvan vuoden toisella neljänneksellä, suhdannepohja ohitetaan kesällä ja maltillinen kasvu käynnistyy loppuvuodesta. Ennusteeseemme liittyy silti riskejä, koska euroalueen kasvunäkymä on hyvin epävarma ja elpymisen odotetaan Euroopassa käynnistyvän toden teolla vasta ensi vuonna, sanoo pääekonomisti ja LähiTapiola Varainhoidon apulaisjohtaja Jari Järvinen.

Suomen bruttokansantuote ei ole kasvanut vuoden 2012 toisen neljänneksen jälkeen. Kirittävää on valtavasti, sillä tälle vuodelle kokonaistuotannon lähtötaso oli noin 1,7 prosenttia alhaisempi kuin vuodelle 2012.

Vuonna 2014 LähiTapiola ennakoi kasvun kiihtyvän 1,5 prosenttiin nettoviennin ja investointikysynnän voimistumisen avittamana. Jos Etelä-Euroopan tilanne vakautuu odotettua nopeammin ja Euroopan rahaliitto kokonaisuudessaan palaa kasvu-uralle jo vuoden 2013 aikana, Suomellakin on mahdollisuuksia yltää yli kahden prosentin talouskasvuun vuonna 2014.

Tuottavuuden ja työikäisten määrän lasku suuri haaste Suomen taloudelle

Finanssikriisin jälkeen tuottavuuskehitys on ollut erittäin heikkoa. Jotta talouden kasvu-ura yltäisi edes 1,0−1,5 prosenttiin, tuottavuuden pitäisi selvästi parantua.

−Keskeisin selitys kansantalouden keskimääräiselle tuottavuuden laskulle on se, että työpaikkoja on hävinnyt etenkin korkean tuottavuuden teollisilta toimialoilta, kun taas uusia työpaikkoja on syntynyt muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Toinen selitys liittyy työntekijäkohtaisten työtuntien vähenemiseen. Tämä selittynee osaltaan lomautuksilla, joiden avulla yritykset ovat sopeutuneet vaikeaan suhdannetilanteeseen.

Tuottavuuden lasku on kuitenkin suuri haaste. Jatkossa Suomen bruttokansantuotteen kasvu on täysin tuottavuuden kasvun varassa, sillä väestön ikääntymisen vuoksi työikäisten määrä supistuu keskimäärin noin 0,6 prosenttia vuodessa. Työllisyysasteen pitäisi nousta vastaavana aikana yli 4 prosenttiyksikköä, jotta väestömuutosten negatiivinen kasvuvaikutus voitaisiin välttää.

Kilpailukykyä rasittaa myös se, että inflaatio on Suomessa pysytellyt vuoden 2010 jälkeen sitkeästi euroalueen keskiarvon yläpuolella.

−Suomessa kotikutoisten veroratkaisujen seurauksena inflaatio pysyy tänäkin vuonna euroalueen keskiarvon yläpuolella. Emme näe toistaiseksi syytä muuttaa joulukuista inflaatioennustettamme (2013: 2,4%; 2014: 2,0%), Järvinen sanoo.

Euroalueella odotettavissa kasvua loppuvuonna – avuksi tarvitaan uskottavaa politiikkaa

Maailmantalouden kasvu hidastui alkuvuonna euroalueen johdolla. OECD:n teollisuusmaiden ennakoiva suhdanneosoitin ennustaa talouskasvun kiihtyvän uudelleen loppuvuonna, mutta merkittävimmät riskit liittyvät muun muassa euroalueen velkakriisin uuteen kärjistymiseen ja Kiinan talouden ”todelliseen” tilaan. LähiTapiolan Kiinan taloutta kuvaava suhdanneosoitin on trendinomaisesti heikentynyt vuoden 2010 alusta lukien.

−Rahapolitiikalla ei voida ratkaista talouden rakenteellisia ongelmia. Niinpä teollisuusmaiden kasvunäkymät säilyvät lähivuosina heikkoina ja työttömyys korkealla, Järvinen sanoo.

Väestön ikääntyminen laskee kasvuodotuksia samaan aikaan, kun velkojen takaisinmaksu ja valtiontalouksien tasapainottaminen leikkaavat kysyntää. Suhdannekyselyt ennakoivat euroalueen taantuman jatkuvan vielä kuluvan vuoden. Kuluttajien ja yritysten luottamus on laskenut, ja luottamus poliittista päätöksentekoa kohtaan on rapautunut.

−EKP:n toimenpiteet ovat vahvistaneet luottamusta, mutta ilman uskottavia poliittisia päätöksiä velkakriisi leimahtaa uudelleen liekkeihin. Toisaalta, oma euroalueen teollista tuotantoa ennustava indikaattorimme ennakoi toimeliaisuuden vauhdittuvan uudelleen loppuvuonna.

Myös rahoitus- ja hyödykemarkkinamuuttujat osoittavat lupaavia merkkejä. Pörssikurssit ennakoivat suhdanteiden vahvistumista ja vuosituotot ovat nousussa, mikä kertoo positiivisesta odotusilmapiiristä. Omaisuusluokkien tuottoero ennakoi myös suhdanteiden vahvistumista. Ero kääntyi keväällä jälleen osakkeiden hyväksi, mikä kertoo tunnelmien vahvistumisesta. Myös korkojen tuottokäyrän jyrkkeneminen ennakoi kasvun kiihtymistä teollisuusmaissa.

Realismi palannut asuntomarkkinoille

Heikko luottamus talouteen näkyy asuntokaupassa, ja kappalemääräisesti asuntokaupat ovat pirteän alkuvuoden jälkeen lähteneet laskuun. Toisaalta lasku johtuu osaltaan maaliskuun alusta voimaan tulleesta varainsiirtoveron muutoksesta, mikä kiritti erityisesti uudisasuntokauppaa alkuvuonna. Pankkien kiristyneet luotonantoehdot ovat vaikeuttaneet tarvittavan lainamäärän saantia. Asunnon saa silti edelleen kaupaksi, jos myyjien ja ostajien hintaodotukset ovat realistiset.

−Nykyisessä markkinatilanteessa on hyvätkin puolensa. Tuntuu että realismi on palannut asuntomarkkinoille, sillä asuntoa vaihdetaan enemmän tarpeen määrittämänä, asuntolaina mitoitetaan paremmin maksukyvyn mukaan ja asunnonoston riskejä arvioidaan realistisemmin kuin aikaisemmin, toteaa salkunhoitaja Ilmo Jäntti LähiTapiola Kiinteistövarainhoidosta.

Todennäköisesti asuntojen hinnat eivät merkittävästi nouse lähiaikoina, mutta hintojen tilapäinen heilahtelu on mahdollista. Sen sijaan vuokrat nousevat edelleen.

−Korkea vuokrataso lisää vaihtuvuutta ja kannustaa lopulta omistusasumiseen erityisesti matalien korkojen aikana. Jollain alueilla vuokrapyynnöt ovat jo ylittämässä maksukyvyn rajoja, Jäntti sanoo.