LähiTapiolan tutkimuksessa lisäeläkkeet eivät varhentaneet eläkeelle jäämistä

Eläkeiän nostoon olisi valmis 26 prosenttia suomalaisista, kertoo LähiTapiolan teettämä tutkimus. Kyselyyn vastanneista 56 prosenttia ei ollut halukas eläkeiän nostoon. Ikäryhmien kesken oli vaihtelua; yli 55-vuotiaista 35 prosenttia suhtautui myönteisesti eläkeiän nostoon, kun taas nuorimmassa ikäryhmässä (18-34-vuotiaat) myönteisesti suhtautuvia oli 20 prosenttia. Toisaalta neljännes nuorimmasta ikäryhmästä ei osannut sanoa mielipidettään.

”Tutkimustuloksissa on huomionarvoista erityisesti se, että kummallakin vaihtoehdolla on kannatusta. Ihmisten yksilölliset tilanteet vaikuttavat merkittävästi, ja näiden huomioiminen lakisääteisellä eläketurvalla on haastavaa. Yksilöllisten tarpeiden kattamiseen tarvitaan vapaaehtoisia säästämisratkaisuja”, sanoo toimitusjohtaja Minna Kohmo LähiTapiola Henkiyhtiöstä.

”Aiemmat ennakkoluulot lisäeläkevakuutusten vaikutuksista ovat käytännössä osoittautuneet vääriksi. Ei ole näyttöä siitä, että lisäeläkevakuutuksen ottaneet olisivat halunneet käyttää eläkesäästöjään eläkeiän varhentamiseen. Sen sijaan lisäeläketurvaa on käytetty lakisääteistä turvaa täydentävänä ratkaisuna”, painottaa Kohmo.

Lisäeläkkeen tehtävä on erityisesti täydentää usein euromääräisesti alhaiselle tasolle jäävää lakisääteistä eläketurvaa. Lisäeläkkeellä voi varautua vanhuuden hoivakuluihin, esim. kustantaa siivous- tai talonmies palveluita itselleen.

”Eläkeiän lisäksi olisi tarpeen keskustella myös verolainsäädäntöön tarvittavista muutoksista. Nykyinen verolainsäädäntö käytännössä estää tehokkaasti lisäeläkkeiden uusmyynnin. Verotukea ei välttämättä tarvitse olla, lisäeläkkeiden neutraali verokohtelu olisi jo hyvä”, toteaa Kohmo.

Tutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland LähiTapiolan toimeksiannosta. Vastaukset kerättiin sähköisenä kyselynä 29.8. – 3.9.2014. Paneeliin kuuluu yli 20 000 suomalaista. Kokonaisvastaajamäärä on 1007.  Keskimääräinen luottamusväli on n. 2,8 prosenttiyksikköä. 

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia