Lakko-oikeudesta

Yhteiskunta

Linkissä on Lääkärilehti Duodecimin artikkeli kaikkia koskevasta velvollisuudesta auttaa pelastustöissä. Velvoitetta voi verrata ns. maanpuolustusvelvollisuuteen (työvelvollisuus), joka ei riipu sukupuolesta.

Käytäntö on tietenkin toinen. Kerran linja-autossa matkustanut raskaana oleva nainen tarvitsi apua. Kuski kuulutti lääkäriä, jollainen istui edessäni, julkisella sektorilla Raumalla työskennellyt nainen. Nainen ei tehnyt elettäkään ja pienen ajan jälkeen takaa tuli nuorempi nainen ehkä hoitoalalta. Raskaana olleelle naiselle tilattiin ambulanssi Laitilan kohdalle kasitielle.

Edelleen lakko-oikeudesta mieleeni tulee valtion merenkulkuala. Merivoimat ei talvella tee mitään, koska alumiinialukset menisivät jäissä ruttuun. Oikein kauheilla ja harvinaisilla pakkasilla jäänmurtajat vääntäytyvät laiturista merelle joksikin kuukaudeksi. Juuri tällöin joku jäänmurtajien lukuisista ammattiryhmistä uhkaa lakolla ja Suomen ulkomaankaupan pysäyttämisellä. Tätä ilveilyä puolueet ovat katsoneet sormiensa läpi vuosikymmeniä. Ennen sotia jäänmurtajat kuuluivat Suomessa merivoimiin, kuten ne useissa maissa kuuluvat.

Linkissä on kuvaus USA:n lakko-oikeuden rajoittamisista.

En kauheasti tiedä, miksi ihmisillä on aina kova tarve kertoa mielipiteensä asioista, joista eivät mitään tiedä, eräitä heistä kutsutaan jopa poliitikoiksi.

En ole eläessäni työskennellyt hoitoalalla enkä liioin ole koskaan saanut palkkaa työstä, jossa käskyvaltasuhteet olisivat käytännössä olleet ehdottomat, vaan aina minulla on ollut mahdollisuus omaan harkintaankin. Mahdollisuutta olen myös käyttänyt eikä esimies ole aina ilahtunut. Naispuolisia esimiehiä minulla oli jo 1978, mutta esihenkilöiksi en heitä kutsu. Se juuri on sitä omaa harkintaa.

Maassamme on runsaasti ihmisiä, jotka nostavat työttömyys- ym. korvauksia ennemmin kuin menevät ”paskaduuniin”. Luin, että ”paskaduunia” on esim. työskentely McDonald’silla. Sellaiset ihmiset laittaisin ihan ensimmäisenä pakolliseen työharjoitteluun maatalouteen, kaatopaikalle, ruumishuoneelle, siivoukseen ja katujen puhtaanapitoon. Ehkä käsitys ”paskaduunista” muuttuisi, kun on tekemisessä sen ihtensä kanssa. Puolueilta ei tällaista kantaa kannata odottaa.

Kuvan lähde

3 thoughts on “Lakko-oikeudesta

  1. Hoitajien teho-osastojen lakoista kertovissa uutisissa ihmetyttää, miksei kukaan esitä kunnolla taustoja – siis miksi Tehy ja Super tekevät näin. Mielestäni siihen on kolme syytä:
    1) Hoitajat voisivat ihan helposti panna puolet hoitoalasta lakkoon ilman että valtiolla olisi syytä tulla väliin. Näin ei kuitenkaan tehdä, koska se maksaisi lakkoavustuksina paljon ja Superin lakkokassa ei kestäisi sitä. Sen sijaan pannan lakkoon kourallinen työntekijöitä avainpaikassa, niin mediajulkisuus on maksimaalista ja lakkoavustuksiin menee vähän rahaa. Jos näin, kyse ei ole hoitajien lakko-oikeusta vs ihmisten oikeudesta jäädä henkiin, vaan hoitajajärjestöjen lakkokassan säästämisestä vs. ihmisten oikeudesta jäädä henkiin.
    2) Ajamalla homma tahallaan kriisiin saadaan valtio pakotettua kiistakumppaniksi. Tämä on tehokkaampaa näin vaalien lähestyessä kuin kiistellä työnantajajärjestön kanssa.
    3) Tahallisen kriisin luomisen avulla nostatetaan hoitajien suuttumusta ja yllytetään heitä joukkoirtisanoutumisiin. Oletan, että tässäkin raha ratkaisee: riittää maksaa lakkoavustusta irtisanoutumisesta johtuvan karenssin ajan, sen jälkeen valtio maksaa työttömän työttömyyskorvaukset.
    Jos olen väärässä, niin korjatkaa.

  2. Eräs tuntemani hoitaja aikoo tehdä omakohtaisen ratkaisun. Hän tekee jatkossa yhä enemmän hoitoalan keikkaduunia. Monessa hoitolaitoksessa on hätä. Hoitajia ei ole tarpeeksi ja keikkaduunia tekeville maksetaan hyvin. He paikkaavat akuuttia vajetta.

Vastaa käyttäjälle Jaakko W Peruuta vastaus

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com