Lehdistöllä on yhden ansaintamallin sijasta jatkossa kolme uutta mahdollisuutta
Painetun sanomalehden lukijamäärä ja levikki ovat jo pitkään olleet hienoisessa laskussa. Aikakauslehtien levikki on aaltoillut ylös ja alas, mutta joka tapauksessa painetun maksullisen aikakauslehden suurimmat päivät ovat takana. Myös mediayhtiöt tietävät tämän, vaan vanhasta tilaus- ja mainosmaksuista koostuvasta liiketoimintamallista tuskin yksikään yhtiö on vielä kyennyt siirtymään täysin digitaaliseen aikakauteen.
Yhden liiketoimintamallin sijaan lehdistöllä on jo nyt vähintään kolme vaihtoehtoa siirtyä digitaalisen mediaan: verkkolehti, ladattava lehti ja henkilökohtainen lehti.
Videolla tarkastellaan näitä kolmea eri tapaa lukijan kannalta Apple iPad-tabletilla:
Suurten sanomalehtien verkkosivut ovat jatkuvasti Suomen suosituimpien sivustojen listalla, joten uutisia seurataan kenties enemmän kuin koskaan. Verkkolehdille on tähän mennessä keksitty kaksi ansaintamallia: mainokset ja pääsymaksut. Mainoksia on helppo liittää sivulle kuin sivulle, mutta ammattitaitoisen toimittajajoukon palkkoja niillä harvoin maksetaan. Huffington Post onnistui yhdistämällä ammattitoimituksen ja ilmaistyövoiman.
Painetun sanomalehden lukijamäärä ja levikki ovat jo pitkään olleet hienoisessa laskussa. Aikakauslehtien levikki on aaltoillut ylös ja alas, mutta joka tapauksessa painetun maksullisen aikakauslehden suurimmat päivät ovat takana. Myös mediayhtiöt tietävät tämän, vaan vanhasta tilaus- ja mainosmaksuista koostuvasta liiketoimintamallista tuskin yksikään yhtiö on vielä kyennyt siirtymään täysin digitaaliseen aikakauteen.
Yhden liiketoimintamallin sijaan lehdistöllä on jo nyt vähintään kolme vaihtoehtoa siirtyä digitaalisen mediaan: verkkolehti, ladattava lehti ja henkilökohtainen lehti.
Videolla tarkastellaan näitä kolmea eri tapaa lukijan kannalta Apple iPad-tabletilla:
Suurten sanomalehtien verkkosivut ovat jatkuvasti Suomen suosituimpien sivustojen listalla, joten uutisia seurataan kenties enemmän kuin koskaan. Verkkolehdille on tähän mennessä keksitty kaksi ansaintamallia: mainokset ja pääsymaksut. Mainoksia on helppo liittää sivulle kuin sivulle, mutta ammattitaitoisen toimittajajoukon palkkoja niillä harvoin maksetaan. Huffington Post onnistui yhdistämällä ammattitoimituksen ja ilmaistyövoiman.
Ladattava lehti on itse asiassa sovellusohjelma, jonka sisään lehden sisältö on paketoitu. Lukijan kannalta hyvä puoli on siinä, että nämä lehdet ovat yleensä erittäin näyttäviä ja helppoja käyttää. Yleistä standardia ei kuitenkaan ole, joten jokainen lehti toimii hieman eri tavalla. Lehtikustantajan kannalta ladattava lehti on helpoin malli. Kustantajan ansaintamalli ei muutu lainkaan, sillä lehtisovelluksia myydään irtonumeroina tablet-laitteiden verkkokaupoista ja vuositilauksen voi tehdä myös.
Suurten suomalaisten lehtikustantajien lehtiä on saatavissa ladattavina lehtinä ja myös uusi tekniikan ihmeitä ja tuotteita esittelevä Teknari. Esimerkiksi Helsingin Sanomat taittaa joka yö painetun lehden sisällöstä digitaalisen lehden, joten lehtien sisältö on täysin sama, mutta ulkoasut poikkeavat radikaalisti toisistaan.
Henkilökohtainen lehti on keksintö, joka on vain odottanut oikeaa toteutustapaana. Tablet-laitteiden tultua markkinoille uudet yritykset kuten Flipboard ja Pulse kehittivät nopeasti hienot sovellukset, jotka koostavat useasta uutislähteestä lukijalle henkilökohtaisen lehden. Flipboard automatisoi lähteiden ja artikkelien valinnan lukijan sosiaalisen median historian avulla. Pulse antaa lukijan kertoa mistä lähteistä hän uutisensa haluaa lukea. Kumpikin on erittäin toimiva tapa seurata uutisia ja löytää uusia uutislähteitä. Muita henkilökohtaisia lehtisovelluksia ovat esimerkiksi Zite ja News.me.
Henkilökohtaisen lehden liiktetoimintamalli on vielä hakusessa. Huonoimmillaan henkilökohtaisia lehtiä koostavat sovellusohjelmat kopioivat lehtien sisällöt verkkosivuilta ilman sopimuksia. Parhaimmillaan lehtikustantaja saa henkilökohtaisesta lehdestä uuden jakelukanavan sisältötuotteelleen.
Mikä näistä kolmesta mallista on lukijan kannalta paras? Uutisaddiktille henkilökohtaisen lehden koostava sovellus on ehdottomasti parasta sitten paahtoleivän keksimisen. Normaaliin uutisten seurantaan verkkolehdet ovat nopea ja ajantasainen väline. Aikakauslehtien ystävä ihastuu puolestaan taatusti tablet-laitteella luettavaan ladattavaan lehteen.
Lehdistön muutos
Kun 1800 loppupuoliskolla lennätin tuli yleiseen käyttöön, niin lehdistö oli samanlaisessa murroksessa kuin nykyään. Silloin pelättiin, että kukaan ei enää lue lehtiä vaan tutkii autentista reaaliaikaista informaatiota, mitä lennättimet suoltavat. Tämä verraton keksintö ei tappanutkaan lehtiä vaan ne loivat uuden yritysmallin eli uutistoimistot. Perinteellisissä lehdissä lehdet ovat hallinneet koko ketjun informaation tuottamisessa, painamiseen ja vielä jakeluun. Nyt digitaalisessa maailmassa he eivät ole enää niin suuria portinvartijoita vaan he hallitsevat lähinnä vain informaation tuottamisen. Toinen asia mikä muuttaa ennen kaikkea Suomessa mediakenttää on kielitaidon kasvu. Kun jakelu ei ole ongelma, niin nämä suomalaiset mediatalot joutuvat taistelemaan maailman parhaiden sisällöntuottajien kanssa kielitaitoisten suomalaisten euroista. Luulen, että nämä kaksi ilmiötä tulevat muuttamaan mediamaailmaa ennen kaikkea suomessa. Erikoisammattilaiset kirjoittavat suoraan ilman sensuroivaa toimittajaa. Erikoistoimittajia ei juuri tarvita, he eivät juurikaan pysty erikoismiehen juttuun tuottamaan lisäarvoa, todennäköisesti vain sotkevat sen ymmärtämättömyyttään.
Luulen, että vahvat talot kuten Sanoma tulee pärjäämään, mutta pienemmät kustantajat jotka ovat panostaneet erikoislehtiin joutuvat vielä ongelmiin. Koulutetuille kielitaitoisille on vaikea myydä huonolaatuista erikoislehteä. Nämä samat ilmiöt ovat voimakkaammin vielä kirjan kustantamisessa. Oppikirjat ovat oma lukunsa, se tulee muuttumaan johonkin suuntaan mitä ei varmaan vielä edes tiedetä.
Kävin haastattelemassa
Kävin haastattelemassa Sanoman strategiajohtajaa tulevaa digitaalista mediaa käsittelevää kirjaani varten. Sen ja konkreettisten Sanoman tekemien uusien aloitteiden perusteella olen samaa mieltä kanssasi: ne suuret mediatalot, jotka tietävät missä kehitysvaiheessa media nyt on, tulevat pärjäämään. Niillä on rahkeita investoida uuteen teknologiaan, kokeilla ja epäonnistua ja saada lopulta uudet digitaaliset tuotteet toimimaan oikealla tavalla. Esimerkiksi Sanoman strategia on olla mukana uutisbisneksessä, ei sanomalehtibisneksessä. Menee tietysti aikaa ennen kuin se realisoituu massamarkkinoiden tuotteeksi, mutta siitä se lähtee.
Tästä ja mainitsemastasi asiantuntijuutta vaativasta sisällön tuottamisesta johtuen herää väkisinkin huoli median keskittymisestä Suomen pienellä markkinalla entistä tiukemmin niiden yhtiöiden käsiin, joilla on resursseja juuri nyt investoida.
Niistä uutisjutuista,
Niistä uutisjutuista, analyyseistä, pakinoista, esseista jne mitä itse luen päivittäin on noin 50 % perinteisen median (sanomalehdet ja niiden verkkosivut) tuottamaa. Toinen 50 % tuleekin sitten erilaisten eksperttiblogaajien käsistä (blogit, blogiagregoijat, jne). Kotiini tulee vain muutama aikakausilehti. Pääosin luen uutiset siis netistä.
Netti jakelukanava on mullistanut sisällöntuotannon markkinat. Kilpailu kirjoittajien kesken on kasvanut radikaalisti, koska nykyään jokainen voi halutessaan olla blogaaja. Mielestäni parhaat blogaajat ovat selvästi mielenkiintoisempia kirjoittajia kuin esim sanomalehtien vakiokolumnistit. Itse näkisin, että eritysesti analyyttisempi uutistyö siirtyy "crowd sourcingin" -piiriin, jossa eri aihepiirien ympärille muodostuu yhteisöjä, jossa sadat blogaajat ja kommentoijat luovat yhdessä analyysiä aihepiirin kuuluvista asioista. Näiden yhteisöjen johtoon nousee tähtiblogaajia, jotka ovat yhteisössään mielipidejohtajia (mutta vain rajatussa mielessä, koska heidänkin kontribuutionsa perustuu muiden yhteisön jäsenten tuottamaan sisältöön). Perinteisten uutistalojen kontolle jäänee puhtaiden uutisten (ei analyysiä) levittäminen ja koostaminen (tosin tuoreimmat uutiset polttavista aiheista – esim. arabimaailman kuohunta – saa twitteristä ja muista yhteisöpalveluista jos jaksaa etsiä oikeat feedit).