Leijonan leikkiluola

Kirjoitusvuorossa Juha Mikkola

Nelosella on pyörinyt nyt talven aikana suomalaisversio menestyneestä tv-formaatista Dragons Den. Tänä talvena olen seurannut ohjelmaa mielenkiinnolla, varsinkin kun tunnen neljä leijonaa hyvin, ja tiedän miten he yleensä toimivat yritysten kanssa. Minussa herää aina  ristiriitaisia tunteita kun epävarmat yritysidean esittelijät astuvat lavalle, hikoilevat ja änkyttävät ja yrittävät saada parin minuutin esityksellä jonkun kiinnostumaan ideastaan. Useimmiten tunnen jonkinlaista myötähäpeää näitä esityksiä kuunnellessani ja yritän muistuttaa itselleni, että tämähän on vain viihdettä.

Arvostan kuitenkin näitä suomalaisia leijonia, jotka kynä kädessä tekevät kiltisti merkintöjä muistivihkoonsa ja lausuvat ideoista aina jotain kannustavaa, vaikka useimmiten toteavat, että ”en ole mukana”. Luulen, että moni heistä miettii, että jos tv-kameroita ei olisi paikalla niin sanoisin tuolle yrittäjälle, että lopeta tuo haahuilu ja mene oikeisiin töihin – olet täällä tuhlaamassa ihmisten aikaa.

Itse asiassa suomalaiset sijoittajat ovat hyvinkin kohteliaita yrittäjille. Ammattisijoittajatkin usein tarjoavat yrittäjille kahvit ja keksit ja kuuntelevat tarinaa kiltisti, usein jopa tunnin tai puolitoista. Sitten he toteavat, että ehkä tämä ei kuitenkaan kuulu heidän sijoitusstrategiaansa.

Pääomasijoittajat maailmalla toimivat hiukan nopeammin. Bisnesenkeliystäväni kertoi kuinka hän oli saanut buukattua tapaamisen Sequoia Partners-nimisen, maailman menestyneimmän alkuvaiheen pääomasijoitusyhtiön kanssa. Hän lensi yrittäjäkaverinsa kanssa piilaaksoon esittelemään yrittäjän uutta teknologiahanketta, johon ystäväni oli jo pienen sijoituksen tehnyt. Paikalla oli kolme rahaston partneria ja yrittäjä alkoi esitellä hanketta. Kahden minuutin kohdalla lähti ensimmäinen partneri ulos sanomatta mitään, pari minuuttia myöhemmin lähti toinen ja n. 10 minuutin kohdalla lähti kolmas partneri neuvotteluhuoneesta ja totesi lähtiessään: ” you are wasting our time”.

Jollain tavalla ymmärrän heitä; he saavat 30.000 liiketoimintasuunnitelmaa vuodessa ja tekevät niistä ehkä 10 sijoitusta, joten idean pitää olla heti mielenkiintoinen, eikä tunnin palavereja pysty juuri kenenkään kanssa pitämään. Meillä kotisuomessa ideoita on niin vähän, että jokainen hanke tutkitaan ja mietitään, että voitaisiinko tästä rakentaa hyvä sijoituscase. Minullakin oli vuosia työhuoneessani taulu, jonka heitin sitten roskiin. Siinä luki:

”sinä pyytä minä raha, minä ei anna, sinä hapan

sinä pyytä minä uusi raha, minä anta raha, mutta sinä ei maksa, nyt minä hapan

parempi sinä hapan, ei raha”

Lue Punaisen mukin blogia.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com