Maailmantalouden kasvu hidastui LähiTapiolan suhdannekatsauksen mukaan loppuvuodesta 2015 ja OECD:n ennakoivan suhdanneindikaattorin mukaan hidastuminen jatkuu edelleen ensi vuoden alkupuolella. Sekä teollisuusmaiden että kehittyvien talouksien näkymät ovat heikkenemässä. 

Poikkeuksen muodostaa Euroalue, jonka talous irtautui taantumasta vuoden 2013 toisella neljänneksellä ja suhdannekyselyt ennakoivat talouden elpymisen jatkuvan.

Suomi ei pääse vielä mukaan Euroopan kasvuun

LähiTapiola ennustaa työttömyyden kasvavan vielä ensi vuonna kilpailukyvyn ja julkisen sektorin tuottavuuden parantamisen vuoksi. Talouden hitaan elpymisen myötä työttömyys kääntyy loivaan laskuun vuoden 2017 lopussa. ”Kireä ja monimutkainen verotus, joustamattomat työmarkkinat sekä erilaiset kannustinloukut rajoittavat yhä enemmän investointeja sekä työpaikkojen syntymistä”, sanoo ekonomisti Timo Vesala. Suomen talous kasvaa ensi vuonna 0,5 prosenttia ja vuonna 2017 prosentin verran. Maahanmuutolla voisi olla parhaimmillaan 0,1-0,2 prosentin positiivinen vaikutus lyhyen aikavälin talouskasvuun, Vesala arvioi.

LähiTapiola on nostanut vuoden 2016 työttömyysennusteen 9,9 prosenttiin (ed. 9,3 %) ja odottaa työttömyysasteen pysyvän vuonna 2017 keskimäärin 9,8 prosentissa.

Vuonna 2015 Suomen talouden odotettiin jo pääsevän paremmin euroalueen kasvuun mukaan, mutta Venäjän kaupan tyrehtyminen sekä talouden vaikeat rakenteelliset ongelmat lykkäsivät edelleen käännettä parempaan. ”Positiivisen alkuvuoden ansiosta vuoden 2015 bruttokansantuotteen kasvu yltänee kuitenkin nollan yläpuolelle”, kertoo LähiTapiolan ekonomisti Timo Vesala.

Kokonaistuotanto oli tämän vuoden heinä-syyskuussa noin 7 prosenttia vuoden 2008 lähtötasoa alempana ja noin 3 prosenttia kevään 2012 BKT-tasoa pienempi. Pitkittynyt taantuma kertoo talouden rakenteellisista ongelmista, joihin maailmantalouden suhdanteiden parantuminen ei tuo nopeaa helpotusta.

”Vuoden 2015 alkupuolisko oli Suomen kokonaistuotannon kehityksessä jo lupauksia herättävä, mutta kesän jälkeen kysyntätekijät kääntyivät jälleen heikkenevään suuntaan. On mahdollista, että vuodelle 2016 siirtyy täten negatiivista kasvuperintöä. Olemmekin laskeneet ensi vuoden kasvuennusteemme 0,5 prosenttiin (ed. 1,0%). Odotamme Suomen talouskasvun yltävän 1,0 prosenttiin vuonna 2017 viennin ja investointien avittamana”, Vesala sanoo.

LähiTapiolan ennusteessa ei ole huomioitu pakolaiskriisin vaikutuksia kokonaistuotantoon. ”Lähtökohtaisesti maahanmuutolla on positiivinen vaikutus kokonaiskysyntään. Nykyisillä uusien turvapaikanhakijoiden määrillä vaikutukset BKT-kasvuun voisivat parhaimmillaan olla muutaman prosenttiyksikön kymmenyksen luokkaa. Vaikutusta kuitenkin vaimentavat pakolaiskriisin vuoksi muihin julkisen talouden menoihin mahdollisesti kohdistuvat leikkaukset.”

Rakenneuudistusten läpivienti vaikeaa

Vesalan mukaan rakenneuudistusten tarve on ymmärretty ja hallituksen tavoitetaso on kunnianhimoinen. ”Muutosten läpivienti on valitettavasti osoittautunut odotettuakin hankalammaksi, koska tuottavuutta ja työn tekemisen kannustimia parantavia uudistuksia on vaikea tehdä ilman, että merkittävien väestöryhmien elintaso väliaikaisesti laskee. Kireä ja monimutkainen verotus, joustamattomat työmarkkinat sekä erilaiset kannustinloukut rajoittavat kuitenkin yhä enemmän investointeja sekä työpaikkojen syntymistä.”

Euroalueen toipuminen sekä Venäjän talouspakotteiden mahdollinen höltyminen luovat myös ensi vuodelle positiivista yllätysmahdollisuutta. ”Valonpilkahduksista huolimatta maailmantalouden toimintaympäristö on hyvin epävarma, eikä vientivetoisen kasvun aikaansaaminen ole helppoa. Samanaikaisesti julkisen talouden leikkaukset ja työttömyyden nousu heikentävät kotimaisen kysynnän kasvuedellytyksiä”, Vesala sanoo.

Kuluttajahinnat nousevat hitaasti

Inflaation eli kuluttajahintojen nousun ennustamiseen liittyy poikkeuksellista epävarmuutta. Öljyn ja raaka-aineiden hinnat ovat viimeisen puolentoista vuoden aikana olleet voimakkaassa luisussa. Mikäli öljyn ja raaka-aineiden hinnat kääntyisivät vaikkapa vain maltilliseen nousuun, voisi inflaatiolukuihin tulla yllättävän suurta nousua. Toisaalta keskuspankkien määrätietoisista toimista huolimatta deflaatio- eli hintojen alenemisriskit eivät ole poistuneet. Deflaatiota pidetään haitallisena, koska hintojen laskukierteessä kuluttajat ja yritykset lykkäävät ostopäätöksiään ja pitkällä tähtäimellä tämä vaikuttaa yritysten kannattavuuteen.

”Inflaatio-odotusten selvän alentumisen johdosta olemme laskeneet vuoden 2016 inflaatioennusteemme 0,9 prosenttiin (ed. 1,4 %). Vuoden 2017 inflaatiovauhdiksi ennustamme 1,8 prosenttia”, Vesala sanoo.