Markkinakatsaus S&P 500, DAX ja Euroopan ongelmapankit
Osakemarkkinat ovat jatkaneet levotonta liikehdintäänsä. Todennäköisesti tilanne kehittyy tästä eteenpäin vasta kun saamme jotain selvyyttä Euroopan pankkisektorin todellisesta kunnosta ja Kreikan tekohengityksestä. Tilannetta ei helpota Italian luottoluokituksen lasku yhdellä pykälällä. Kuvat kertovat tunnelmista enemmän kuin repullinen minun viisastelujani, joten aloitetaan kierros jälleen tutulla tavalla S&P 500 indeksistä.
Nasdaq oli maanantaina USA:n markkinan veturi. Tämä on tyypillisesti markkinoiden kannalta hyvä asia. USA:n markkina on muutoinkin ollut suhteellisesti erityisen vahva Euroopan sukellellessa aivan omissa syvyyksissään. Jälleen oli osoitus siitä kuinka pessimistisyydellä kyllästettyä markkinaa on vaikea lyödä kunnolla alaspäin. Tänäänkin tilanne oli kuin olisi rantapalloa painanut pinnan alle. Ei se sinne tahdo oikein jäädä kun päästää irti. Markkina mikä ei tahdo laskea, tuppaa nousemaan. S&P on jatkanut kulkuaan elokuun alusta syntyneessä bear-flagissä. Maanantaina tanssahtelut käytiin 20 ja 50 päivän keskiarvojen välissä, jääden aivan hyppyetäisyydelle 50dEMA:sta. Tämä näyttää aivan siltä, kuin haluaisi hypätä siitä yli ja jatkaa matkaa kohti 200dEMA tasoa (1249). Tähän ei varmasti tarvittaisi kuin hyppysellinen hyviä uutisia, sillä ruuti tuntuu olevan markkinoilla kuivaa. Näin voimakkaiden pudotusten pidempiaikaiset pohjat vaativat yleensä jonkin sortin uudelleen testauksen. Siitä, yltääkö liike elokuun pohjan tasolle, jääkö yläpuolelle vai jaksaako jopa alapuolelle, ei liene kenelläkään tietoa. Kaikkien meidän arvaukset ovat yhtä arvokkaita. Jälkikäteen katsottuna toisten veikkaukset ovat vain olleen onnekkaampia kuin toisten.
Vilkaisu S&P 500 indeksin tuntikuvaajaan kertoo mielenkiintoista tarinaa. Tänään indeksi kävi päivän alussa näykkimässä jälleen vauhdilla 200hEMA:a lähestyvää 50hEMA:a vain päätyäkseen molempien yläpuolelle. Keskiarvot eivät ole olleet näin lähellä toisiaan aikoihin. Tuntuu kuin tähän olisi salakavalasti virittäytymässä ihan mielenkiintoinen näytelmä.
NH-NL indeksit eivät anna kovin suuria pitkävetovihjeitä tällä hetkellä. Mielenkiinnolla odotamme, koska 65 päivän indeksi alkaa heräillä henkiin ja aloittaa päättäväisen kipuamisen. Näyttäisi siltä, että S&P 500 indeksin päättäväinen liike kohti 200dEMA tasoa saisi 20 päivän NH-NL indeksin helposti liikkeelle ja silloin on vain ajan kysymys koska pidempi seuraa perässä. Nousevat liikkeet, joissa 65d NH-NL jaksaa pysytellä +10 %:n tason yläpuolella ovat huomattavasti vahvemmissa kantimissa kuin sellaiset, joissa emme näe tukevia lukuja tässä indeksissä.
DAX-indeksi pomppasi edellisviikkoisen veikkauksen mukaisesti 5600 – 5800 haarukkaan, ennen kuin luiskahti jälleen alapuolelle. Täälläkin selväsi olisi positiivinen divergenssi hinnan ja MACD histogrammin välillä syntymässä, mikäli laskettelisimme vielä hivenen alemmille tasoille. Puuttuva oikea olkapää pitää minut varuillaan. Sillä kun on tapana sinne piirtyä useimmiten aiheuttaen heikompivoimaisten pelureiden ravistumisen pelistä enne nousun alkua. Minne asti pomppu voisi sitten kantaa? 200dEMA:n kutittelu olisi vielä aivan normaalia laskumarkkinatoimintaa. Vuoden 2008 vastaavan oloisessa tilanteessa saimme iloisen 18 prosentin juoksun ennen päättäväistä liikettä alemmille tasoille. En välttämättä tippuisi tuolilta nähdessäni sellaisen tälläkin kertaa. Tietenkään mitkään kaksi laskumarkkinaa eivät ole toistensa kanssa samanlaisia, mutta kyllä niistä aina jotain opittavaa löytyy. Tämä päivä kertoo meille paljon markkinoiden kunnosta. Italian luottoluokituksen laskua ei voi oikein millään mittarina pitää iloisien juhlien perus reseptinä. Se miten markkinat reagoivat tähän antaa arvokasta tietoa huonojen uutisten sietokyvystä. Siinä vaiheessa kun huonot uutiset eivät enää jaksa painaa merkittävällä tavalla indeksejä alemmille tasoille, pohja alkaa olla lähellä.
Pankkisektori on pitänyt alamäkikisailun kärkeä molemmilla puolin valtamerta. Suurimpien pankkien käppyrät muistuttavat erehdyttävästi vuoden 2008 Lehman Brothersin kuvaajaa. Nostalgisten muistojen lisäksi pintaan pyrkii erikoisia pelon tuntemuksia. Näille ovat antaneet pontta CDS – markkinan käytös sekä yrityslainamarkkinoiden kovin karu kieli.
Kokonaisuudessaan markkinat ovat edelleen Euroopassa hyvin painuneessa tilassa verrattuna USA:han. Makro-ongelmien hetkellinen helpottuminen voi laukaista melkoisen kyydin. En ole tosin yhtään vakuuttunut niiden suuremman mittakaavan helpottumisesta lyhyellä aikavälillä. Teknisesti markkinat näyttävät valmiilta kokeilemaan ylempiä tasoja, mutta tähän ei tarvita kuin yksi todelliseen liemeen ajautunut pankki jolloin viivat ja kippurat voi kiepsauttaa arvottomina kierrätykseen.
Mielenkiintoista viikkoa!
Matias
Jutta ja Erkki pelottelevat riskeillä
Jos mukaan ei lasketa Eurooppaa niin osakkeet ovat jo lähes kuukauden pysytelleet kaikista negatiivisista uutisista huolimatta paikallaan. Minä olen siksi jo uskaltautunut mukaan markkinoille ja nostanut osakepainon normaaliksi.
Jutta Urpilaisen (siis valtiovarainministeriön) puhe piksussa oli kuitenkin aika lailla tuomiopäivän pasuunoiden pauhua. Erkki Liikasen (siis Suomen Pankin) sanankäänteet kätkivät saman suuntaisen viestin. Panee todella aprikoimaan onko tästä kuitenkin tulossa entistä syvempi lama. En kuitenkaan aio purkaa osakepainoani pienemmäksi – sitten lasketellaan, jos tulee alamäki eteen. Onnellisuus ei tule rahasta vaan jännittävistä ala- ja ylä- rinteistä.