Markkinamietteitä pikkupakkasessa

Historia ei toista itseään, mutta ihmisten tapa reagoida tapahtumiin toistaa. Tästä syystä osakemarkkinoiden anatomian tunteminen auttaa sijoittajaa ymmärtämään tapahtumia ja antaa suuntaviivoja erilaisille tulevaisuudenkuville. Menneisyyden poikkeuksellisten tapahtumien tutkiminen antaa valmiutta asettaa erikoiset tilanteet oikeaan lokeroon.

Kuvaajassa on vuoden 1987 pörssiromahdus ja tämän alla vuoden 2011 elokuun pörssiromahdus. Molemmissa kuvissa on SPX eli S&P 500 indeksi. Ensi silmäykseltä on lähes mahdotonta sanoa, kumpi on kumpi. Kovien romahdusten jälkimainingeissa on huomattavalla tavalla yhteisiä piirteitä, joista voimme oppia. Kovan pudotuksen jälkeen seuraa reaktiivinen pomppu, joka useimmiten määrittää pudotuksen pohjan kanssa vaihteluvälin, jossa tulevat viikot ja kuukaudet tullaan liikkumaan. On harvinaista, että kova romahdus johtaa V-pohjan muodostumiseen, mikäli aikaisempi trendi on ollut nouseva. Romahduksen pohjaa tullaan yleensä uudelleen testaamaan, ennen kuin luottamus nousuun voi syntyä.

Olen liittänyt kuvasarjan alimmaiseksi kuvan vuoden 2008 dropista, sillä tässäkin yleinen rakenne on yhteneväinen kahden edellisen esimerkin kanssa. Vuonna 2008, poikittaisliikkeestä ylöspäin murtautuminen osoittautui yltiöoptimismiksi ja markkina painoi pään kyyryyn sukeltaen uudelleen aikaisempien pohjien alapuolelle.

Tällä hetkellä emme voi kuin arvailla millainen tulevaisuus edessämme on näköpiirissä. Markkinakäytös on tähän asti ollut lähes identtistä kaikissa kolmessa tapauksessa. Vuonna 1987 indeksi ei pudotuksen jälkeen enää katsonut taakseen, vaan jatkoi matkaa uusiin korkeuksiin. Vastaavasti vuonna 2008 edessä oli historiallinen pudotus.

Mikäli SPX lävistää hyvin lähellä olevan 1200 pisteen hujakoilla olevan tukitason, eikä pääse kipuamaan sen päälle hyvin pian, todennäköisyydet 1150 seudun uudelleenvierailuun kasvavat merkittävästi.

Matias Savolainen

One thought on “Markkinamietteitä pikkupakkasessa

  1. Tulkinnan synnyttäminen

    Vahvasta teknis-luonnontieteellisestä taustastani (teknillinen fysiikka, Otaniemi) huolimatta olen vierastanut teknistä analyysiä sijoitustoiminnassa. Taisi olla vasta loppukesästä tänä vuonna, kun oivalsin, että sen avulla saadaan tarkkaa ja eräällä lailla yhteismitallista kuvaa markkinatekijöiden (ostajat/myyjät) käyttäytymisestä. Tästä esimerkkinä tämä Matiaksen hyvä artikkeli. Mielenlaadultani fundamenttisijoittajana kaipaan nyt näiden "mittaustulosten" ympärille markkinapsykologiaa ja -käyttäytymistä selittävää mallia, mukaanlukien eri keissien "lähtöarvoja", eli mitkä maailman-/kansantaloudelliset reunaehdot vallitsivat kunkin tapauksen kohdalla. Nyt pitäisi tämä tiedollinen pääoma muuntaa tulkinnalliseksi pääomaksi, mikä puolestaan olisi vahva ennustepohja nykyiselle (2011) ja tuleville vastaaville ilmiöille. Jääkiekkolegenda Wayne Gretzki on todennut, että ei ole tärkeää, missä kiekko on nyt, vaan minne se seuraavaksi siirtyy. Tätähän se sijoittajakin miettii.

Comments are closed.

Related Posts

Lehtisaari ja kuumailmapallo (2009)
Asunnot ja metsä Yhteiskunta

Hovioikeus teki oikean päätöksen Lehtisaaren tonttivuokra-asiassa

Hovioikeus kumosi tänään käräjäoikeuden päätöksen Lehtisaaren tonttivuokria koskevassa kiistassa, ja kirkko on määrätty laskemaan vuokratasoa (kts. Ylen juttu). Jotkut ihmettelevät, miten oikeus puuttuu osapuolten tekemään

Yhteiskunta

Etätyön määrä on opittu säätämään kunkin tehtävän kannalta järkevälle tasolle

Työnantajat ovat oppineet hyödyntämään etätyön etuja niissä tehtävissä ja siinä laajuudessa kuin kunkin tehtävän kannalta on järkevää. Monissa yrityksissä on päädytty määrittelemään säännöt sille kuinka

Asunnot ja metsä

Asuntorakentamisen toipumiselle ei ole edellytyksiä

Asuntorakentamisen lama jatkuu vielä pitkään. Myytävien asuntojen hinnat laskevat edelleen samalla kun rakennuskustannukset kohoavat. Kärsijöinä ovat asuntorakenamisesta liikevaihtoa saavat yritykset kuten SRV, Lehto, LapWall, Honkarakenne,