Markkinatalous tarjoaa kansalaisille mahdollisuuksia osallistua haluamiensa ja osaamiensa asioiden kehittämiseen kun taas demokratia tarjoaa mahdollisuuden valita vaaleilla itseään edustamaan joku toinen henkilö.

Markkinatalous kutsuu kaikki mukaan kehittämään juuri niitä asioita joita kukin parhaiten osaa

Otetaanpa esimerkki, esi- ja ala-asteen opetus, joita olen kehittämässä (kuvassa koulu).  Omistan esi- ja ala- asteen kouluja omistavaa ja operoivaa Tellusgruppen Ab:tä. Pyrimme yrityksessämme yhteisesti tarjoamaan niin hyvää opetusta, että Ruotsin kansalaiset ja yhteiskunta haluavat käyttää tarjoamiamme koulutusmahdollisuuksia.

Hyvää koulutusta tarjoavat myös kilpailijamme, joita ovat esimerkiksi Academedia Ab ja erilaiset yhteiskunnalliset toimijat. Pyrimme kuitenkin olemaan muita parempia ja tällä tavalla ruotsalainen koulutus kehittyy ja paranee. Jos onnistumme niin yrityksemme kasvaa ja minäkin saan kasvusta pienen minulle, kapitalistille kuuluvan osuuden.

Ketkä pääsevät mukaan Tellusgruppen Ab, Academedia Ab tai Skolon Ab osakkaiksi kehittämään Ruotsin koulujärjestelmää? Kaikki ovat tervetulleita. Osakkeita voi ostaa tärkeimpien suomalaisten välittäjien kautta. Monet listatut Ruotsalaiset yritykset, kuten Tellusguppen Ab, ovat pieniä ja kohtuu vaatimattomalla osakemäärällä pääsee vaikuttamaan ja osallistumaan.  Ruotsin verottaja ei rankaise listattuja yrityksiä suurella veroraipalla ja niinpä siellä kukoistaa Suomea vapaampi pääomanmuodostus ja rahoituksen dynamiikka. Markkinatalous pääsee kukoistamaan.

Demokratia kutsuu kaikki mukaan valitsemaan niitä jotka valitsevat niitä jotka pääsevät päättämään

Koulujärjestelmän kehittäminen tapahtuu Suomen kaltaisessa demokrattisessa kansantasavallassa hieman erilaisella tavalla. Pyrin valitsemaan eduskuntaan ihmisen, joka on taitava sosiaali ja terveyspalveluissa, koulutuksessa, ulkopolitiikassa, järjestyksenvalvonnassa, puolustuksen järjestämisessä ja monessa muussa asiassa. Hän saattaa päästä valitsemaan puolueestaan sopivan henkilön opetusministeriksi, jonka alaisuudessa valmistellaan lait ja säädökset siitä miten koulutus tulee järjestää ja mitä tavoitteita koulutuksella on.

Myös demokratia kutsuu kaikki mukaan. Kaikki saavat äänestää. Mutta kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kanavoituvat varsinaisiksi päätöksiksi ja hankkeiksi varsin pitkää ja epäsuoraa reittiä.

Kumpi on parempi markkinatalous vai demokratia

Koululaitoksen kehittämisasiassa on markkinatalous minun kannalta huomattavasti parempi vaihtoehto. Pystyn markkinataloudellisin keinoin vaikuttamaan ja kehittämään Ruotsin koulutointa.

Ruotsissa on monasti ihan samoja ongelmia kuin Suomessa.  Ei Ruotsia kannata kaikessa matkia. Mutta Ruotsin koululaitosta pystyn kehittämään, mutta Suomen koululaitosta ei ole helppoa auttaa.

Kuva:  wikimedia