Metsäkauppa käy vilkkaana selviää maanmittauslaitoksen v 2014 kauppahintatilastosta
Kiinteistökaupoissa käytettiin viime vuonna 8,1 miljardia euroa, mikä hipoo 2000-luvun huippuvuotta 2009 selviää maanmittauslaitoksen julkaisemasta vuoden 2914 kauppahintarekisteristä.
Metsämaan kauppa on käynyt selvästi aiempaa vilkkaampana. Viime vuosina myynnissä on myös ollut kooltaan hyvin suuria metsätiloja.
”Kainuussa metsätalousmaan kauppoihin käytetty rahamäärä on noin seitsemänkertainen viiden vuoden takaiseen verrattuna”, kertoo tilastoja koonnut Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta.
Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa myytiin noin 60 prosenttia kaikkien Suomessa myytyjen metsien pinta-alasta.
Rakentamattomien tonttien myyntimäärät romahtaneet
Omakotitalojen rakentamista varten myytyjen tonttien kaupat ovat olleet viime vuosina jäissä. Erityisesti kuntien myymien tonttien määrä on enää 25 prosenttia kymmenen vuoden takaisesta tasosta.
”Yleisesti ottaen kauppahinnoissa ei ole suurta muutosta edellisvuoteen verrattuna”, Juhani Väänänen kertoo.
Helsingissä yksityisten myymien kaavatonttien mediaanihinta oli 1 024 euroa kerrosneliömetriltä (€/k-m2) (nousua 3 %), Espoossa 898 €/k-m2 (-2 %) ja Vantaalla 653 €/k-m2 (-5 %).
Omakotitalon mediaanihinta kaava-alueilla oli Espoossa 421 000 euroa (laskua edellisvuoteen 5 %), Helsingissä 380 000 € (+1 %), Vantaalla 305 000 € (-3 %), Jyväskylässä 197 000 € (-4 %) ja Oulussa 180 000 € (-1 %).
Kesämökkien hinnat laskussa
Rantaan rajoittuvan lomamökin mediaanihinta laski 8 % kaava-alueilla (yleiskaava- tai ranta-asemakaava-alue) hinnan ollessa 103 000 euroa.
Kalleinta oli Uudellamaalla, jossa kaava-alueilla sijaitsevat rantamökit maksoivat keskimäärin 174 500 euroa. Haja-alueen rantamökki maksoi Uudellamaalla 165 000 euroa.
Rantatonteista kaava-alueilla maksettiin koko maassa keskimäärin 42 500 euroa.
Peltojen hinnat hienoisessa nousussa
Pellon hinta on noussut parin vuoden ajan, viime vuonna 2 prosenttia. Koko maan keskihinta vuonna 2014 oli 8 300 euroa hehtaarilta. Kallein hintataso oli Varsinais-Suomessa, 12 700 euroa hehtaarilta.
Metsämaan keskihinta vuonna 2014 koko maassa oli 2 690 euroa hehtaarilta, nousua yksi prosentti. Kalleinta metsämaa oli Varsinais-Suomessa, 4 750 euroa hehtaarilta, ja halvinta Lapissa, jossa hehtaari maksoi 950 euroa.
Tekstissä mainitut hinnat ovat mediaanihintoja.
Tilasto
Olen seurannut metsätilamarkkinaa
Metsätilan
mahdollisuudet:
– käynnissäoleva "selluvillitys" voi luoda kuitupuulle kysyntää pitkäksi aikaa
– kasvihuoneilmiöstä on haittaa, mutta se on nopeuttanut puun kasvua ja nopeuttanee sitä jatkossakin
– kepu hallitukseen -> metsänomistajia tuskin erityisesti rankaistaan ihan lähitulevaisuudessa
uhkat:
– kaavoituksen, jokamiehenoikeuden ja suojelumääräysten takia metsäomaisuuden "kansallistaminen" jatkuu. Metsäomaisuutta koskeva päätöksenteko siirtynee enenevässä määrin pois omistajalta (esim. maankäyttö- ja rakennuslain 128 pykälän nojalla). Pahimmassa tapauksessa omistajasta tulee pelkkä tiemaksujen maksaja ja palkaton "puistonhoitaja". Vesialuiden osalta tämä "kansallistamiskehitys" on jo pitkällä. Omistaminen on usein taloudellinen taakka josta eroon pääsemisestä ollaan valmiita vähän maksamaankin kuten golfosakkeiden tapauksessa.
– voi olla, että metsätilatkin ovat jo omaisuusarvokuplassa ja korjausliike voi olla ovella (tai sitten ei)
Mikä saa metsästäjät tappamaan kaikkea kaunista
Metsäkoneet hoitavat luontoa
Olen eläinten ja luonnon suojelija. En kuitenkaan omalta osaltani näe mitään tarvetta "suojella" biodiversiteetiltään kapeita ikivanhoja pimeitä näreikköjä, joissa aurinko ei enää maahan asti paista. Luonto on ikivanhoista ajoista alkaen polttanut tuon tapaiset metsät ja tilalle on tullut monipuolisia kasveja kasvava paloaukea. Nyt tuon saman työn tekee sinun metsäkoneesi. Ainakin minä toivotan metsäkoneesi tervetulleeksi ja suon sinulle mielellään sen ilon, että saat taloudellista hyötyä luonnon biodiversiteetin kannalta tärkeästä työstä.
Mutta verenhimoiset metsäläiset vainoavat aseineen kaikkea kaunista ja arvokasta
Mutta en ymmärrä noita verenhimoisia tappajia, jotka syksyisin aseet olalla lähtevät metsääsi ja tappavat kaikkea mahdollista. Kaikki biodiversiteetin kannalta mielenkiintoinen hävitetään. Supikoirat ovat vieraslajia, Sudet vaarallisia, Ketut vahinkoeläimiä, Piisamit vieraslajia, Hylkeet aiheuttavat taloudellista tappiota ja luettelo jatkuu …..
On toki tapahtunut edistystä:
– Hirvet olivat lapsuudessani metsästäjien toimesta ammuttu lähes sukupuuttoon ja ne alkoivat tehdä paluuta vasta 60 luvulla
– Merikotkat oli ammuttu sukupuuttoon haittaeläiminä ja ympäristömyrkyt pitivät huolen lopusta; palasivat vasta 80 luvulla
– Viimeinen Ilves ammuttiin minun lapsuudessani Hämeestä ja vasta nyt tuo hieno eläin on metsästäjien vainosta huolimatta palannut
– Villisika on yrittänyt palata Suomen luontoon, mutta sitä vainotaan ja ammutaan surutta
– Joutsenet hävitettiin aikoinaan etelä-Suomesta kokonaan; ensin palasivat kyhmyjoutsenet ja nyt ovat laulujoutsenetkin vihdoin saaneet sen verran rauhaa metsästäjiltä, että ovat palanneet jo etelä-Suomeen saakka
– Hylkeet hävitettiin lähes kokonaan ja vasta nyt voi joskus harvoin nähdä hylkeen kaikkein laajimmilla ja etäisimmillä selillä
– Merihanhet ammuttiin meillä päin lähes sukupuuttoon vielä minun lapsuudessani. Lintu on nyt vainon hellittäessä runsastunut ja alkanut uudelleen hoitaa poikasiaan sisäsaaristossa vasta aivan viime vuosina.
– Kurjet olivat harvinaisia ja arkoja vielä muutama vuosi sitten. Nyt ne ovat saaneet hieman rauhaa ja uskaltavat pesiä jo ihmisten ilmoilla eikä niitä enää tapeta.
– Viimeinen saaristomeren Saukko ammuttiin 70- luvulla. Ei ole vielä palannut.
Miksi ihmeessä metsäläisten täytyy tappaa kaikkea kaunista
Eikö riittäisi että metsästäjät saavat kohtuullisen hirvisaaliin – miksi täytyy tappaa kaikkea kaunista ja arvokasta.