Olen usein ennenkin, viimeksi elokuussa, todennut, että kannattaa seurata, mitä yrityksen johto tekee omilla rahoillaan johtamansa yrityksen osakkeissa. Jos johto myy, myyn itsekin välittömästi riippumatta siitä, mitä myynnin syyksi kerrotaan. Salkussani oli Nokian Renkaiden osakkeita aina viime kesään asti. Yritys oli ennakoinut, viimeksi vasta elokuussa, että sillä on mahdollisuus saavuttaa vuoden 2012 taso tai maltillinen kasvu liikevaihdossa ja liikevoitossa. Koska vuoden 2012 tulos oli hyvä, ainakin analyytikot lähes poikkeuksetta kehottivat ostamaan osaketta. Kun yrityksen avainhenkilöt alkoivat myydä ”pää märkänä” omistamiaan optioita, syntyi ulkopuoliselle varsin hämmentynyt olo. Tässä ristiriitaisessa tilanteessa päätin seurata yritysjohdon esimerkkiä ja tyhjensin salkustani kaikki Nokian Renkaiden osakkeet. Kurssi nousi myyntieni jälkeen, mutta pysyttelin osakkeista erossa. Viime perjantaina selvisi syy, miksi yritysjohto oli toiminut ”järjen vastaisesti”. Yhtiö antoi tulosvaroituksen ja pörssikurssi suorastaan romahti.

Olen usein ennenkin, viimeksi elokuussa, todennut, että kannattaa seurata, mitä yrityksen johto tekee omilla rahoillaan johtamansa yrityksen osakkeissa. Jos johto myy, myyn itsekin välittömästi riippumatta siitä, mitä myynnin syyksi kerrotaan. Salkussani oli Nokian Renkaiden osakkeita aina viime kesään asti. Yritys oli ennakoinut, viimeksi vasta elokuussa, että sillä on mahdollisuus saavuttaa vuoden 2012 taso tai maltillinen kasvu liikevaihdossa ja liikevoitossa. Koska vuoden 2012 tulos oli hyvä, ainakin analyytikot lähes poikkeuksetta kehottivat ostamaan osaketta. Kun yrityksen avainhenkilöt alkoivat myydä ”pää märkänä” omistamiaan optioita, syntyi ulkopuoliselle varsin hämmentynyt olo. Tässä ristiriitaisessa tilanteessa päätin seurata yritysjohdon esimerkkiä ja tyhjensin salkustani kaikki Nokian Renkaiden osakkeet. Kurssi nousi myyntieni jälkeen, mutta pysyttelin osakkeista erossa. Viime perjantaina selvisi syy, miksi yritysjohto oli toiminut ”järjen vastaisesti”. Yhtiö antoi tulosvaroituksen ja pörssikurssi suorastaan romahti.

Nokian Renkaiden toimitusjohtaja ja suuri omistaja Kim Gran on ollut hyvin arvostettu yritysjohtaja. Ainakin omissa silmissäni hänen arvostuksensa romahti pörssikurssin lailla. Finanssivalvonnan pitäisi kiireesti tutkia, miksei tulosvaroitusta annettu jo paljon aikaisemmin. Vai toistuuko tässä sama selitys kuin Ilpo Kokkilan osakekaupoissa eli että yritysjohdolle on selvinnyt tulosmuutos vasta, kun omat taskut on täytetty? Entistä laskentapäällikköä nämä selitykset eivät vakuuta.

Pörssiosakkeet ovat nousseet varsin reipasta tahtia viime kuukausina. Helsingin pörssin kehitys on ollut yksi parhaista koko maailmassa. Olen eri yhteyksissä kehottanut piensijoittajia ottamaan hyödyn osakekurssien noususta sijoittamalla rahansa kustannustehokkaisiin indeksirahastoihin tai ETF – rahastoihin, joiden arvot kehittyvät valitun indeksin mukaan ja joissa saa indeksin nousun ikään kuin ”vapaamatkustajana” 0,2 – 0,6 %:n hallinnoimispalkkiolla vähennettynä.  Kustannustehokkuutensa ansiosta ETF:t ovat kasvattaneet räjähdysmäisesti suosiotaan. Koska ETF ei ole yksiselitteisesti määritelty, on markkinoille aivan viime päivinä ilmestynyt ”feikki-ETF-rahastoja”, joissa ei ole osuuksien arvon vakuutena sijoituskohdetta vastaavia osakkeita. Jotkut näistä jopa noteerataan OMX:n sivuilla ETF – rahastojen alla. Jo hallinnoimispalkkion 1,5 – 2 % pitäisi kertoa, että joko kyseessä ei ole aito ETF tai liikkeellelaskijalle on syntynyt kiusaus rahastaa ETF – lyhennystä hyväksikäyttäen viisi – kymmenkertaiset palkkiot. Tällaisista ”ETF-rahastoista” indeksiin sijoittavan kannattaa pysyä erossa.
 
jorma.kokko@jamk.fi

Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen jäsen.