Mistä rahat?

 

Aioin alun perin kommentoida Heikki Ikosen merkintää, mutta omalla merkinnälläni otan paremmin vastuun sanomisistani.

Lindströmit ja Sinkko ovat esiintyneet julkisuudessa niin paljon, että suurempaa täsmällisyyttä kaipaisi, mutta sen puutteessa mielestäni on vapaus tulkita kokonaisuutta.

Kumpikin taho on puhunut jatkuvasti vain osinkojen sijoittamisesta. Mukana ei ole mainittu palkkatuloja, eläkkeitä, realisointeja, velkaa, perintöjä, saaliita, lottovoittoja, runsaudensarvea, sampoa, merenpohjasta löydettyä aarrelaivaa tai sateenkaaren juurella köllöttävää kultakippoa. On täysin kohtuullista kysyä Ikosen tavoin, miten ~4 %:n osinkotuotoista (brutto!) riittää sijoitettavaa niin, että ostoista kannattaa puhua jossain mediassa harva se viikko.

Lisäksi valotan problematiikkaa omien ja lähipiirin kokemusten perusteella.

2007 julkaisin TalSassa ja KL:ssä yli 20 merkintää siitä, miten suhdannekäänne on edessä. Linkissä on vain yhden kirjoitussarjan ensimmäinen osa.

Tyhjensin oman salkkuni, mutta ei-taloudellisista syistä lähipiiriin kuuluneen henkilön salkku jäi tyhjentämättä. Se on nykyään vähemmän kaunista katsottavaa.

2008 alussa Lindströmit arvioivat laskun olevan lopussa. Minä ilmoitin aloittavani ostot saman vuoden lopussa eli vielä sittenkin liian aikaisin. Koska käytin velkavipua, vähensin positiota jo 2009 loppuvuodesta eli liian aikaisin.

Viime vuosina palloni on ollut aiempaan verrattuna enemmän hukassa. Olen pääsääntöisesti pitänyt käteispositiotakin, joka viime syyskuun lopussa saavutti ennätysmäisen 25 %:n rajan.

Kun kahdesta Private Bankista tuli juuri silloin perskohtainen vinkki ostaa Nordeaa Ruotsin valtion myydessä, ostin sitä niin että käteinen kuivahti 15 %:iin. Sen jälkeen – tietenkin – alkoi lasku. Aion käyttää loppua käteistä vuoden loppua kohti ja jos ensi vuonna tulee veret seisauttava rommaus, voin ottaa lainaa. Lainaa otan sillä periaatteella, että pystyn sen maksamaan takaisin, vaikka pörssisijoitukset nollautuisivat.

Kun pitää sekä henskeleitä että vyötä, jännitystä ei paljon ole, mutta eivät putoa housutkaan nilkkoihin.     

8 thoughts on “Mistä rahat?

  1. Rehellistä puhetta

    Näin se on: jos aikoo hyödyntää ostopaikat, täytyy olla likviä oikeassa kohdassa. Osinkoja sijoittamalla romppujen hyödyntäminen on nappikauppaa.  Heikki

    1. Minusta tuntuu, että monessa

      Minusta tuntuu, että monessa paikassa on laitettu sanoja Sinkon ja Lindströmin suuhun – sanoja, joita he eivät ole sanoneet. On tiedossa, että kummallakin on jatkuvasti 100% lasissa, eivät he ole ostoista kokoaikaa puhuneet. Lindström totesi, että viimeisen kriisin aikana "osti niin paljon kuin pystyi". Lisäksi aivan varma fakta on se, että he ovat tehneet omaisuutensa sijoittamalla. He ovat molemmat osakemiljonäärejä. Sensijaan moni heidän arvostelijansa ei ole tehnyt rahaa sijoittamalla ainakaan yhtä paljon ja monikaan ei ole verokalenterissa nimeään näyttänyt. Mutta mielipiteitä maailmaan mahtuu. Kaikki tekevät virheitä, mutta erikoista on se, että varsinkin kauppalehden sijoitusfoorumilla "kaikki ovat miljonäärejä", eikä kukaan tunnusta tehneensä virhettä koskaan. Siellä kaikki ovat menestyjiä. 

  2. Lindströmmit

    Sanotaan mitä sanotaan, mutta Lindströmmit ovat rohkeita kun ovat käytännössä antaneet esimerkin sijoituksistaan Nornetin experttisalkun kautta. Ja he ovat salkkunsa kanssa nyt eläneet tuon finanssikriisin lävitse.

    https://www.nordnet.fi/mux/web/analys/experterna/expert/innehav.html?expert=LINDSTROM

    Mielestäni tuo on hienoa ja rohkeutta näyttävää. Eihän yksikään rahastokaan perkaa omistuksiaan noin tarkasti kuin Lindströmmit tuossa ja rahastoissa on sentään sinne sijoittavien rahoja. Sinkosta en tiedä, mutta ei Lindströmmit ainakaan aja sammutetuin lyhdyin. Nuo kommentit ovat vielä asiallisia varsinkin kun ne säilyvät palvelussa ja on annettu realiajassa. 

     

    PS. Olisi upeaa kun tuollainen tili olisi myös kaikissa rahastoissa missä voisi jokaisen liikkeen katsoa noin selkeästi. Näkisi oikeasti että mistä ne tuotot oikeasti syntyvät.

    https://www.nordnet.fi/mux/web/analys/experterna/expert/transaktioner.html?expert=LINDSTROM

    1. Vähän tekemistä Lindströmien kanssa

      Nordnetin näytesalkku on pieni osa Lindströmien koko varallisuudesta, joka koostuu sijoitusyhtiöstä (ainakin yhdestä). Asian "hienoutta" voisi paremmin arvioida, kun tietäisi ehdot. Hassuahan tuota on kenenkään ilmaiseksi tehdä. Mitä avoimuuteen tulee, eiköhän Oldenburg täytä kriteerit hyvin – ja hänen rahastoonsa siis voi sijoittaa. 

      1. L. ja O.

        Oldenburg on tuonut uuden kulttuurin Suomeen, kulttuurin mikä on edelleen harvinainen. Voi se olla, että valtaosa ei osaa perustella sijoituksiaan, mutta Oldenburg osaa. On tuo kuitenkin avoimuudesta aika kaukana tuosta Nordnetin salkusta. Siinä nähtäisiin ihan suoraan mitä kaikkea rahastosta laskustetaan. En epäile, että kukaan väärin tekisi, mutta olisi kiva vaan nähdä asia käytännössä. Itse en juuri sijoita rahastoihin. Se vaatisi niin suurta luottamusta johonkin ja sitä ei minulta löydy.

        Tuo Lindströmmin osallistuminen ekspertti-salkkuun on hienoa. Ei olisi ollut mitenkään ihmeellistä, että he olisivat paljonkin jo hävinneet indeksille. Jotkut irvailivat heille varsin paljon finanssikriisin aikoihin. Ei enää paljon irvailua kuulu. 

  3. Huru-ukkojen kyydissä

    Ehkä Lindströmit ja Sinkko puhuvat vain osinkojen sijoittamisesta takaisin pörssiin siksi, että he sijoittavat vain osinkoja. Velkavipua he eivät käytä ja muut tulot he käyttävät elämiseen – Erkki Sinkko on kertonut, että eläkettä tulee sen verran, että hän voi pistäytyä ystäviensä kanssa silloin tällöin Tukholmassa kaffeella. Voi olla, että vanha herra ei ota enää stressiä suurien tuottojen tavoittelemisesta pörssiosakkeilla. Voi olla, että molemmat tahot ovat onnistuneet osakemarkkinoilla menneisyydessä niin hyvin, ettei 4%:n osingot ole enää aivan pieni summa ja siitä riittää vaikkapa huvin vuoksi pörssiin ripoteltavaksi. He eivät sentään sijoittele harva se viikko, vaan sekä Lindströmit että Sinkko ovat vankkoja holdareita. Melkoiset laskumäetkin he pysyvät vahvasti markkinoilla siinä vankassa uskossa, että pitkällä aikavälillä pörssi antaa kyllä tuottoja. Se on heidän strategiansa ja hyvin se on näyttänyt toimineen. 

    Meidän on helppo muistella vuoden 2007-2008 aikoja ja kuinka pörssissä huristeltiin. Menneisyydestä voi puhua kuin lukisi historian kirjaa, mutta nykyhetken ja lähitulevaisuuden arvioiminen on haasteellista. Olen toiminut sijoittajana yli 20 vuotta ja aina olemme tilanteessa, että löytyy sekä optimisteja, että pessimistejä. Tällä hetkellä saa lukea molempia äärilaitoja ja vieläpä monenlaisten "gurujen" suulla. Kärjistäen ilmaistuna osa sanoo, että pörssikurssit ovat vaarassa romahtaa ja toinen taho on vakuuttunut, että talouden epyminen on alkanut ja osakemarkkinoille on syytä sijoittaa. Aina ja uudestaan sama vastakkainasettelu – "suuri vaara pörssilaskulle", "härkämarkkinat ovat edessä". Tämän vuoksi pidän guru-ukkoja pelkästään huru-ukkoina. Muistatteko vanhan kotimaisen elokuvan, jossa vanhainkodin höyrähtäneitä pappoja kutsuttiin huru-ukoiksi?

    Ymmärrän niin, että pidät ensi vuoden "veret seisauttavaa rommausta" mahdollisena. Onko niin, että se on aina jossain määrin mahdollista vai ajatteletko, että nyt elämme aikoja, jolloin rommaus on keskimääräistä enemmän mahdollista. Ja sitten se toinen ääripää – onko myös veret seisauttava raketointi ensi vuonna mahdollista? Katsellessamme lähitulevaisuutta olemme siis siinä ainaisessa tilanteessa, että joko rommaa tai raketoi. Summa summarum: oikeaankin osuneet arviot ovat lopultakin vain arvauksia. Analyytikothan ovat ammattilaisia, jotka antavat taitavin sanakääntein ja taloustermein tulevaisuudesta keskenään hyvinkin ristiriitaisia arvioita. Tavallisella sijoittajalla ei ole mahdollisuuksia eikä aikaakaan paneutua maailman markkinoihin kovin perusteellisesti – ei ihme, että meistä tulee sopuleita ja luemme tarkasti analyytikoiden ennusteita. Vuoden 2007 lopussa kysyttiin laajassa paneelissa pankkien nalyytikoiden ennustetta vuoden 2008 kurssikehityksestä. Tulos oli, että osakkeiden uskottiin nousevan sellaiset 7-8% eli juuri se keskimääräinen vuosittainen kurssinousu! Vaaranmerkkejä ei näkynyt: ei muuta kuin Titanicilla vain eteenpäin. 

    Mikä on tilanne tällä hetkellä? Yleisesti ajatellaan, että olemme lähestymässä selektiivistä härkämarkkinavaihetta. Historiallisen suuren syklin perusteella parin vuoden kuluttua elämme aikaa, jolloin holdarit saavat nukkua rauhassa pörssijunun makuuosastossa sellaisen 15 vuoden ajan. Lyhyemmällä tähtäimellä analyytikot esittävät talouslukuja, joiden perusteella Eurooppa on toipumuassa kompuroinnistaan, USA:n talous kehittyy hitaasti ja Aasiassakin Kiinan bruttokansantuote on nousujohteinen, vaikka ei niin voimakas kuin vielä vähän aikaa sitten ajateltiin. Näkymät ja tunnelmat ovat positiiviset. Tähän analyytikon on kasvot säilyttääkseen tärkeää lisätä, että yhtiövalinnat ovat nyt hyvin tärkeässä roolissa. Niinpä, jos salkkusi laskee, et onnistunut niissä yhtiövalinnoissasi. Olisi mukavaa kuulla jonkun perusteltu kommenti siitä, onko nyt hyvä hetki panostaa osakkeisiin. Ettei tarvitse lukea historiankirjoista, kuka sattumalta osui oikeaan arvioidessaan markkinoiden suuntaa silloin loppuvuonna 2013. 

    P.S. J. Vahe kirjoittaa raikkaasti ja yleensä terävän kantaaottavasti. Nyt olisi terävän kannanoton paikka markkinatilanteesta. Onko odotettava rommausta sijoituslainaa ottaakseen, entäpä jos sillä lainalla olisi hyvä sijoittaa juuri nyt?

    1. Huru-ukoista

      Minun ja muitten mainittujen huru-ukkojen ongelma on siinä, että Suomen me joskus tunsimme, muttemme tunne maailmaa. Minä eroan noista muista mielestäni tiedostamalla paremmin rajallisuuteni.

      Kuitenkin on kulunut jo ~50 v. siitä, kun arvioitiin Atlantin aikakauden muuttuneen Tyynenmeren aikakaudeksi. Pynin salkunhoitaja kehui löytävänsä firmoja, joitten PE on jotain 5 (tai oliko jopa alle). Länsi-Euroopan osalta olen sanani sanonut. Ikärakenne, Aasia ja jäykät rakenteet ovat suuri ongelma ainakin suurten ikäluokkien kuolemaan asti, siis vielä ~20v. Eurokriisi loppuu ehkä joskus, mutteivät ainakaan em. ongelmat. Itä-Eurooppa pitänee arvioissa erottaa Länsi-Euroopasta rakenteiden osalta. USA:n ikärakenne on terveempi, rakenteet joustavat ja USA:n länsirannikko on toki osa Tyynenmeren aluetta. 

      1. Minun sijoitusstrategiani on tässä

        Minulla on jokseenkin samantyylinen ote kuin sinulla. Toimin seuraavilla parametreillä:

        • Osakepaino vaihtelee 0….150% välillä kuitenkin niin, että yleensä velkavipuni on korkeintaan 10…15%. Ja vain vahingossa menen tuon 15% yläpuolelle.
        • Kutistan osakesalkkuni pieneksi silloin, kun kuluttajien ja teollisuuden luottamus kääntyvät alaspäin ja tulen taas mukaan, kun kuluttajien ja teollisuuden luottamus kääntyvät kohti koillista.
        • Menen mukaan myös sellaisille markkinoille, joilla on vanhaa verta kadulla ja kuplasijoittajien hautakummuille viedään kukkia. Nyt olen mukana muun muassa Espanjassa ja ihan pienellä siivulla Egyptissä.
        • Käytän aika paljon rahastoja (esim. ETF rahastoja ja piksua lähellä olevien LähiTapiolan ja Sijoitusyhtiö Lokki Oy:n tuotteita), mutta teen myös suoria osakesijoituksia, jos kaiken muun jälkeen jää aikaa analysoida osavuotiskatsauksia ja taloudellisia tietoja.
        • Hajautan niin, että yhden maan tai yritystyypin paino salkussa on korkeintaan noin 20…30%

        Näillä yksinkertaisilla nuoteilla on menty ja tulos on sama kuin Juhalla, verottaja saa aika usein jotain. Veroja en optimoi ja salkun osakkeet vaihtuvat parin vuoden välein toisiin. Olen ajatellut niin, että minun duuni tässä yhteiskunnassa on yrittää tehdä rahaa, ja verottajan tehtävä on jakaa sitä. Kumpikin tekee omaa tärkeää juttuaan.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

ABB ja AstraZeneca ovat poistuneet seurannasta, Nordnet ja Epiroc ovat tulleet uusina
DCF-välilehdellä on uusi arvonmääritystapa joka perustuu kaavaan D/(r-g)
D=dividend, mutta olen käyttänyt

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com