Suomi on erilaisissa innovatiivisuusmittauksissa komeillut usein kärkisijoilla, esimerkkinä vaikkapa INSEAD Global Innovation Index Report 2009-2010, jossa Suomen sijoitus on kuudes. Eräs osa näistä innovatiivisuuden mittareista on patenttitilastot, jota edustaa jätettyjen patenttihakemusten tai myönnettyjen patenttien lukumäärä. Näistä hakemusten määrä on nopeampi indikaattori, koska patenttien hakemuskäsittely kestää vuosia.

Tilastokeskuksen tuorein, marraskuussa julkaistu Patentointi 2009 kirjanen kertoo että yrityksille myönnettiin vuonna 2009 kotimaisia patentteja edellisvuotta vähemmän. Myönnettyjen patenttien lukumäärä on paitsi vähemmän ajankohtainen, myös siinä suhteessa ongelmallinen että se riippuu patenttiviraston sisäisten prosessien vaihtelusta ja tehokkuudesta.

Jätetyistä patenttihakemuksista Tilastokeskuksen Patentointi 2009 kertoo seuraavaa ”Suomalaisten yritysten ja yhteisöjen Suomeen tekemien patenttihakemusten määrä säilyi edellisvuoden tasolla vuonna 2009”.

Kotimaisten patentinhakijoiden Suomeen jättämien hakemusten lukumäärät putosivat merkittävästä 2000-luvun alussa IT-kuplan puhkeamisen myötä. Vuosikymmen loppupuolella näkyi merkkejä mahdollisesta toipumisesta, hakemusmäärät pystyttelivät 1800 kappaleen korvilla vuosina 2005-2009.

Nyt julkistetun Patentti- ja rekisterihallituksen tilaston mukaan vuoden 2010 hakemusmäärä jääminen yli 5 % pienemmäksi 1731 kappaleeseen osoittaa, että hakemusmäärien kääntyminen kasvuun on ollut toiveajattelua.

Toinen mielenkiintoinen uutuus sisältyy muutoksiin eniten patentteja hakeneiden yritysten (ja yhteisöjen) kärkeen. Kärkikolmikossa on ollut kolmen viimeisen vuoden ajan Metso Paper, Kone Corporation ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus  VTT.

Vuosittaisten patenttihakemusten lukumäärä on muuttunut kolmen kärkihakijan osalta viime vuosina oheisen taulukon mukaan:

Eli Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT on noussut suurimmaksi patentoijaksi ohi globaalien konepajayritystemme.

Vuoden 2010 kotimaisten patentinhakijoiden kärkikymmenikkö oli kokonaisuudessa seuraava (tai lukumäärä on 11 kun ABB ja Kemira ovat jaetulla 10. sijalla):

Edellä esitettyihin kehityskulkuihin, patenttihakemusten määrän jäämiseen pienemmäksi ja VTT:n nousuun suurimmaksi patentoijaksi Suomessa voi olla yhteinen selitys: Yritykset ovat voineet jättää entistä enemmän patenttihakemuksia suoraan Euroopan patenttivirastoon kansallisen viraston sijaan. Tätä mahdollisuutta selittäjänä päästään tutkimaan vasta kun EPO julkistaa omat hakemustilastonsa.