Mustat joutsenet, mitä ne ovat ja mitä ne eivät ole
Musta Joutsen on termi mitä jotkut ”asiantuntijat” käyttävät, mutta sen ymmärrys noin 90%:ilta termin käyttäjistä puuttuu. Tämä termi on Nassim Talebin luoma ja kun sitä käyttää on syytä ymmärtää mistä puhuu. Jotta vältyttäisiin väärinymmärryksiltä niin on syytä käyttää Talebin omaa määritelmää ja tehdä se hänen alkuperäisteoksen ”The Black Swan” tekstin mukaan. Seuraavat lauseet ovat suoria lainauksia:
”What we call here a Black Swan is an event with a following three attributes:”
”First, it is an outlier as it lies outside the realm of regular expectations, because nothing in the past can convincingly point to its possibility.”
”Second, it carries an extreme impact.”
”Third, in spite of its outlier status, human nature makes us concoct for its occurrence after the fact, making it explainable and predictable”
Sanasta sanaan on vaikea kääntää, joten mikäli joku osaa kääntää ne paremmin niin kommentteihin voi laittaa paremmat versiot. Omat käännökseni ovat seuraavat:
Musta joutsen on tapahtuma jolla on kolme seuraavaa ominaisuutta:
- Se on poikkeavuus, koska se sijaitsee normaalien odotusten ulkopuolella, koska mikään menneisyydessä ei osoita sen mahdollisuutta.
- Se aiheuttaa äärimmäisen vaikutuksen.
- Vaikka se on tuntematon havainto tapahtumahetkellä niin ihmisluonto muuttaa sen jälkikäteen tapahtumaksi, jonka voi selittää ja ennustaa.
Nimestään huolimatta musta joutsen ei ole vain negatiivinen tapahtuma. Myös positiivinen tapahtuma voi olla sellainen. Taleb tosin kuvaa positiivisia tapahtumia välillä harmaiksi joutseniksi. Mustaa joutsenta ei ole ennen tapahtunut. Kerta riittää eli toinen kerta ei ole enää musta joutsen ellei vaikutusten kertaluokka ole käsittämättömän paljon suurempi.
Lisäksi sen todennäköisyys on tosi pieni. Ei puhuta todennäköisyyksissä prosenteista tai promilleista vaan niitä vielä pienemmistä luvuista. Äärimmäinen vaikutus tarkoittaa seurausta tai seurauksia, jotka muuttavat suurten ihmisjoukkojen elämää tai yksilötapauksissa muuttavat yhden ihmisen elämän täysin. Esimerkkinä voi olla Alexandre Flemingin Penisiliinin keksiminen joka tapahtui vahingossa, kun hänen bakteerinaytteensä saastui homesienen itiöillä mitkä tappoivat näytteessä olevan bakteerin noin sentin kokoiselta alueelta. Loppu on historiaa.
Maailmassa on noin kahdeksan miljardia ihmistä, joten joku yleensä on arvannut tapahtuman etukäteen, mutta jälkikäteen tapahtuman etukäteen ennustaneita on aina paljon enemmän kuin mitä todellisuudessa oli tapahtumahetkellä. Esimerkiksi 9/11 terroristihyökkäys ei ollut yllätys lentokoneissa olleille kaappausten tapahtumisen jälkeen, mutta se oli sitä muulle maailmalle. Jälkikäteen on sanottu, että jotkin tiedustelupalveluiden jäsenet olivat pitäneet kyseistä skenaariota mahdollisena.
On helpompi sanoa mitkä tapahtumat eivät ole mustia joutsenia kuin se mitkä niitä ovat. Aloitetaan ensimmäisistä. Taantumat, edes syvät sellaiset tai pankkikriisit eivät ole mustia joutsenia eivätkä myöskään lamat ole niitä. Pandemiat ja lähes kaikki muut luonnon katastrofit eivät ole mustia joutsenia. Niiden aiheuttamat vaikutukset voivat niitä olla. Maailmansodat tai sisällissodat eivät myöskään kuulu niihin. Kaikkien edellämainittujen todennäköisyydet ovat lähes sata prosenttia, kun aikaväliksi otetaan noin vuosisata. Pikemminkin voisi sanoa, että mikäli edellämainitut loistavat poissaolollaan niin voidaan puhua positiivisista mustista joutsenista.
Tulppaanimania 1600-luvulla ja 1987 vuoden lokakuun yhden päivän pörssiromahdus, jossa mm. Dow Jones indeksi laski yli 20%:ia olivat mustia joutsenia. Mikäli meteoriitti tai esimerkiksi satelliitin palasia tippuisi avaruudesta niskaasi olisivat ne sinulle mustia joutsenia, mutta eivät suuressa mittakaavassa sitä olisi. Tulkinta siitä mikä on musta joutsen riippuu usein näkökulmasta. Mikäli esikoiskirjailija myy yhtäkkiä miljoonia kappaleita niin tämä voi olla hänelle musta joutsen, mutta muille se ei sitä ole kuin hänelle ja hänen läheisilleen. Sama pätee joihinkin keksintöihin ja joidenkin yrittäjien menestymiseen.
Seuraavia mustia joutsenia ei pysty ennustamaan kukaan. Mikäli joku on oikeassa niin kyse on onnesta tai valehtelusta, ei tietämyksestä. Yksi merkittävä tekijä on, että mustan joutsenen iskiessä on liian myöhäistä tehdä mitään. On toivottava, että se ei vain osu pahasti. Mustiin joutseniin voi varautua taloutensa osalta pitämällä menot paljon pienempinä kuin tulonsa, sijoittamalla vain rahoja, jotka voi hävitä, jättämällä velkavivun käyttämättä ja olemalla parempi työssään kuin lähes kaikki muut alan ammattilaiset tai hakeutumalla alalle, jota tarvitaan aina, kuten esimerkiksi hammaslääkäriksi.
Eipä muuta,
Tommi T
Pieni korjaus: Flemingin bakteeriviljelmään ei päässyt toinen bakteeri vaan homesienen itiöitä, joiden kasvusto tappoi bakteereita.
Kiitos Heikki.
Korjasin asian.
“Mustiin joutseniin voi varautua taloutensa osalta pitämällä menot paljon pienempinä kuin tulonsa, sijoittamalla vain rahoja, jotka voi hävitä, jättämällä velkavivun käyttämättä ja olemalla parempi työssään kuin lähes kaikki muut alan ammattilaiset ”
Velkavivun käyttämisestä on itsellä hyviä kokemuksia. Edellytyksenä on se, että tienaa selvästi paremmin kuin mitä velka maksaa. Lisäksi velan korkokulut voi vähentää verotuksessa. Vain nousevilla osakemarkkinoilla asiasta on hyötyä, mutta sen havaitseminen on melko helppoa lähes kaikille kokeneemmille sijoittajille. Ei tarvitse muuta, kun seuraa FED’in korkopäätöksiä silloin tällöin.
Miksi FEDin päätöksillä olisi merkitystä? Mihin osiin taloutta ne vaikuttavat? Älä sano kaikkeen, koska esimerkiksi asuntolainojen korkoihin ne eivät suoraan vaikuta. Jälkimmäisethän ovat laskeneet selvästi, vaikka ohjauskorko ei ole laskenut ollenkaan. Kertovatko ne muusta kuin USA:n 2-vuotisten valtionvelkakirjojen markkinakorkojen peesaamisesta? Ennustivatko ne 1987 lokakuun yhden päivän pörssiromahduksen? Osasiko Fed ennustaa suuren finanssikriisin, teknokuplan puhkeamisen tai koronakriisin talousromahduksen?
” Miksi FEDin päätöksillä olisi merkitystä? Mihin osiin taloutta ne vaikuttavat?
FED huolehtii ja päättää suvereenisti USA:n rahapolitiikasta ja työllisyydestä. Rahapolitiikkaa kiristetään, jos talous uhkaa kuumentua liikaa. Työllisyyttä halutaan pitää yllä, jos taantuma uhkaa heikentää yritysten kilpailukykyä muuhun maailmaan nähden.
Tällä hetkellä FED ohjailee USA:n ja muunkin maailman osake- ja korkomarkkinoita melko suvereenisti. Jos FED nyt vauhdittaa taloutta, niin silloin velkaisten tilanne paranee ja pari mennyttä vuotta olikin vain jarrutusta.
FED’in päätökset vaikuttavat kaikkiin tärkeimpiin talouden osiin.
Kivoja uskomuksia noi sinun FED-faktat. Miksi esimerkiksi USA:n 2- ja 5-vuoden valtionlainojen korot ovat nyt noin 3.7%:ia ja FED:in ohjauskoron ollessa yli 5%:ia? Kontrolloiko Fed muka noita korkoja? Suosittelen käymään läpi FED:in korkopäätökset ja niiden seuraukset vaikka viimeisen 30:n vuoden ajalta. Suosittelen erityisesti vuosia 1999-2002 ja 2007-2009. Noi sinun väitteet eivät kestä lähempää tarkastelua. Jos haluat siihen uskoa niin ei se minulta ole pois.
Kiitos tiedoista, mennyt tuottotaso ei ole tae tulevasta.
Eikä historia toista itseään tulevaisuudessa, joten en kovin innokkaasti vetoaisi menneiden aikojen erilaisissa olosuhteissa tapahtuneisiin ilmiöihin.