Finanssialan Keskusliiton tuore Näkökulmia kansainvälisiin finanssimarkkinoihin -julkaisu kokoaa seitsemän HAAGA-HELIAN tradenomiopiskelijan opinnäytetyötä yhteen tiiviiksi tietopaketiksi.

Haaga-Helia on erittäin merkittävä finanssialan tutkimusta suomalaisille tekevä laitos.

Otteita tutkimussarjan tuloksista:

Konsernirakenteella kannattavuutta finanssimarkkinoille?  / Sappinen Matti

Suomen pankkimarkkinat ovat tällä hetkellä hyvin keskittyneitä ja kolmen suurimman finanssikonsernin osuus markkinoista on yli 80 prosenttia. Suurimpien finanssikonsernien vahva asema ei kuitenkaan ole mikään itsestään selvyys ja tulee muistaa, että finanssimarkkinoita kohtaavilla kriiseillä on aina ollut vaikutus myös markkinoiden ja toimijoiden rakenteisiin.

Työntekijäkohtaisen liikevoiton kehitys (Tapiola pankin tulokset puuttuvat)

Tutkimuksen tärkeimpänä havaintona on finanssikonsernien ja yksittäisten toimijoiden välinen merkittävä ero oman pääoman tuottoprosentissa ja työntekijäkohtaisessa liikevoitossa. Finanssikriisin puhkeamisen seurauksena vuonna 2008 kaikkien tutkimukseen osallistuneiden toimijoiden kannattavuus aleni merkittävästi, mutta finanssikonsernit onnistuivat säilyttämään oman pääoman tuottonsa positiivisena koko tarkastelujakson ajan.

Kasvurahoituksen tarjonta aikaisen vaiheen innovaatioyrityksille Suomen pääomamarkkinoilla  / Kiviranta Jukka

Tämän katsauksen perusteella näyttäisi siltä, että suurin ongelma yksityisen rahoituksen saatavuudessa aikaisen vaiheen kasvuhakuisille yrityksille on ammattimaisten pääomasijoitusmarkkinoiden kehittymättömyys. Suomalaiset innovaatioyritykset ovat tasokkaita teknologian ja tuotekehityksen saralla, mutta liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaamisen puutteet vaikeuttavat menestyvien kasvuyritysten syntyä. Kokeneet, ammattimaiset pääomasijoittajat tuovat kohdeyrityksiinsä merkittävästi juuri näitä taitoja rahoituksen lisäksi.

Ongelma juontaa juurensa Eurooppalaisesta yritysrahoituskulttuurista, jossa velkaraha on perinteisesti ollut omaa pääomaa merkittävämpi yritysten rahoituskeino. Amerikkalaisessa rahoituskulttuurissa osakemarkkinoilla on aina ollut merkittävämpi rooli yritysten rahoituksessa ja siten pääomasijoittaminen myös kulttuurillisesti luontevampaa.

Säästäminen kotitalouksissa / Sjöholm Minna

Euroalueen sijoitusala on muuttunut perin pohjin kaksituhatluvun alussa. Vaikka kotitalouksien kokonaisvarallisuus kasvaa, rahoitusvarallisuus laskee. Eurooppalaiset siirtävät varojaan osakkeista, osuuksista ja joukkovelkakirjoista pankkitileille ja ottavat lisää velkaa ostaakseen asuntoja.

Sijoitusrahastot Suomessa ja Euroopassa / Suni Hanni

Muihin vertailumaihin verrattuna Suomen sijoitusrahastomarkkinat näyttäytyvät kooltaan pieniltä ja suhteellisen yksinkertaisilta.

Suomen markkinoilta ei ole löydettävissä yhtä erikoistuneita tuotteita kuin esimerkiksi rahastopääomiltaan vertailun suurimmalta maalta Saksalta ja näin ollen Suomen rahastotuotteita voidaan pitää melko tavallisina. Suomen rahastotuotteet, jopa erikoissijoitusrahastotuotteet, kuuluvat yleisesti pääluokkiin; osake- korko- tai yhdistelmärahastoihin.

Sijoitusrahastojen koko suhteessa bruttokansantuotteeseen

Vapaaehtoinen eläkesäästäminen Suomessa ja Ruotsissa / Kääriäinen Simo

Merkittävimmät erot Suomen ja Ruotsin järjestelmien välillä löytyvät säästömuotojen suosiosta. Siltä osin kun vertailua on mielekästä tehdä, voidaan todeta, että siinä missä Ruotsin IPS-järjestelmä saa koko ajan merkittävämpää jalansijaa Ruotsissa, on Suomen PS-järjestelmä epäonnistunut tehtävässään. Yksityisten eläkevakuutusten määrä on romahtanut.

Uudet yksityiset eläkevakuutukset Suomessa

Vahinkovakuutukset ja korvaukset /   Kinnunen Jusa ja Partanen Aarne

Vakuutusalaa painostaa edelleen jatkuva taantuma, viimeiseen vuoteen Suomessa BKT ei ole noussut ja Euroopan velkakriisi ei näytä parhaista yrityksistä huolimatta helpottavan. Haastavista lähtökohdista huolimatta vahinkovakuutusala on pystynyt toistaiseksi tekemään sijoitustoiminnallaan erittäin hyvää tulosta.

Vaihinkovakuutuksen maksutulo / BKT