Natina kuuluu jo

Asunnot ja metsä Talous

Päädyin jostain syystä lukemaan uutista Vaalimaalla rajan tuntumassa olleen ostoskeskuksen konkurssista. Sinänsä pienessä uutisessa katse osui suurimpaan rahoittajaan. Se on Oma säästöpankki ja jotenkin minusta tuntuu, että kuten 1980-luvullakin, suurimmat luottotappiot tulevat innokkaasti kasvaville uusille yritysrahoittajille, vrt. Ko. ostoskeskuksen taustat ovat sen verran ”värikkäät”, etten uskoisi luottoa joka pankista samalla tavalla löytyvän.

Sitten luin Kojamon tekstiä:

Katsauskauden lopussa (kesä 2023) meillä oli rakenteilla vielä 1.152 asuntoa. Näistä suurin osa valmistuu vuoden 2023 aikana.” (OH MY GOD). Ja: ”Emme ole viime syksyn jälkeen aloittaneet uusia kehityshankkeita emmekä toistaiseksi tule tekemään uusia investointeja.” (HÄH, ”VIIME SYKSYN”, EIKÖ SOTA UKRAINASSA ALKANUT TALVELLA 2022?)

Eikö ay-liike ole paremmin omia bisneksiään valvonut, no eipä valvonut 1980-luvullakaan punapääomaa.

Sitten seuraa ihan selvä sijoitusneuvo: itse en ole mihinkään kiinteistösijoitusyhtiöön koskenut, en pitkällä tikulla enkä asbestihanskoilla.

Syksyn tullen media on näemmä alkanut hiukan kiinnittää huomiota siihen, että joissain tapauksissa asuminen vuokralla voi olla halvempaa kuin asuminen omistusasunnossa. Pelkät vastikkeet ovat kuitenkin vain pieni osa kokonaisuutta. Suurimmat ongelmat ovat siinä, että omistusasuja kantaa yleensä suurta riskiä asuntonsa sijainnin ym. vaikutuksista asunnon hintaan. Lisäksi omistusasuminen hidastaa muuttoa työn perässä.

Tähän ankeuteen tuo onneksi valoa Fortum, se ei koskaan petä. Kun Venäjän sijoituksia on nollattu, nyt suunnitellaan aurinkovoimalaa Gotlantiin, siellä aurinko lämmittää jouluna siinä missä Afrikassakin.

Mitä jos valtion omistajaohjaus antaisi Fortumin väelle maastapoistumiskiellon, auttaisiko se? Tuskin, ostaisivat kohdetta näkemättä.

9 thoughts on “Natina kuuluu jo

  1. Hyviä pointteja.

    Lisäksi on mainittava, että varsinkin omistusasunnoissa ja erityisesti asunto-osakeyhtiöissä voi joutua vastuuseen myös muiden omistajien maksuista mikäli näillä ei ole rahaa. En koskisi pitkällä tikullakaan mihinkään uuteen asunto-osakeyhtiöön ennen kuin olen tietoinen rakentajan tai rakennuttajan taloustilanteesta. PK-seudulla löytyy paljon uusia yhtiöitä, joissa on puolet uusista kämpistä tyhjillään. Kun näiden rakennutaja menee konkkaan niin siinähän sitten joutuu ottaa vastuuta vähän suuremmistakin veloista. Mikäli olen ymmärtänyt tämän asian väärin niin saa ihmeessä korjata virheeni.

    1. Tietysti voin kysyä, olisiko esim. minun pitänyt suuni avata jo hyvin kauan sitten. Se vain olisi ollut tuuleen huutamista ja sitten laista löytyy kohta ”liiketoiminnan vahingoittaminen”.

      Kun korot laskivat ja laskivat, en ällistykseltäni saanut suutani auki. Sitten on pitkä rivi kiinteistöalan toimijoita, jotka asiaa ovat esim. minulle päivitelleet yli 10 v. Turun ihan spesifisten kohteiden osalta. Mutta ne ovat suullisia kommentteja ja niitä on paha mennä julkaisemaan, kun kämppiä myydään (ja kauppa vieläpä kävi…)

  2. Minulla on hieman Tulikiveä. Se valmistaa vuolukivitakkoja. Vuolukivitakka on jollain lailla rakennustarvike. kun takka kuitenkin asennetaan usein rakennusvaiheessa. Minusta se on jollain lailla poikkeus muiden rakentamisen kanssa puuhaavien yritysten joukossa. Se on tehnyt kivaa tulosta ja p/e arvostustaso on pörssissä jossain siellä 5…6 välillä tarkoittaen suurin piirtein 15…20 % tulostuottoa pörssiarvolle. Ihan kiva tuotto sijoittajalle. Yhtenä ongelmana on se, että Tulikivi ei jaa osinkoa. En tiedä miksi.

    Olen ajatellut palata kiinteistöyhtiöiden pariin sitten kun korot on taas laskeneet melko lailla pohjille. Jos keskuspankkikorkojen lasku alkaa ensi vuonna, niin kuin Powell lupasi, niin minä harkitsen kiinteistösijoittamista ja rakentamista taas sitten joskus ehkä vuonna 2025 tai sen jälkeen.

    Tässä muutama kiinteistöjen ja rakentamisen kanssa puuhaava yhtiö, joiden osakkeita minulla ei ole.

    Investors House
    Citycon
    YIT
    Consti
    Ovaro
    Kojamo
    Lehto
    Honkarakenne
    SRV

    1. 1996-7 menimme isosti suoriin kiinteistösijoituksiin, kokemusta oli jo -80-luvultakin. Vuokratuotot olivat n. 20% ja niihin oli päädytty 8 v laskun jälkeen. Nyt kiinteistömarkkinat ovat reagoineet vielä hyvin vaisusti. Tuo kokemus välillisestä k-sijoituksesta riitti https://piksu.net/kiinteistosijoitusta-evlin-tyyliin/ Vilkaisin aikoinaan Kojamon listausesitettä ja läpinäkyvyyttä puuttui.

      Rakentamisesta: lähteeni ovat nimenomaan rak.firmojen työnjohtotasoa. Ja ihan itekin näkee, että kun tontti on kalliilla ostettu -80-luvulla ja sille 2010-luvulla rakennetaan, niin tulee maalle hintaa! Ala (esim. Lehto) on minulle liian volatiili.

  3. Hah, Fortum, juu. Firman ongelmana on liika henkilöstö valmistelemassa kaikenlaisia laajenemismanööverejä. Organisaatiota laihduttamalla poistuisivat huolet hölmöistä sijoituksista. Sama diagnoosi koskee myös julkista sektoria, jota kehitetään ja kehitetään, kun kerran kehittäjiä on niin paljon, ja veronmaksajan otsalla hiki pysyy.

    ”Tähän ankeuteen tuo onneksi valoa Fortum, se ei koskaan petä. Kun Venäjän sijoituksia on nollattu, nyt suunnitellaan aurinkovoimalaa Gotlantiin, siellä aurinko lämmittää jouluna siinä missä Afrikassakin.

    Mitä jos valtion omistajaohjaus antaisi Fortumin väelle maastapoistumiskiellon, auttaisiko se? Tuskin, ostaisivat kohdetta näkemättä.”

    1. Sekin voisi auttaa, jos tulospalkkiot (jos niitä nyt muka todella tarvitaan…) sidottaisiin eläkkeisiin. Nyt johdolla tulee kiusaus pelata uhkapeliä muitten rahoilla.

      1. Juttelin johdon tulospalkkioista kandidaatintyön tehneen Visa Viik kanssa. Hän kertoi että pankkiala ohjattiin 2000-luvulla kansainvälisin Basel kriteerein ymmärtämään ja mittaamaan riskin ja julkaisemaan riskitekijöillä korjatun oman pääoman eli ns. CET1 pääoman.

        Tällä oli tervehdyttäviä vaikutuksia pankkien riskinottoon sekä myös tulospalkkioihin:
        – tulospalkkioista tuli riskit huomioon ottavia
        – tulospalkkiot pienenivät merkittävästi ja jotkin pankit luopuivat tulospalkkioista kokonaan

        En tiedä osasinko tässä lainata Visaa aivan oikein, mutta suurin piirtein näin se meni. Tämä vahvistaa tuon Juhan havainnon, että johdon tulospalkkioissa olisi paljon kehitettävää.

    2. Etten syyllistyisi harhaanjohtamiseen, niin sanottakoon, että olen syksyllä ostanut Fortumia n. 12 euron hintaan. Toivottavasti se pysyy pystyssä Suomessa johtavan markkina-asemansa voimin. Nykyinen ostamiseni ei tietenkään poista sitä, että firman toiminta idässä oli luokatonta riskinottoa, jota olisi Krimin valtauksen 2014 jälkeen moneen kertaan halutessaan kerinnyt supistamaan.

  4. Vaikka en tosiaan välillisiä kiinteistösijoituksia ole yli vuosikymmeneen omistanut, sen verran olen ÅAB:ta kunnioittanut, että hätkähdin tuota uutista. Siis kiinteistösijoitusrahastojen ongelmat tulivat julkisiksi (=tosiasiat pakko myöntää kiistämisen asemesta) juuri ÅAB:sta alkaen. Jatkoa seuraa.

    https://www.hs.fi/talous/art-2000009879031.html

Comments are closed.

Related Posts

Asunnot ja metsä

Asuntokauppaa

Aluksi silmäilin uutista, jonka mukaan as.oy. karhuaa nyttemmin konkurssiin menneeltä rakennusfirmalta noin miljoonaa euroa. Uutisessa ei mainittu as.oy:n nimeä, mutta hallituksen pj:n nimellä löytyi as.oy.