Osakkeiden tulostuotto on pitkällä aikavälillä asettunut suurin piirtein 10 vuoden valtionlainojen tuoton tasolle. USA:n ja maailman osakemarkkinat näyttäisivät olevan tällä kriteerillä arvioituna lähes tasapainossa, mutta on olemassa vakavia riskejä.

Yllä olevassa kuvassa on osakkeiden pitkän aikavälin arvostustaso, niin sanottu 10 vuoden p/e, sinisellä ja keskuspankkikorko punaisella. Käyrät ovat toistensa peilikuvia. Kun keskuspankkikorko nousee, niin osakkeet laskevat ja päinvastoin. Poikkeuksen muodostaa vuoden 2000 teknokupla, joka hetkeksi irroitti osakkeiden arvot todellisuudesta. Vuoteen 2007 mennessä oli palattu arkeen ja osakkeiden arvostustasot määräytyivät taas pääosin korkotason perusteella.

Osakkeiden pitkän aikavälin p/e arvostus on USA:ssa nyt 30 luokkaa (kuvan sininen käyrä), joka tarkoittaa sitä että yhtiöiden keskimääräinen tulostuotto on 3,3% tasolla. Tämä on vähemmän kuin 10v valtionlainoista saatavaa 4,2% korkotuotto, mutta ero on pieni. Kohtuullinen taspaino korkotuottojen ja yritysten voittojen välillä on olemassa ja kaikki on hyvin vai onko ?

Kaikki ei ole hyvin. On olemassa negatiivisia riskejä ja niitä on enemmän kuin positiivisia:

• Yritysten lainoistaan maksamat korkokulut kasvavat. Yhä suurempi osa kassavirrasta tärvääntyy lainanhoitokuluihin ja tulokset uhkaavat heiketä.
• Teollisuuden tilaukset ovat supistuneet ja näkymät ovat huonot. Palvelualat ovat usein seuranneet viiveellä perässä.  On olemassa riski että talous ei kasva ja kysyntä on heikkoa.

Emme vielä tiedä miten tämänkertainen koronnostosykli päättyy. Yllä olevassa kuvassa on 10 taantumaa (harmaat palkit) ja 11 koronnostosykliä (kun punaiset käyrät nousevat). Vuoden 1993 koronnostosykli ei, kiitos onnistuneen kekuspankkipolitiikan,  päättynyt taantumaan. Kaikki muut päättyivät onnettomasti. Toivotaan että tällä kertaa saamme kokea ”tuon yksi kymmenestä kerrasta” ihmeen.

Tietojen lähteet:

• fred
• mutlpl