Noin 55,4% bruttokansantuotteesta ohjautuu julkisyhteisöjen kautta
Kansainvälisessä vertailussa Suomi on tiukan palkkaverotuksen maa, etenkin suurituloisten osalta. Suomessa työn verotus on kiristynyt kahdella prosenttiyksiköllä viime vuosina. Vuonna 2014 työtä verotettiin 25,11 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 23,15 prosenttia. Tämä selviää vasta julkaistusta EVA:n verojen kirjasta.
Julkisyhteisöt saavat 55,4% kansantalouden tuotoista
Julkisyhteisöjen tulojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 55,4 prosenttia vuonna 2014. Verojen
ja veroluonteisten maksujen lisäksi julkisyhteisöt saavat myyntituloja liiketoiminnastaan ja omaisuustuloja sijoituksistaan.
Talouskriisi (2008–) on nostanut etenkin välittömien ja välillisten verojen osuutta bruttokansantuotteesta
(BKT:sta). Myös sosiaalivakuutusmaksujen, kuten työeläkemaksujen, osuus on kasvanut.
Työtä verotetaan Suomessa ankarasti
Pienituloisten osalta Ruotsi ja Alankomaat verottavat Suomea kevyemmin. Vain Saksa verottaa palkansaajia Suomea rankemmin, mutta tämäkään ei koske suurituloisia.
Yli 130 000 euroa vuodessa ansaitsevien ansiotulojen verotus on Suomessa 2,1—10,0 prosenttiyksikköä kireämpää kuin keskeisissä kilpailijamaissamme — Alankomaissa, Saksassa ja Ruotsissa — sekä Britanniassa. Lisäksi Ruotsi verottaa keskituloisia noin 7 prosenttiyksikköä kevyemmin kuin Suomi.
Suomen verotus on muutenkin eurooppalaisittain kireää. Suomen kokonaisveroaste, 44 prosenttia vuonna 2014, on samansuuruinen Ruotsin kanssa. Se on kuitenkin korkeampi kuin muissa keskeisissä vertailumaissa, joissa se on kymmenisen prosenttiyksikköä matalampi. Myös palkansaajan rajaveroasteen kohdalla suhde vertailumaihin on samankaltainen.
Ennen talouskriisiä työn verotus oli Suomessa laskussa. Mutta viime vuosien päätösten vuoksi veropolitiikan pitkäaikainen tavoite työn verorasituksen alentamiseksi karkaa nyt yhä kauemmas. Verotuksen rakenne on pysynyt pitkälti ennallaan, vaikka myös kulutusverot ja maksut ovat nousseet. Yhteisö-, omaisuus- ja pääomatuloverojen osuus BKT:sta on kasvanut pitkällä aikavälillä.
Tulokset käyvät ilmi tänään julkaistusta EVA Fakta Verojen kirjasta, joka on päivitetty ja täydennetty versio tammikuussa 2014 ilmestyneestä teoksesta. Tiedot on koonnut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkija Hannu Kaseva.
Suomi on maa, joka ei pysty uudistumaan
Korkea verotus ja sen kiristyminen ovat oire jostakin.
Suomi on maa, joka ei pysty uudistumaan vaan polkee paikallaan. Merkittävimmät uudistukset ovat
– varakkaiden muutto pois Suomesta
– nuorison aikeet muuttaa pois Suomesta
Mitä tämä tarkoittaa? Kuka lähti ja on lähdössä?
– varakkaimmat vanhukset vievät omaisuutensa ja osaamisensa ulkomaille
– ahkerimmat ja älykkäimmät nuoret saattavat lähteä seuraavaksi
Miksi?
– varakas vanhus on maksanut jo merkittävän määrän veroja urallaan ja ei halua maksaa enempää
– nuoret kyvykkäät eivät halua maksaa suuria veroja, jotta vanhat ikäluokat voivat jäädä aikaisin eläkkeelle
Ketkä jäävät Suomeen?
– köyhät ja keskituloiset
– huonot ja "ihan ok:t"
Aika hurja kauhukuva vai mitä? Näinhän ei voi tapahtua…
Kreikka oli joitakin vuosia sitten varakas korkean elintason maa. Oli… nyt yo. on tapahtunut Kreikassa.
Suomi on samalla tiellä!
Mihin perustat väitteesi Somen uudistumiskyvyttömyydestä?
Niin, mihin oikein perustat tuon. Suomi on ollut menestystarina sodan jälkeen. Hyvin harva maa on onnistunut toimimaan niin fisksusti kuin Suomi. Ainahan sitä olisi voinut tehdä fikusmmin ja tuon fiksumpi tapa huomataan jälkeenpäin. Laitanpa tähän huvikseen BKT/työtunnit ja huomaamme, että olemme onnistuneet kasvattaa kansantuotetta ja tuottavuutta keskimääräistä nopeammin. Pikkuisen perspektiiviä ei ole liikaa vaadittu.
Suomella on hieno historia.
Suomella on hieno historia. Jos valitsemme tarkastelujakson sopivasti niin kaikki on suorastaan erinomaisesti.
Jos tarkastelemme viime vuosia, niin Suomella menee surkeasti. Niin surkeasti, että varakkaita on jo muuttanut pois Suomesta. Nuorison pelätään muuttavan seuraavaksi.
Voimme näyttää graffaasi varakkaalle eläkeläiselle, mutta hän ajattelee enemmän omaa verotustaan ja aurinkoa kuin 1950-luvulta alkaen alkavaa käyrää.
Voimme lähettää nuorelle snapin (Snapchat-viesti), mutta hän haluaisi mieluummin ihan oikeita töitä. Kavereille olisi kivempi kertoa työpaikasta kuin jostain esihistoriaan perustuvasta tilastosta.
Älykkäät nuoret voivat kokea olevansa uppoavassa laivassa ja saattavat paeta ulkomaille töihin. Siinä ei paljoa auta perustella vanhalla datalla.
Varakkaat eläkeläiset osaavat yleensä taloutta niin paljon, että haluavat välttää vielä yhden lisäverotuskerran ja muuttavat aurinkoon.
Historiassa olemme eläneet kuplassa ja valheessa (uudistumiskyvyn suhteen). Ay-liiike on neuvotellut isot palkankorotukset ja pitänyt tiukasti eduista kiinni. Valtio on sitten devalvoinut nuo tulokset pois, mutta silti työntekijät kuvittelevat, että heidän etujaan puolustettiin. Nyt 2015 näin ei enää voida toimia.
Mitä tekee Ay-liike? Torppaa yhteiskuntasopimusnevotteluiden aloittamisen. Ulkoinen devalvaatio ei ole enää mahdollinen. Sisäinen devalvaatio taas paljastaisi Ay-liikkeen valheen, joten eihän siihen voi suostua.
Vastakysymys lopuksi! Osoittiko sinusta edellinen hallitus (Kataisen hallitus) uudistuskykyä?
Entä nykyinen hallitus?
Käyrä osoittaa
Sen historiakäyrä osoittaa, aivan kuten pörssikäyrä, että meillä on ollut jokin kilpailukyky suhteessa verrokkimaihin. Nyt sen kilpailuedun suurin uhka on porukan vanheneminen, mutta toivottavasti saamme eteviä siirtolaisia korjaamaan tuota ongelmaa.
Porukan vanheneminen ?
" Nyt sen kilpailuedun suurin uhka on porukan vanheneminen…"
Tarkoitatko, että työvoimapula rajoittaa tällä hetkellä Suomen talouskasvua ? Laaja työttömyys taitaa olla n. 14-15 prosentin (400 000 – 500 000) tuntumassa ja viralliset luvut tietysti muutaman prosenttiyksikön verran alempana.
Eteviä siirtolaisia Suomeen ? Aika hurskas toive. Ei liene todennäköistä. Empä ole kuuullut, että esim. Elon Musk olisi vakavasti harkinnut Suomea muuttokohteeksi
Vetovoimatekjä
Mitä meidän pitäisi muuttaa, jotta muskimaiset ihmiset tulisivat tänne eikä USAan? Mikä olisi meidän vetovoimatekijä vaikka hongkongilaisille koulutetuille siirtolaisille tai vaikka syyrialaisille lääkäreille sekä muille koulutetuille ihmisille.
Toivottavasti ei ainakaan
Toivottavasti ei ainakaan tälläisiä lääkäreitä Syyriasta eikä tälläisiä koulutettuja ihmisiä Hong Kong:ista:
http://www.abc.net.au/news/2015-06-21/australian-doctor-tareq-kamleh-responds-to-arrest-warrant/6561600
https://en.wikipedia.org/wiki/Leung_Chun-ying
Ei ainakaan verotus
Täällä on kova verotus. Ihmiset puhuvat outoa ugrilaista kieltä. Täällä on 3kk kylmää ja 9kk helevetin kylmää. Yksinäisen seikkailijan ei kannata tänne jäädä, vaan mennä vaikkapa matalmman verotuksen USA:han.
Palkkapussi ei ole sentään kaikki kaikessa.
Suomen kannattaisi houkutella hyvin koulutettuja perheitä, joilla omien lasten hoito ja koulutus tulee omassa maassa kalliiksi. Täällä myös naisten palkkaus ja uralla eteneminen on varsin tasa-arvoista moneen muuhun maahan verraten. Kannattaisi siis markkinoida nimenomaan näitä "luontaisetuja" eikä lupailla verottajan nakertamaa hyvää palkkaa. Täällä on myöskin väljää, varsin puhdasta ja kohtalaisen turvallista.
Uskon käyrään
mutta huomautan, että BKT/työtunnit mittarilla on ongelmansa: tuon käyrän saa kätevästi nousuun vähentämällä (vähemmän tuottavia) työtunteja. Työttömyyden nostaminen tuollalailla 50%:iin saisimme BKT/työtunnit mittaria nostettua karkeasti 50% eli itsemme USAn ja Ruotsin ohi. Parempi mittari onkin ostovoimakorjattu BKT/nuppi, ja siinä suomi sijoittuu kohtuullisesti n.25 (n.40000USD) muttei kuitenkaan aivan kärkeen.
Näin Suomi on tehnyt
Suomessa on koulutusta kasvattamalla vähennetty työtunteja/työntekijä ja kuitenkin meillä BKT kasvanut. Suurin tekijä on koulutus, minkä vuoksi olemme oppineet tekemään parempia tuotteita tehokkaammin. Toisiin asioita pitää verrata ja tuossa yllä olevassa kuvassa näemme, että olemme varsin kivasti pärjänneet. Tässä on toinen kuva:
”verojen osuutta bruttokansantuotteesta”
Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. Tärkeä asia. Hyvä juttu. Kiitos.
Varoitus: moni hyvä juttu meni viimevuonna "harakoille" kun kirjoitettiin jonkin "osuudesta BKTstä", kun tarkoitettiin sen _suhdetta_ BKT:hen. Toivottavasti tälle jutulle ei käy niin. Tilastokeskus laittoi asiasta sekavan julkilausuman, joka ei estänyt lisäsekoilua. Minun mielestä "osutta BKTstä" voi käyttää vain niistä termeistä, jotka ovat BKT summakaavan ( BKT=YKSITYINEN KULUTUS+JULKINEN KULUTUS+INVESTOINNIT+VIENTI–TUONTI ) osa. Eli, on oikein kirjoittaa "Julkisen kulutuksen osuus BKTstä on X%" tai "Investointien osuus BKTstä on Z%", mutta on väärin kirjoittaa "Verojen osuus BKTstä on Y%". Jälkimmäisessä pitää kirjoittaa "Verojen suhde BKThen on Y%".