Nokian huono johtamiskulttuuri johtuu palkkio- ja ura- kehityksen päätösmalleista

New York Times, Ilta-Sanomat ja muutamat muut lehdet ovat tällä viikolla ansiokkaasti valottaneet Nokia:n nykyiseen tilaan johtaneita tekijöitä ja valitsemamme luottamushenkilö, Nokia hallituksen puheenjohtaja, Jorma Ollila, on vastannut keskusteluun A-plus haastattelussa. Artikkelit ovat syntyneet muun muassa Piksu kolumnistien Ari Hakkarainen ja Kai Nyman sekä kirjailija Juhani Risku haastattelujen perusteella.

Nokiaa on johdettu huonosti

Nokia on aina kyennyt saamaan palvelukseensa Suomen ja maailman parhaita osaajia. Suomalainen henkilökunta kasvoi voimakkaasti 80- ja 90- luvuilla määrällisen kasvun painottuessa 90- luvulle. Nuo maamme kirkkaimmat tähdet ovat nyt tällä hetkellä taitavia huippuammattilaisia – vähintään yhtä taitavia kuin se sukupolvi joka nosti Nokian menestykseen. Nokian huono menestys ei voi johtua henkilökunnan laadusta. Syytä on haettava muualta. Ainoaksi järkeväksi selittäväksi tekijäksi jää se, että Nokiaa on johdettu kaikilla tasoilla huonosti aivan kuten Jorma Ollila omassa haastattelussaan vahvisti.

Mutta työnsä aloittavalle uudelle Nokian toimitusjohtajalle Stephen Elop:lle ei riitä tieto siitä, että Nokiaa on johdettu huonosti. Stephen Elop tarvitsee tarkempaa ja osuvampaa tietoa.

Nokian 90-luvun optio-ohjelma ei selitä Nokian huonoa menestystä

90- luvun lopun optio-ohjelmien on sanottu sattumanvaraisuudellaan ja epäoikeudenmukaisuudellaan kylväneen katkeruutta. Yksi huonosti hoidettu rahallinen palkitsemisohjelma ei kuitenkaan riitä selittämään Nokia:n alamäkeä. 90-luvun lopulla tapahtuneilla asioilla ollut merkitystä kun tultiin pidemmällä 2000 luvulle. Nokian alamäelle pitää etsiä myös muita tekijöitä.

Tuotepäätöskoneiston ontuva toiminta ei sekään ole perimmäinen syy

Nokia lopetti parin vuoden kokeilun jälkeen monia hyviä projekteja (kosketusnäytölliset puhelimet, internet lukulaitteet, simpukkapuhelimet, …)  jo ennen kuin ne olivat ehtineet nousta menestykseen. Hyviä projekteja ei osattu erottaa huonoista ja tuotepäätösten osuvuus ontui aivan niin kuin Ari Hakkarainen ja Juhani Risku ovat ansiokkaasti havainneet.

Päätöksentekokoneiston huono toiminta ei riitä selitykseksi kaikkiin Nokian johtamisen ongelmiin sillä myös tuotekehityksen suorituskyky on ollut huono. Mobiililaitevalmistajien yhteinen Symbian käyttöjärjestelmä, oli hieno strateginen oivallus, jonka laatua ei valtavista resursseista huolimatta koskaan saatu kuntoon. Eikä OVI palveluitakaan ole saatu häikäisevän houkutteleviksi, vaikka kaikki tietävät että mobiililaitteen myyntiarvo on suorassa suhteessa OVI palvelujen määrään ja laatuun.

Nokian tapa organisoitua on perimmäinen selittävä tekijä

Nokian johtamisongelmille on kuitenkin yksi yhteinen nimittäjä. Nokian organisaatiossa palvelevat henkilöt eivät näe eivätkä koe, että heillä olisi asiakas. Tilanne oli toinen 80- luvulla ja 90- luvulla jolloin monet Nokian organisaatiot olivat suorassa keskusteluyhteydessä oikeaan asiakkaaseen. On selvää että yli 100'000 ihmisen organisaatiossa jokainen yksittäinen työntekijä ei voi olla yhtä lähellä loppuasiakasta kuin esimerkiksi 500 ihmisen organisaatiossa. Mutta Nokia ei koskaan osannut rakentaa kunnollista johtamisjärjestelmää, jossa jokaisella olisi sisäinen asiakas.

Nokian työntekijöillä ei ole selkeää sisäistä asiakasta

Sisäisen asiakkaan puute on johtanut seuraaviin epäkohtiin:

  • Ihmisten suorituskyky ja urakehitysmahdollisuudet on määrittänyt henkilöstöhallinto ja esimiehet eikä palvelun laatu, jonka kyseinen henkilö tuottaa asiakkailleen. Palvelun laatu on kärsinyt ja antanut tilaa esimiehen mielyttämiselle.
  • Esimiestehtäviin on valikoitunut henkilöitä sen perusteella miten he pystyvät tuottamaan lisäarvoa esimiehilleen. Ja lisäarvo esimiehille ei aina ole aivan sama asia kuin asiakaspalvelun ja työn laatu. Esimiehiksi on valikoitunut taitavia sisäpoliitikkoja eikä se ole sama asia kuin taitava työn laatu. Ei ihme että tuotepäätösten osuvuus ja tuotekehityksen tehokkuus ontuvat.

Nokia ei ole kyennyt tunnistamaan ongelman perimmäistä laatua

Nokian johtamisongelmat eivät ole mitenkään yllättäviä vaan aivan tavallisia suuren yrityksen ongelmia. Ja Nokialla on toistettu nopeasti suureksi kasvavan yrityksen perusongelmat. Tilannetta ovat Nokian kohdalla pahentaneet:

  • Nokian tapa organisoitua matriiseiksi, jossa kukin työntekijä raportoi kahteen suuntaan, jolloin on vaikea hahmottaa kuka on ensisijainen asiakas ja kuka toissijainen.
  • Nokian sisäiset kampanjat, joissa painotetaan että kaikki Nokialaiset ovat yhtä perhettä ja kaikkia on palveltava. Nämä kampanjat ovat olleet omiaan sumentamaan sitä ensisijaista asiakasta, joka kullakin työtehtävässään pitää olla.

Jorma Ollila on meidän osakkaiden luottamushenkilö ja viestinviejä toimivalle johdolle

Mutta me suomalaiset luotamme Nokian kykyyn uudistua nyt kun meidän osakkaiden tärkein edustaja, Jorma Ollila, vie viestiämme toimivalle johdolle. 

3 thoughts on “Nokian huono johtamiskulttuuri johtuu palkkio- ja ura- kehityksen päätösmalleista

  1. Kokemukseni muista isoista

    Kokemukseni muista isoista korporaatioista (Nokian lisäksi) ovat jotakuinkin samansuuntaisia miksi Nokian toiminta 2000-luvulla muotoutui. Iso laiva puksuttaa tyytyväisenä eteenpäin ja keskikannelle kertyy valtava määrä porukkaa, joiden intressissä on lähinnä näyttää hyvältä komentosillalle päin.

    Niin kuin Kai Nyman toteaa, esimiehet ovat paljon vartijoina (niin kuin tietysti jokaisessa organisaatiossa). Nokialaisia varmaan turhauttaa eniten se, että nähdään upeita mahdollisuuksia markkinoilla, jotka Nokian valtavilla resursseilla olisi otettavissa, mutta johtoporrasta kiinnostaa vain nykyisen markkinan näennäisesti loputon lypsäminen.

  2. Muutama kommentti

    Terve Kai,

    Hyvä analyysi. Tässä muutama mieleen tullut kommentti.

    > johdettu huonosti

    Aivan, tätä vain on vain vaikea tunnustaa. Kaikki johtamisen oppaat on opeteltu ja johdossa on päteviä henkilöitä, joten periaatteessa mikään ei voi olla pielessä. Mutta käytännössä homma ei oikein toimi. Itse asiassa monet virheet ovat juuri niitä, joita on kirjoista luettu.

    Tuotepäätöskoneisto

    Mielestäni yksi keskeinen ongelma on kyvyttömyys nähdä ja toteuttaa uusia asioita. En katso että itse tuotepäätösKONEISTO on ongelma, vaan enemmänkin johdolta puuttuva kyky ohjata tuota koneistoa. Toimiva "koneisto" ei tee firmasta alan johtajaa vaan johtajien kyky käyttää "koneistoa". Firmat ovat periaatteessa pieniä diktatuureja, ja siksi koko firman kannalta kriittisimmät päätökset ja kriittisin ohjaus tapahtuu kuipulla olevien yksilöiden toimesta. Hyvä johtaja muuttaa myös huonon koneiston toimivaksi.

    Symbian ja OVI valitettavasti osoittavat, että huikeista resursseistaan ja huikeasta asemastaan huolimatta Nokia ei ole saanut kovin paljoa aikaan. Symbian on kyllä levinnyt laajalle Nokian kännyköiden mukana, mutta sen houkuttelevuus on heikko verrattuna vaikkapa muihin paljon myöhemmin peliin tulleisiin ja vaatimattomammista lähtökohdista ponnistaneisiin tuotteisiin.

    > sisäinen asiakas

    Käyttäisin myös ilmaisua "käsitys siitä mitä ollaan yhdessä tekemässä" (puuttuu myös).

    > Jorma Ollila, vie viestiämme toimivalle johdolle

    Suurin lupaus uuden johtajan valinnassa on siinä, että hänellä olisi jotain uutta annettavaa yhtiölle. Stephen Elopin sopeuttaminen vanhoille Nokian tavoille olisi turmiollista. Nykyisessä tilanteessa Nokian pitäisi ehkä kuunnella Stephen Elopia. Kokonaan uuden kulttuurin puskeminen sisään olisi myös tuhoisaa, mutta ehkä tässä tilanteessa pitää luottaa siihen, että Stephen Elop on niin fiksu mies, että osaa valita parhaat komponentit vanhasta Nokiasta ja omasta yriytyskuvastaan.

     

    Näyttää siltä, että olen jotakuinkin samaa mielta kanssasi kaikesta, mutta painotan suhteessa hieman enemmän johdon ymmärrystä ja hieman vähemmän organisaatiorakenteiden (tuotepäätöskoneisto, matriisi) vaikutusta. Nokian suuri koko on yksi keskeinen ongelma. Kaikki järjestelmät kangistuvat kun tehtäväkeskeisyys korvataan tyypillisesti hallintokeskeisyydellä. Suuri koneisto ja siinä toimivat (vain paikallisen näkyvyyden perusteella toimivat) yksilötkin alkavat siis jossain vaiheessa toimia taakkana, mutta tämä voidaan ehkä estää vain sillä, että ylin johto kykenee hanskaamaan tuon koneiston toimintaa riittävän yleisellä tasolla.

     

    Mielestäni jatkuva menestys uusilla innovatiivisen tekniikan alueilla vaatii normaalin business-osaamisen lisäksi myös ensiluokkaista oman alan tekniikan tulevaisuuden ymmärtämistä johtotasolla. Nokia ei ole ehkä koskaan ollut aivan tuolla vaaditulla tasolla. Käsitykseni on, että molemmat taidot täytyy sisäistää johtajatasolla. Johtajien alla oleva koneisto ei voi näitä taitoja johtajille antaa. Nokia on aktiivisesti tutkinut eri trendejä ja investoinut oikeiksi katsomiinsa aloihin. Mutta tämä ei vielä riitä, vaan katson yhden tai muutaman henkilön vision olevan välttämätön edellytys sille, että yhtiö kykenisi seuraamaan useita peräkkäisiä alansa uudistumisia ja käänöksiä ja pysymään alan johtavana toimijana.

     

    terv.

    Juho Laatu

  3. Nobel palkinto organisaatioiden johtaminen alueella

     

    No ei nyt aitoa Nobelia tai edes muistopalkintoa vaan yhtä mainio IG Nobel palkittu tutkimus antaa vastauksen tuohon Nokian johtamisongelmaan. Eli Harvardin yliopiston lehti Annals of Improbable Research (AIR) jakamaa vuosittain IG Nobel palkinnot löytämilleen järjettömille tutkimuksille.

    Vuoden 2010 voittaja Management sarjassa on tutkimus, jonka mukaa organisaatio toimisi tehokkaammin, jos johto valittaisiin vaikkapa sattumavaraisesti.

     

    MANAGEMENT PRIZE: Alessandro Pluchino, Andrea Rapisarda, and Cesare Garofalo of the University of Catania, Italy, for demonstrating mathematically that organizations would become more efficient if they promoted people at random.

    REFERENCE: “The Peter Principle Revisited: A Computational Study,” Alessandro Pluchino, Andrea Rapisarda, and Cesare Garofalo, Physica A, vol. 389, no. 3, February 2010, pp. 467-72.

     

     

     

     

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Home bias

Termi on määritelty esim. tuossa. Nojaaminen yhteen maahan, jollaiseksi EU:nkin vallan hyvin voi laskea (siis onko USA varmasti vain yksi kansatalous?), sisältää riskin.

Toisaalta me kaikki

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com