Nokian mies
Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen
Hankin ensimmäisen matkapuhelimeni vuonna 1996 ja olen ollut Nokian mies siitä asti. En ole vilkuillut sivulle tai edes harkinnut hankkivani muita kuin Nokian kännyköitä. Joululomalla kuitenkin tutustuin Appleen. En sen tuotteisiin, vaan sen luojan ja sielun, Steve Jobsin, elämäkertaan.
Elämäkerta ja tarina ovat vaikuttavia. Kuten tunnettua, kaksi kaverusta, Jobs ja Wozniak, lähtivät liikkeelle autotallista ja julkaisivat menestyksekkään Apple II -pöytäkoneensa vuonna 1977. Eri vaiheiden kautta he loivat maailmanmenestykseen nousseen Apple-yhtiön. Aina ei ollut helppoa, ja vuonna 1985 Steve Jobs sai jopa potkut perustamastaan yhtiöstä, palatakseen sittemmin sen pelastajaksi vuonna 1996. Pelastusoperaatio onnistui täydellisesti ja nykyään Apple on markkina-arvoltaan yksi maailman suurimmista yhtiöistä.
Tarinan lisäksi elämäkerran kiehtovuutta lisää sen rehellisyys. Jobsia ei kuvata pelkästään tarunhohtoisena sankarina, vaan hänen persoonastaan tuodaan esiin rosoisetkin puolet. Lisäksi eri henkilöiden väliset jännitteet kerrotaan avoimesti. Jobs ei ollut mikään helppo persoona. Hulluuden ja nerouden ero voi olla joskus pieni. Jobsilla oli kyky keskittyä pienimpiinkin yksityiskohtiin ja kerätä ympärilleen päteviä ja motivoituneita ihmisiä. Lisäksi Steve Jobs oli ilmeisesti yksi maailman taitavimmista markkinointihenkilöistä. Applen tuotteet eivät aina ole olleet teknisesti parhaita, mutta niiden markkinointi on ollut täysin ylivertaista.
Miten tämä kaikki liittyy Nokiaan? Samaan aikaan Applen 2000-luvun voittokulun kanssa Nokian pitkäaikaisilla osakkeenomistajilla on mennyt surkeasti. Nokian osakkeen hinta on laskenut huipulta yli 90 %, kun Applen osakkeen hinta on samanaikaisesti monikymmenkertaistunut. Vuosituhannen alussa Nokian tulevaisuus näytti hienolta ja yhtiön markkina-arvo oli noin 170 miljardia euroa, kun Applen oli vastaavasti noin 19 miljardia euroa. Tällä hetkellä Nokian markkina-arvo on noin 16 miljardia euroa ja Applen noin 320 miljardia euroa. Muutokset yhtiöiden markkina-arvoissa ovat käsittämättömiä, ja valitettavasti Applen osakkeenomistajien eduksi.
Lähes kaikki keskeiset Nokian menestyksen ja hiipumisen nähneet johtajat ovat jo jättäneet yhtiön. Jorma Ollilankin arvioidaan luopuvan hallituksen puheenjohtajan tehtävästä kevään yhtiökokouksessa. Nyt olisi oikea ajankohta, kun asiat ovat vielä tuoreessa muistissa, jatkaa vuonna 2001 julkaistua Martti Häikiön kirjoittamaa Nokia Oyj:n historiasarjaa neljännellä osalla ja kertoa avoimesti ja rehellisesti henkilösuhteita myöten, mitä kaikkea Nokiassa tapahtui 2000-luvulla ja miten yhtiön loistava tulevaisuus hukattiin.
Itse aion tulevaisuudessakin ostaa Nokian puhelimia ja toivon, että historiikin neljännen osan jälkeen julkaistaan vielä viideskin osa, joka kertoo yhtiön uudesta noususta.
—
En usko, että viidettä osaa
En usko, että viidettä osaa enää ilmestyy. Historiikki-sarjan neljäs osa "Nokian uho ja tuho" jäänee kirjasarjan
viimeiseksi teokseksi.
Nimim. Samsungin mies
Intohimona ylivoimainen käyttäjäkokemus
Samaan teokseen pohjautuen Steve Jobsilla oli nykyiseen korporaatiojohtamiskulttuuriin verrattuna seuraavat vahvuudet: 1. Intohimo keksiä, suunnitella ja toteuttaa tuotteita, jotka ylittävät käyttäjän odotukset, 2. Olla tinkimätön tavoitellun käyttäjäkokemuksen (ml. esteettisyys) toteuttamisessa, 3. Tahto synnyttää kestävää liiketoimintaa (HP esikuvana). Harvoissa yrityksissä toimitusjohtaja tuntee tarjoamansa tuotteet ja palvelut, saati niiden käyttäjät ja käyttöön liittyvät tavat ja tulkinnat.