Suomessa pörssinoteerattuja yrityksiä voi harvoin kutsua perheyrityksiksi. Harvoja poikkeuksia taitaa olla Kone.

Kiinassa tämä on vallitseva muoto. Suvun omistuksessa on yli 50% osakkeista. Ohjaksia pitää joka suoraan tai kulissien takaa suvun patriarkka. Johtopositiot on miehitetty suvun jäsenillä.

Näissä sukuyhtiöissä on paljon hyvää. Ne ovat tyypillisesti taitavan entrepenöörin perustamia. Siellä tehdään virkeinä ja rahanahneina töitä joka päivä, eikä johdolla ole muita tavoitteita mielessään. On ilmiselvää kuka asioista viime kädessä päätää, suvun patriarkka. Kun nämä yhtiöt toimivat ne ovat hyviä myös sijoituskohteina.

Mutta huonostikin voi käydä muutamasta syystä:

• Muut sijoittajat eivät ole mädän puupennin arvoisia suvun etujen rinnalla. Houkutus on joissakin tapauksissa ollut suuri siirtää yhtiön omaisuutta suvun haltuun edullisin ehdoin. Esimerkiksi yhtiön kiinteistöjä voidaan myydä edullisesti toiselle yritykselle.
• Joskus nämä yhtiöt lankeavat imperiuminrakenukseen. Yksi tuore esimerkki on Bosideng joka haluaa laajentua hallitsemiltaan untuvavatteiden markkinoilta muihin vaatteisin. Uutinen saikin aikaan kurssiromahduksen
• Kun suku riitelee muut voivat vain seurata saippuaoopperaa sivulta. Hongkongissa näiden seuraaminen on kansanhuvia. Onko omistajan suosima Feng-Shui konsultti yllättäen perinyt yrityksen – arkipäivää!

Meilläkin muistamme että sukupolvenvaihdos Koneessa ei sujunut aivan kitkatta.

Tuore kansanhuvi Hongkongissa on seurata valtataistelua  Stanley Ho:n  (89) SJM Holdings yhtiössä. Kun herralla on ollut neljä vaimoa ja 16 lasta ei ole aivan selvää miten valtaa jaetaan. Viimeisimmän tiedon mukaan Ho:n vaimo Lucina Laam ja tyttäret Daisy ja Pansy Ho ovat mahdollisesti laittomilla tempuilla kaapanneet vallan Lanceford-nimisessä holdingyhtiössä jossa SJM:n osakkeet ovat. Julkituleessa haasteessa herra Ho haasta em. sukulaisensa oikeuteen. Toisaalta Ho kieltää televisiohaastattelussa kanteen. Mitä sijoittajan pitäisi uskoa? Pörssikurssi sahaa vuoristorataa.

Oma neuvoni on pysyä kaukana näistä yrityksistä. Jos edes kulisseja ei saada pidettyä ylhäällä on aivan varmaa että homma ei ole hallussa. Vähintäänkin yhtiön reaktiokyky on lamaantunut pitkäksi aikaa kun omistajat selvittelevät välejään. Paluuta voi harkita savun hälvettyä parin vuoden kuluttua. Siihen asti on tuutminen hupiin jota esiinkelaantuva saippuaooppera tarjoaa.

Näissä perheyritysissä kannattaa tutkia vuosikertomusta. Minkä ikäinen pääomistaja on? Kiinalaiset arvostavat kokemusta, joten harva omistaja-entrepenöri on alle 50. On aivan normaalia että hallitusesta ei löydy alle 60-vuotiasta. Yli 70-v pääomistaja on hälytysmerkki ellei seuraaja ole ilmiselvä.