Öljyntuottajamaat rahoittavat elintasoaan myymällä osakkeita
Mistä johtuu tämä pörssikurssien hermoilu? Kiinan talouden heikkoutta syytetään tilanteesta. Mutta on olemassa toinen, vähemmän julkisuutta saanut tekijä, öljyntuottajamaiden valtiontalous.
Öljyntuottajamaat ovat hyvinä aikoina kasvattaneet julkista kulutusta ja hyvinvointia ja nyt tähän hyvinvointitasoon ei ole enää varaa. Kulutusta ei ole kuitenkaan vielä supistettu pienentyneiden öljytulojen edellyttämälle tasolle. Vajetta on katettu hyvinä aikoina kootuista valtiollisista rahastoista. Näistä rahastoista on ensin myyty lainapapereita ja nyttemmin ilmeisesti myös osakkeita. Markkinoille tulvivat myyntimääräykset tulevat öljyntuottajamaiden rahastoista. Siksi pörssikurssit ovat sitkeästi alamaissa.
Mistä tiedämme, että näin tapahtuu? No – ei sitä varmuudella voikaan tietää. Varmaa on vain että noista öljyntuottajamaiden rahastoista myydään massiivisia määriä arvopapereita. Ei voi tietää ovatko nuo paperit velkapapereita vaiko osakkeita vaiko molempia. Mutta on hyvinkin mahdollista ja jopa todennäköistä, että myös osakesijoituksia myydään.
Oheinen Deutche Bank:n ja IMF:n tietoihin perustuva kuva arvioi sitä mikä öljyn hinnan olisi oltava, jotta näiden suurimpien öljyntuottajien valtiontaloudet olisivat tasapainossa. Jos kuvan tiedot ovat oikean suuntaisia, niin öljyntuottajamaat ovat mitoittaneet kulutuksensa aivan liian korkealle tasolle. Valtiontaloudet saataisiin tasapainoon jos öljystä saataisiin sata dollaria barrelilta. Nykyinen alle viidenkymmenen dollarin barrelihinta jää kauaksi tästä tavoitteesta. Puuttuva osa on rahoitettava myymällä omaisuutta hyvinä aikoina kerätyistä rahastoista tai sitten budjetteja ja elintasoja on supistettava radikaalisti. Budjetteja ei ainakaan vielä ole sopeutettu ja omaisuutta joudutaan myymään massiivisia määriä ja sen seurauksena sekä bondien että osakkeiden hinnat laskevat.
jos ei muutu
Jos kumpikaan ei muutu. Valtion menotaso eikä öljyn hinta. Olisi kiva tietää, kauanko kerätyt rahastot suunnilleen riittävät, vuoden vai tuhat vuotta.
Norjan öljyrahasto suuri – muut luultavasti suhteessa pienempiä
Norjan öljyrahasto oli 828,7 miljardia $US viime vuoden alussa ja viime vuoden budjetissa sen suunniteltiin vielä kasvavan.
http://www.statsbudsjettet.no/Statsbudsjettet-2014/English/?pid=59881#hopp
http://oilprice.com/Energy/Energy-General/Norways-Oil-Fund-Makes-Every-Norwegian-a-Kroner-Millionaire.html
Täältä löytyy tietoa rahastojen koosta, riittävyys vaatii vähän enemmän kaivelua: https://en.wikipedia.org/wiki/Sovereign_wealth_fund
norja
Norja suunnittelee käyttävänsä öljyrahastoa noin 18 miljardia euroa. Mikäli tuo öljyrahasto on 775 miljardia euroa kuten yllä sanottiin ja jos se on sijoitettu osakkeisiin jotka kasvavat 5%/vuodessa niin rahasto kasvaa pelkästään sijoituksilla 38 miljardia ja tästä siis napataan se 18 miljardia.
Norjaa ei ollutkaan
alkuperäisessä graafissa. Jos olisi ollut niin se olisi eri tasolla kuin siinä nyt olevat maat. Norjalle riittävä öljyn barrelihinta olisi 5-10e/€?
Norjassa öljyntuotanto
Norjassa öljyntuotanto kustantaa huomattavasti enemmän kuin muualla maailmassa korkeiden palkkakustannuksien vuoksi. Alla olevassa artikkelissa breakeven hintoja eri tuotantomenetelmille. Norja on käsittääkseni aika ylälaidassa sekmentissään. Heitetään aivan hatusta arvauksena, että öljynhinnan pitäisi liikkua 60-70 $ luokassa (kohteesta riippuen), jotta Norjassa tuotettu öljy olisi break even pisteessä. Toki jo poratut kaivot tuovat positiivista kassavirtaa matalammallakin öljyn hinnalla.
http://seekingalpha.com/article/3158536-what-oil-price-is-sustainable?ifp=0
Kun öljy alle 60 $US/tynnyri öljyrahaa ei Norjassa enää kartu
… öljyrahastoihin, sanotaan tässä julkaisussa. Toki rahastot itsessään voivat vielä kasvaa ja kasvavatkin tuottojensa kautta.