OSA 1: Optioden harjoittelua, tunnuslukuja
Aloittelen tutkimaan optio-sijoittamista, mikä minulle ei ole vielä tuttua. Kirjoitan pientä tarinaa oppimisprosessistani. Omasta oppimisprosessista johtuen tekstissäni saattaa olla virheitä joita toivon lukijoiden korjaavan ennen kuin häviän rahojani oppimattomuutta. Oletan lukijoilla olevan jonkin verran pohjatietoa kuten vaikka Black & Scholes mallin vähintään pintapuolinen tunteminen. Oppimisprosessin jälkeen toivon tuntevani sen verran optioita, jotta voin itse varovasti aloittaa niillä sijoittamisen. Ideani on suojata joitakin vaikeasti hallittavia riskejä pois positioistani jolloin voisin päästä parempaan riski/tuottosuhteeseen.
Optiot ovat tuotteita (eurooppalaiset) jotka antavat oikeuden, mutta ei pakkoa, lunastaa kohde–etuus ennalta määrättynä päivänä ennalta määrättyyn hintaan. Tämä tekee tuotteista yllättävän mutkikkaita, mutta myös mielenkiintoisia. Niillä voidaan rakentaa monenmoisia haaroja ja strategioita. Ne mahdollistavat myös stoppareiden rakentamisen salkulle tai jollekin muulle tuotteille. Tutustun nyt muutamaan termiin.
Kun katsomme B&S kaavaa, niin huomaamme, että ainoa tuntematon tekijä on volatiliteetti (hinnan heilunta). Tämän vuoksi optiosijoittamista voidaan kutsua myös volatiliteettisijoittamiseksi. Kun ratkaisemme volatiliteetin (kutsun sitä IV) eri optioista, joilla on eri toteutushinta, saamme volatiliteeettiparven jota kutsun volatiliteettipinnaksi. Vaikka option oikean hinnan ainoa tuntematon tekijä on jokaisella hetkellä vain IV, niin option hintamuutoksilla on eri ominaisuuksia.
- Delta kertoo kuinka herkästi option teoreettinen arvo liikkuu kohde–etuuden liikkuessa. Arvo voidaan ilmaista -100..100 tai -1…1 välisenä lukuna. Jos call–option delta on 0,5 se tarkoittaa, että optio liikkuu puolet kohde–etuuden arvosta
- Gamma arvo kertoo kuinka paljon delta arvo muuttuu osakkeen liikkuessa.
- Theta kuvastaa ajan vaikutusta option hintaan. Toteutusaikana option hinta on sama kuin sen kohde-etuuden hinta – toteutushinta eli sillä ei ole enää aika–arvoa, koska ei ole enää aikaakaan. Theta kuvastaa omistamisesta tulevaa kustannusta.
- Vega kuvastaa kuinka herkkä optio on volatiliteetin muutokselle.
Optio–sijoittaminen vaikuttaa mielenkiintoiselta ja mutkikkaalta, varsinkin kun yhdistelemme useampaa optiota. Optioilla on kuitenkin poikkeuksellisen paljon liikkuvia asioita joiden tunteminen on tärkeää.
Toisessa osassa tutkin asiaa lisää jossa pääsemme tutkimaan graafisesti tunnuslukuja ja optioiden ominaisuuksia.
Olenko ymmärtänyt oikein käsitteen ”delta”?
Kun olen ostanut opitoita niissä on ollut tuo delta yleensä yli ykkösen, joskus jopa 3. Eli option arvo on liikkunut 3 kertaa enemmän kuin kohde etuus. Olenko ymmärtänyt oikein tämän käsitteen "delta" ?
delta
Pitää olla todella erikoinen tilanne, että delta on yli 1. Kun call on kaukana rahasta niin delta on pieni ja kun se on oikein "syvällä rahassa", niin sen arvo lähestyy arvoa 1, mutta mielestäni se ei koskaan ylitä ykköstä. Ajatellaan, että minulla olisi call-optio Nokiaan ja hinta millä voisin ostaa yhden Nokian osakkeen olisi 0,5 euroa (IV on vakio). Mikä voisi olla tilanne että Nokian noustessa euron option hinta nousisi 3 euroa? Joissakin osakeoptiossa yksi optio vastaa 100 osaketta joten silloin 1 rahan muutos vastaa sadan muutosta optiossa. Mutta jos homma lasketaan yksinkertaisen rehellisesti eli 1:1 niin se on aina alle yhden.
Option vipukerroin ei olekaan sama asia kuin delta
OK. Delta on eri asia kuin option vipukerroin. Nyt mä luulen että mä ymmärrän.
Henkilöstöoptiot
Mielenkiintoinen tutkimus. Useita vuosia hoptioita seuranneena olen kiinnostunut erityisesti seuraavantyyppisistä:
-pitkä aika vielä merkintään
-löytyy kohtuullisesti likviditeettiä
-osingot vähennetään merkintähinnasta
-hinnoiteltu alle todellisen arvon
-hyvä vipu
Yritän myös laittaa niitä järjestykseen em kriteereillä:
http://www.piksu.net/sivu/sergion-lista-henkil%C3%B6st%C3%B6optiot
Noiden kreikkalaisten kirjaimien ja niiden antaman informaation suhteen olen skeptinen, jotenkin vaikuttaa, että ne saattaisivat tomia paremmin warranttien kanssa, joilla on lyhyet juoksuajat. Warranttien kanssa en ole menestynyt kovin hyvin.
Reunaehdot
B&S malli pitää varmasti paikkaansa sen omien reunaehtojen puitteissa. Se on puhdasta matematiikkaa. Tämä perustuu logiikkaan, että kohde–etuudesta ja optiosta voidaan rakentaa portfolio mikä on hetkellisesti riskitön. Se, että miten tämä positio tulee muuttumaan riskillisesti ajan kuluessa ja kohde–etuuden hinnan muuttuessa (Brownin liike) kuvaavat juuri nämä kirjaimet.
B&S mallin matemaattinen johtaminen tekee myös omia reunaehtoja joista ehkä merkittävimmät ovat oletus lognormaaleista hintamuutoksista ja volatiliteetin vakiona pysymisestä. B&S mallin suuri etu on että siinä on vähän muuttujia ja se on melko yksinkertainen. Julkisuudessa paljon olleet mallin kritisoijat (B. ja T.) kritisoivat sitä, että reunaehdot eivät vastaa todellisuutta. Se ei kuitenkaan ole mallin vika. Kun enemmän jaksan perehtyä optioiden ihmeelliseen maailmaan, niin yritämme hyötyä siitä että yllättävän moni käyttää ko. mallia sokeasti ajattelematta sen reunaehtoja. Mutta ensin minun on paneuduttava tähän malliin, jotta voin etsiä siitä hyödynnettäviä puutteita. henkilöstöoptiot ovat erittäin mielenkiintoisia ja ne ovat useasti väärin hinnoiteltuja meidän eduksi. Myyjän eli henkilöstöoptioden saajien kannalta ne saattavat olla oikein kuitenkin hinnoiteltu.