Osakkeet tarjoavat suojan pieneltä inflaatiolta, mutta merkittävä inflaatio romahduttaa pörssiarvoja

Sijoittaminen Yhteiskunta

Historiallinen tarkastelu ei paljasta tilastollisesti merkittävää suoraa yhteyttä inflaation ja pörssikurssien välillä tai edes korkojen ja pörssikurssien välillä. Pörssikurssit tuntuvat seuraavan enemmän yleistä luottamusta taloudenpitoon, tulevaisuuteen ja omaisuuden suojaan (= yksityishenkilöiden verotuksen tasoon) kuin matemaattisia lainalaisuuksia.

Oheiseen kuvaan on koottu inflaatiokorjattu S&P 500 indeksi, USA:n inflaatio (vihreät palkit), USA:n keskuspankin korko ja 10v valtionlainojen korko.

Kuvasta voi tehdä mielenkiintoisia havaintoja:

Inflaatio

  1. Korkean inflaation aikana (1970-1980) reaaliset pörssikurssit laskivat. Inflaatiolla oli tällöin negatiivinen vaikutus pörssikursseihin eivätkä osakkeet antaneet inflaatiosuojaa. Epävarmuus kasvoi aina inflaatio mukana ja pörssikurssit menettivät arvooan sitä enemmän mitä suurempaa oli inflaatio. Vaikuttaisi siltä että yli 6% inflaatio luo epävarmuutta ja vaikuttaa pörssikursseihin negatiivisesti.
  2. Vuoden 1980 jälkeen inflaatio saatiin taltutetuksi alle 4% tasolle ja sen jälkeen inflaatio on tulkittu pikemminkin talouden piristymiseksi ja inflaatio on piemminkin nostanut kuin laskenut pörssin reaaliarvoja.

Korot

  1. Korkean inflaation aikana (1970-1980) nouseva keskuspankkikorko tulkittiin keskuspankin hätäreaktioksi ja merkiksi siitä että keskuspankki menettää otettaan ja inflaatio ryöstäytyy taas käsistä. Osakkeet tapasivat laskea aina kun keskuspankki nosti korkotasoa.
  2. Matalamman inflaation aikana (1980 jälkeen) nousevat keskuspankkikorko sen sijaan nostivat pörssikursseja.  Sijoittajat luottivat keskuspankkiin ja hallitukseen ja keskuspankkikorkojen nousu tulkittiin piristyvän talouden merkiksi.

Sijoittajan kannattaa varautua talouskasvun hidastumiseen ja levottomampiin aikoihin

Julkinen velkaantuminen on monissa maissa, Suomi mukaan lukien, riistäytymässä käsistä. Suunnitelmataloudellinen osuus yhteiskunnassa kasvaa ilmaisen velkarahan avittamana jopa markkinatalouden pyhätössä USA:ssa. Suunnitelmataloudellisen osuuden liian suuri kasvu on yleensä hidastanut yhteiskunnallista kehitystä ja luonut autoritaarista, komentotalouden ilmapiiriä.

Huoli siitä, että yhteiskunnan taloudellinen päätöksenteko on huonoissa käsissä, on tavoittanut sijoittajat. Youtube on täynnä tuomiopäivän videoita joissa kuvataan Weimarin tasavallassa tapahtunut vastaava tapahtumaketju. Silloinkin painettiin rahaa valtion menojen katteeksi. Sijoittajan kannattaa suhtautua tilanteeseen vakavasti vaikka vertaus Weimarin tasavaltaan osoittautuisikin liioitelluksi ja muutekin huonosti osuneeksi.  Kaikki seuraukset eivät silti ole välttämättä hyviä.

 

Tietojen lähteitä:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com