Osakurssien vaihtelut aiheuttavat aivoinfarkteja

 

Kiinalaistutkijat ovat selvittäneet osakekurssien volatiliteetin ja aivoinfarktien välistä suhdetta Sanghaissa vuosina 2006-2008. Tuloksena on, että Shanghain osakeindeksin (Shanghai Stock Exchange, SSE) sekä nousu että lasku lisäsi kuolleisuutta. Tuloksissa on myös numeroarvo kuolleisuuden kasvulle:  100 indeksipisteen nousu kursseissa aikaansaa 3.22% kasvun kuolleisuudessa.

Päteekö sama kuolemanriskin kasvu myös yksitäiseen osakkeeseen, arvailujeni mukaan pätee. Eli taas löytyy yksi syy välttää korkean volatiliteetin osakkeita.

Sama asia löytyy epäsuorasti myös Kari Narsin mainiosta kirjasta Raha ja onni: Epävarmuus vähentää onnea.

Tässä vielä pieni laskuharjoitus siitä mitä kurssivaihtelu maksaa: Otetaan kolme kuvitteellista kurssikehitystä, joiden kaikkien keskituotto on 5 % vuodessa, mutta tuotto vaihtelee kolmena vuotena niin että vuosituotot ovat:
tapaus A: 5 %,  5% ja 5 %
tapaus B: 15 %, -10 % ja 10 %
tapaus C: 30 %, -25 % ja 10 %

Mikä on mielikuva kolmen vuoden tuotosta ja paljonko Excel sanoo.

5 thoughts on “Osakurssien vaihtelut aiheuttavat aivoinfarkteja

  1. Stressaavaahan tämä on

    Tarkka sijoittaja, joka pyrkii optioillaan (yleisimmin johdannaisillaan) minimoimaan kurssiriskejä on tämän tästä tarkistamassa kaiken tekemänsä kannattavuutta. Hermoilua ja stressaamista esiintyy reippaasti, olen tätä mieltä ollut ihan "maalaisjärjen mukaan". Lisäksi omat pienet kokemukset treidaamisesta tukivat näkökantaa, ja siksi olenkin enenevissä määrin luopunut tarkoituksellisesta lyhytaikaisesta position vaihdannasta. Katsoin niin, että esimerkiksi viime vuoden ajalta 5,3% osinkotuotto (ennen veroja) on ihan riittävä määrä torjumaan hinnannousut ja on kilpailukykyinen talletustileihin verrattuna. Jos tuottoa hakee merkittävästi enempi niin silloin intraday astuu kuvioihin mukaan. Joillekin sopii pieni stressi, toisille taas tällainen tuo hirmuista ahdistusta, eritoten kun on asettanut maalin "pitää saada vähintään 11% tuottoa" itselleen. Ja jos sijoituksissa on vivulla mukana niin ahdistuskertoimet nousevat varmasti aivan uusiin kerroksiin.

    Hienoa toki, että aihetta on tutkittu ja se saa näin enempi tieteellistäkin evidenssiä.

    1. aktiivinen kauppa stressaa

      Oma kokemus puoltaa myös tätä, toisaalta jos haluaa muuta kuin osinkosijoittamista niin pakko on treidata aktiivisemmin ja erilaisilla instrumenteilla.

      Heikki

  2. Sijoittaminen sopii pessimistille

    En ole ainakaan huomannut mainittuja oireita laskussa. Itse hermostun hyvinkin nopeasti kurssinoususta, ja alan myydä. Niin olen tehnyt juuri nytkin. Yl. kurssilaskussa vaikeinta on odottaa pohjaa, mutta kyllä mä muuten pidän sitä aika tavalla henkisesti puhdistavana kokemuksena. Lujalle pohjalle on parempi rakentaa kuin pilvenhattaroille. Puhun osakkeista ja väh. kuukausien sijoituksista.

  3. Onko syy osakekurssien vaihtelussa?

    Yritin nähdä tutkimuksen abstraktista koskiko kuolleisuuden nousu vain sijoittajia mutta jäin käsitykseen että se koski ihan koko väestöä.

    Muutamassa aiemmassa kommentissa tuntuu fokus olevan yksittäisen sijoittajan toiminnassa ja vieläpä lyhytaikaisissa sijoituksissa. Näitä tutkimus ei kai mitenkään koskenut? Voisi kai olla niinkin että päiväkauppaa tekevä hermostuu pahemmin (ja on suurempi riski kuolla) jos kurssit eivät heilu mutta on rennompi (ja terveempi) kun kurssit elävät enemmän? Tämä oli vain ajatusleikki. Kannattaa välttää appelsiinien ja omenoiden sekoittamista.

    Ja mikä tässä on syy ja mikä seuraus? Voisiko (helposti mitattavissa oleva) osakekurssien voimakkaampi heilunta olla seurausta jostain sellaisesta (vaikeammin mitattavissa olevasta monimutkaisemmasta) mekanismista, joka johtaa sekä kuolleisuuden nousuun että osakekurssien voimakkaampaan heiluntaan. Kausaliteetti lienee selvää mutta syyn ja seurauksen nimeäminen eivät minusta ole.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen