Osinkojen lähdevero asettaisi kaikki sijoittajat samanarvoiseen asemaan

Sijoittaminen

Lähdevero (tax at source) tarkoittaa veroa, joka peritään automaattisesti ”tulon lähteellä” ja samanlaisena kaikilta. Hallitus on päättänyt selvittää voisiko tämän tyyppistä tasapuolista järjestelmää soveltaa osinkojen verotukseen Suomessa.

Ulkomaalaiset ja monet suomalaiset tahot ovat vapautettuja osinkojen verosta ja näiden porsaanreikien ansiosta suurin osa (yli 70%) osingoista jää kokonaan verottamatta.  Tällä hetkellä osingoista maksavat veroa vain Suomen henkilökansalaiset ja heidänkin veroprosenttinsa riippuu siitä miten he sijoittavat ja minkälaisia he muuten ovat. Veropohja vuotaa ja on epätasa-arvoinen. Tasa-arvon soveltaminen verotukseen on ajauksena uusi ja tuore.

Epätasa-arvoisella veropohjalla on puoltajansa:

  • Finansiala on kovalla työllä ja rahalla saanut lobattua poliitikot poraamaan reikiä veropohjaan. On olemassa paljon finanssialan tuotteita, joilla on laissa määritelty veroetu. Näitä tuotteita ostamalla saa tiettyä laskennallista veroetua. Ei ihme että finanssiala vastustaa verotuksen tasapoulistamista ja on huolissaan siitä että poliittisen koneiston tukemiseen uhrattu aika ja raha valuu hukkaan.
  • Eläkevakuutusyhtiöt, yleishyödylliset järjestöt ja ulkomaalaiset ovat huolissaan siitä, että heidän tällä hetkellä nauttimansa 0% osinkoverokanta nousee. Näiden tahojen takana on suurin osa Suomen pörssivarallisuudesta ja varallisuus takaa vahvan lobbausvoiman.

Suomalaisen henkilösijoittajan etu on selvä. Tasa-arvoinen lähdeverotus asettaisi hänet samaan asemaan muiden kanssa. Henkilösijoittajan verotus on jo kymmeniä vuosia ollut yli 20 % muita kovempaa. Pörssiomaisuus onkin valunut vähitellen julkiselle sektorille ja ulkomaalaisille. Suomen kansalaiset ovat jääneet vähemmistöön. Tasa-arvoisempi verotus korjaisi henkilösijoittajien suhteellista asemaa.

Hallituksen asettama työryhmä on tervetullut pieni liikahdus oikeaan suuntaan. Se on orastava lupaus siitä että eduskunta saattaisi olla pyristelemässä irti lobbareiden otteesta ja kohti itsenäistä ajattelua.

Lisää tietoa:  Hallituksen työryhmä, Finanssialan kannanotto

Kuvan lähde:  Pixabay

 

2 thoughts on “Osinkojen lähdevero asettaisi kaikki sijoittajat samanarvoiseen asemaan”

  1. Minäkään en tykkää, että sijoittajat jaetaan ankarasti verotettuihin ja verovapaseen rälssiin. Käsittääkseni hallituksessa esillä oli _yleishyödyllisten ym_ osinkojen lähdeverotus eli ei vaikuttane muun tyyppisten sijoittajien verotukseen. Tästä ei siten seuranne tasapuolista verotusta. Ihmettelen, miksi haluttaisi tälläinen meille uuden tyyppinen vero. Jos halutaan verokertymää, normitalkoita ja tasapuolisuutta, niin järkevintä olisi poistaa yleishyödyllisyyden käsite laeista ja verotuksesta.

  2. Oli sitten oikeisto- tai vasemmistohallitus, niin piensijoittajan rahat kelpaavat!
    Ulkkisfirmat, pankit, sijoituspuulaakit ja muut luistavat veroista kuin… no jätän sanomatta.
    Samaan aikaan ollaan niin EU:ta, EY:tä ja pohjoismaista yhteistyötä, (Euron ulkopuolella!) mutta Norja ja Tanska vetää piensijoittajalta 25% osinkoveroa!
    Nyt olisi RKP:n pelin paikka, sinä Ann-Maja Henrikson (tjsp.)! Tee palvelus ja lopeta pohjoismaiden yhteistyön nimissä tämäpiensijoittajiin kohdistuva kusetus.

    (Tämä ei ole vihapuhetta)

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Kehitys on johtamassa kansalaisten vastuullisuuteen, avuliaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne muuttuu vauhdilla:

Valtiokoneisto luottaa yhä enemmän kansalaisten itse tekemiin valintoihin ja päätöksiin. Julkisen kulutuksen määrä vähenee samalla kun kansalaisten kulutusmahdollisuudet suhteellisesti lisääntyvät.

Yhteiskunta

Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat kasvussa, suunta on hyvä

Suomalainen yhteiskunta on tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan rakenteellisesti tervehtymässä. Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat lisääntyneet. Työllisten määrän lissääntyminen osoittaa tämän selkeästi.

Yhä useampi hakee

Sijoittaminen

Muista Etelä-Korea – etenkin muistien takia

Puolijohde- ja muistipiirijätit ovat kuuluneet tekoälybuumin suurimpiin voittajiin, joten AI-investoinnit ovat näkyneet myös joidenkin isohkojenkin reunamarkkinoiden tuotoissa, vaikka itse ilmiö mielletään usein yhdysvaltalaiseksi.
Tekoälysektorin nousukiito iski