Paavo Lipposen muistelmat, osa 3

Kirjat Yhteiskunta
2

Kirjan tiedot

Muistelmia kutsutaan yleensä ”subjektiivisiksi”, mikä on hiukan outoakin. Seuraava teksti on nimittäin minun taatusti omasta näkökulmastani kirjoitettu ja voi aivan hyvin kysyä: kenen sitten ja mikä muu olisi edes mahdollista? Ja noin yleisesti: Kv. politiikassa ei ole toimijoina pelkkiä valtioita, vaan myös valtion sisäisiä puolueita ja henkilöitä eli miksi muistelmia ei saisi julkaista?

Ja jatkan taatusti subjektiivisesti. Ukrainan tilanteen kriisiytyessä selvitin 2021 – 22 tutkimuskirjallisuudesta ja ihan alkup. Lissabonin sopimuksesta EU:n turvatakuiden olemattomuutta. Ei Lipponen mitään valtiosalaisuuksia paljasta, mutta hänen tekstinsä on varsin yhteneväinen esim. tuon kanssa. https://piksu.net/suomalaista-turvattomuuspolitiikkaa/ (Lipponen s. 124, 473, 515 – 521, 535 – 556).

Olen omaan suoritukseeni tyytyväinen, koska em. lähteiden munkkilatinan kääntäminen selkokielelle ei ollut ihan kevyttä tai lystiä puuhaa. Eli: Ahtisaari, Lipponen ja (min.) S. Niinistö veivät Suomea turvallisuuspoliittisestikin integroituvan EU:n ytimeen ja Halonen + Tuomioja vetivät tuloksekkaasti Suomen olemattomaksi käyneestä ytimestä pois.

Lipponen ei vaikene omasta osuudestaan Itämeren kaasuputkihankkeessa, mutta vetoaa Saksan roolin olleen ratkaisevan.

Positiivista kirjassa on Lipposen maininnat kahdesta parhaasta hallitustensa ministeristä. He ovat nimittäin Kalevi Hemilä (kepu) ja Maija Perho (kok.). Oman, perin subjektiivisen käsitykseni mukaan Halonen ja Tuomioja saavat ihan ansionsa mukaan.

turvallisuus

4 thoughts on “Paavo Lipposen muistelmat, osa 3

  1. Miten pitkällä suomi voisikaan olla nykyää jos halonen ja tuomioja ei olis olleet kokkailemassa

  2. Suomen puolustuspoliittinen asema on minun mielestäni tällä hetkellä olosuhteisiin nähden niin hyvin hoidettu kuin voi tässä tilanteessa olla.

    Ulkopolitiikan yksityiskohdissa voisi olla pientä parannettavaa. Palestiinan valtio voitaisiin tunnustaa, ilmatorjuntaohjuksia voitaisiin kenties ostaa muualta kuin Israelista, … Mutta nämä ovat yksityiskohtia.
    Näyttäisi siltä että ulkopoliittinen johtomme vie meitä tällä hetkellä kohti EU ydintä ja hyvä niin. Olemme mukana ”vapaaehtoisten koalitiossa” ,….

    Suomalaista identiteettiäkin kehitetään oikeaan suuntaan. Meistä ollaan tekemässä individualistisempaa, yrittäjähenkisempää, työtä arvostavampaa yhteiskuntaa sen lakkoherkän ja kapitalistista kateuskaunaa hautovan kollektiivisen työläiskansa identiteetin sijalle, jota myös tasa-arvo- tai hyvinvointi- yhteiskunnaksi on nimitetty.

    Mutta seuraaviin seikkoihin pitäsi vielä keskittää huomiota:
    – Suomen hallintomalli (sote alueiden hallintomalli on kaamea esimerkki osaamattomasta organisoinnista). Poliittisen liberalismin tuoma ajatus siitä että päätöksenteko on allokoitava niin lähelle kansalaista kuin on kunkin asian suhteen käytännöllistä.
    – regulaation monimutkaisuus
    – erilaiset järjestöjen ja toimijoiden privileegiot regulaatiossa ja verotuskäytännöissä (samat lait ja verot kaikille)

    Nämä korjattavat asiat taitavat kuulua lainsäädännön (eduskunnan) vastuualueeseen. Siellä meillä on valtavasti osaamattomuutta.

    Maailman kuuluisin regulaatio ”Corpus Juris Civilis” laadittiin virkamiestyönä. Se yksinkertaisti ja selkeytti Rooman siviililait muotoon, josta Suomenkin siviililait aikoinaan, 1800- luvulla, ottivat innostusta.

    1. Lipponen on vienyt kirjansa nykyaikaan vain Venäjän osalta. Mitä talouteen tulee, hän kehuskelee oman hallituksensa aikaista tilannetta, mikä johtui Nokiasta, mainitaan kylläkin. Mutta hän kuvaa tuolloisen Suomen koulutusta, innovatiivisuutta ja sopimusyhteiskuntaa (”konsensusta”) positiivisesti ja jättää sanomatta, mikä muuttui.

      3 osassa on yhteensä 1800 sivua, olen niitä aiempiakin silmäillyt. Alkupäätä olisi sopinut karsia ja keskittyä enemmän uusimpaan aikaan, sillä yhteiskunnallinen vaikuttajahan Lipponen oli, ei historioitsija. Kolmannen osa kirjoittaminen kesti 10 v. ja ikä painoi, 84 v. Linkin esipuheessa kiitetään kymmentä ihmistä, eikä varmaan vain muodon vuoksi. Mukana on arkistojen järjestäjiä ja selvitysten laatijoita.

      https://elvis.bonnierbooks.fi/file/8hD-lctlaGY9mjWJrzzdA6/*/9789510394878_lukun.pdf?authcred=Z3Vlc3Q6Z3Vlc3Q%3D

  3. Vaurauden vastustaminen ja yritysvastaisuus ovat kuin piilorasismia, joka tuhoaa hitaasti mutta varmasti.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Related Posts