Palkansaajat on koonnut hyvinvointiyhteiskuntamme perusrakenteen yksiin kansiin
Palkansaajien tutkimuslaitos on koonnut useiden tutkijoiden artikkelit suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa erilaisista näkökulmista luotaavaksi kokonaisnäkemykseksi "Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?".
Suomalainen hyvinvointivaltio kuuluu monella mittarilla maailman huippujen joukkoon. Nyt kuitenkin se on tullut käännekohtaansa. Maamme talouskasvu on jo ainakin kolmena vuotena peräkkäin kuulunut maailman kehnoimpaan kymmenikköön (IMF) ja julkisen talouden velkaantumisen nimissä tulee monilta tahoilta vaatimuksia, että julkista sektoria on ajettava alas. Sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluja on leikattava.
Suomalainen hyvinvointivaltio koostuu kolmesta osasta:
- Sosiaalisista tulonsiirroista (31% / BKT)
- Julkisesta kulutuksesta (25% / BKT)
- Tuotantokoneiston valtaosin julkisesta omistajaohjauksesta (eläkevakuutusyhtiöt, julkinen palvelutuotanto, julkisyhteisöjen omistukset)
Vaikka Suomen julkisen sektorin tuottamien palveluiden arvonlisä on alle 20% / BKT ja kustannukset 25% /BKT ei julkinen sektorimme siltikään toimi huonosti. Yksi sen keskeinen osa eli julkishallinto on äskettäin todettu EU-maiden tehokkaimmaksi EU:n tuoreessa kilpailukykyraportissa (European Commission 2014). Suomen julkishallinnon tehokkuus oli selvästi EU-maiden paras vuonna 2013. Useimmissa EU-maissa julkishallinnon tehokkuus oli heikentynyt vuoden 2008 jälkeen, mutta Suomi kuului niiden harvojen maiden joukkoon, joissa tehokkuuden arvioitiin parantuneen.
Julkisen talouden tarkastelussa rajoitutaan usein vain tuloihin ja menoihin. Oleellista on laajentaa tarkastelu koskemaan tulo- ja menovirtojen ohella julkisen sektorin varoja ja velkoja, jotka myös vaikuttavat julkisen sektorin taloudelliseen asemaan. Julkisyhteisöjen varat olivat suurimmillaan vuoden 2014 syyskuun lopussa. Ne olivat myös suhteessa kansantuotteeseen suuremmat kuin koskaan tilastoituna aikana. Vaikkei suurinta omaisuuserää, eläkevakuutusyhtiöihin kerättyä pääomaa laskettaisi mukaan, on julkinen sektorimme siltikin Euroopan varakkain.
Julkiset kulutusmenot ja julkisyhteisöjen arvonlisäys (Lähde: PT:n raportti)
Käytetään sitten mitä mittaria tahansa, Suomen julkinen sektori on EU-maiden suurimpia, pohjoismaista tasoa. Sitä mittarit eivät kerro, onko se liian suuri vai kenties liian pieni. Kysymys on pikemminkin siitä, miten asiat ja palvelut halutaan yhteiskunnassa järjestää. Perinteisesti pohjoismaisessa mallissa julkinen sektori on tuottanut itse hyvin laajasti hyvinvointipalvelut: koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut. Yksityiselle sektorille on jätetty oma rajattu alueensa, jota nyt monet alan yritykset haluavat laajentaa.
Lisää tietoa: PT
Syyt ja seuraukset hukassa.
Hyvinvointivaltio voi hyvin ja on menestyvä konsepti.
Hyvinvointivaltion ainoa huono puoli eräiden mielestä on se, että he eivät saa itselleen tarpeeksi valtaa ja joutuvat tulonsiirtojen kohteiksi. Hyvinvointivaltio on nääs Börre-Nallen filosofialle täysin väärä konsepti.
Börre-Nallen suuresta fanittama Ayn Rand on "ajatellut": "Eettisessä ajattelussaan Rand lähtee liikkeelle siitä, että moraali on mahdollista vain elävälle olennolle. Tästä hän päättelee, että korkein arvo on elossa säilyminen, ja edelleen, että itsekkyys ja oman edun tavoittelu on moraalista, ja epäitsekkyys ja myötätunto kaikkein pahinta moraalittomuutta."
Börre-Nalle ja kumppanit ovat keksineet käyttää kriisiä hyväkseen. euroaluella lähes kaikki maat ovat ongelmissa, mutta hei, ei ongelma voi olla eurossa, vaan valtioiden rakenteissa. Se, että euron esiaste: ECU-kokeilu 90-luvulla meni metsään ja päättyi Englannin, Suomen ja monien muiden kannalta katastrofaalisesti, ei voi olla syy. Syyn täytyy olla siinä, että täällä harrastetaan liikaa myötätuntoa, joka Börre-Nallen uskomusten mukaan on pahinta moraalittomuutta kaikesta.
"Rand käytti jatkuvasti amfetamiinia, mikä voi osaltaan selittää suuruudenhulluuden: hän näkyy aivan vakavissaan uskoneen olevansa historian suurin filosofi sitten Aristoteleen.
Rand poltti taukoamatta ja kehotti seuraajiaankin tupakoimaan, koska se hänen mukaansa symboloi ”ihmisen voittoa tulesta”.
Tupakoinnin syöpää aiheuttavasta vaikutuksesta todistaneet tutkimukset hän julisti kommunistien propagandaksi.
Randilla itsellään todettiin kuitenkin lopulta keuhkosyöpä, ja hän joutui elämänsä loppupuolella tukeutumaan suuresti halveksumiinsa sosiaaliturvaan ja julkisen terveydenhuollon palveluihin. Tekopyhää ehkä, mutta ainakaan häntä ei voi syyttää itsekkyydestä lipeämisestä.
Rand kuoli syöpään vuonna 1982 yksinäisyydessä. Lähipiiri oli kaikonnut, mutta etäisempi kannattajakunta on yhä vahva."
http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2012/numero-5/tata-he-lukevat
Yksityinen ja julkinen sektori voivat toimia yhdessä, mutta tulee pitää huoli siitä, ettei yksityinen puoli saa mitään monopoleja ja kartelleja pystyyn.
Ayn Rand taisteli vapauden puolesta kollektivismia vastaan
Minä kunnioitan Ayn Rand:n taistelua totalitaarista kollektivismia vastaan ja individuaalisen vapauden puolesta. Hän uhrasi koko pitkän 80 vuotisen elämänsä tälle asialle ja sai paljon aikaan. Me muistamme häntä ja hän vaikuttaa talouspoliittiseen ajatteluumme yhä vielä. Emme me muutoin hänestä puhuisi.
Olen itsekin nostanut oman lippuni taisteluun individualismin ja yksilöllisen ilmaisunvapauden puolesta. Rakastan rikasta kulttuuria ja monipuolista kanssakäymistä ja erilaisia ihmisiä. Rakastan yksilöitä. Uskon, niin kuin Ayn Rand, että muiden individualismia loukkaamaton oman edun tavoittelu, omien ajatusten puolustaminen ja muiden kunnioituksen tavoittelu ovat niitä asioita, jotka vievät tätä yhteiskuntaa eteenpäin. Oman, oman ryhmän, oman valtion ja oman valtioliiton etujen ajaminen ilman että loukataan muiden oikeutta individualismiin ovat rikkaan yhteiskunnan käyttövoimaa.
Uskon moniin Ayn Randin ajatuksiin ja kunnioitan häntä syvästi.
Syyt ja seuraukset hukassa
Ayn Rand taitaa olla vähän niin kuin uskonto. Toiset tappavat sen puolesta ja toiset vain rakastavat lähimmäisiään. Sitä voi tulkita niin kovin monella eri tavalla.
En myöskään usko, että Ayn Rand keksi induvidualismia, vaan meni toisesta ääripäästä, toiseen. Hänelle tietysti löytyi ihmisiä, jotka hyötyivät hänen ajatuksiensa levittämisestä, kuten nykyään löytyy Liberasta samanlaista ideologiapohjaista omaneduntavoitteluun keskittyvää toimintaa.
Oman edun ajamisen Ayn Rand on tainnut lipastaa Adam Smithiltä, joka kirjoitti siitä jo 1776: "Every individual necessarily labours to render the annual revenue of the society as great as he can. He generally neither intends to promote the public interest, nor knows how much he is promoting it … He intends only his own gain, and he is in this, as in many other cases, led by an invisible hand to promote an end which was no part of his intention. Nor is it always the worse for society that it was no part of his intention. By pursuing his own interest he frequently promotes that of the society more effectually than when he really intends to promote it. I have never known much good done by those who affected to trade for the public good."
Oman edun ajaminen ei vain aina johda kaikista parhaisiin tuloksiin kaikkien kannalta, joten tämä väittämä on tosi ainoastaan teoriittesassa maailmassa. Oma etu tarkoittaa, niin montaa asiaa, eikä se aina ole hyödyllinen yhteisölle.
Jos esim. hoitaja haluaa ajaa vain omaa etuaan, eikä muiden ja hoitaa potilaita ja vanhuksia mahdollisimman nopeasti, päästäkseen tekemään jotain mukavampaa, niin miten tämä oman edun palveleminen automaattisesti johtaa parhaaseen tulokseen?
Oman edun ajaminen toimii vain tietyissä konteksteissa ja niissäkin vain varsin säädellyissä puitteissa, kuten esim. olisihan se varmasti sellutehtaille tuottoisampaa päästää vedet puhdistamattomina luontoon, kuten tehtiin vielä 60-luvulla, mutta hyötyykö yhteiskunta tästä vai joutuvatko he maksamaan viulut jossain muussa muodossa, kuten esim. kalastajien menettämien tulojen, sairastumisten ja asuinympäristön tuhoutumisen?
"…että muiden individualismia loukkaamaton oman edun tavoittelu"
Onko tämä varmasti Randin ajatus, sillä se on ristiriidassa tämän kanssa. "epäitsekkyys ja myötätunto kaikkein pahinta moraalittomuutta."
Muiden individualismista välittäminen olisi mielestäni myötätuntoa ja epäitsekkyyttä. Jos olet itsekäs, tuhoat heti tämän käsitteen, jos sotket siihen edes hivusen toisesta välittämistä esim. siksi, että hän on ihminen ja Raamatussa käsketään kohtelemaan muita, kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan. Sinun tulisi ainoastaan käyttää häntä välineenä, saavuttaaksesi itsekkäät tarpeesi, että voisit täyttää Randin teorian.
Kasvattaisitko esim. lapsesi paremmin, jos ajattelisit vain itseäsi? Pedofiiliti ovat tätä yrittäneet ja mielestäni tuhoutuneet pienet sielut todistavat, että se ei ole tie autuuteen.
"Rakastan rikasta kulttuuria ja monipuolista kanssakäymistä ja erilaisia ihmisiä. Rakastan yksilöitä."
En ymmärrä, että miksi luulet piripään keksineen nämä asiat maailmassa? Onhan näitä lähes kaikki kulttuurihistorian ihmiset rakastaneet, siitä asti, kun jengi Babyloniassa oppi kirjoittamaan ja kertomaan asioista muodossa, joka säilyi pitkään.
Et voi ajaa vain omaa etuasi ja olla loukkaamatta muiden individualismia, sillä jossain kohtaa ihmisten väliset edut varmasti kohtaavat ja tällöin jompikumpi jää alakynteen. Tämän vuoksi on olemassa valtio, jossa päätetään esim. siitä, että millaisia taloja saa rakentaa ja minne. Itseäni ainakin vatuttaisi aivan julmetusti, jos naapuriini rakennettaisiin 100 kerroksinen pilvenpiirtäjä. Ei näkyisi aurinkoa enää ikinä. Tässä minun ja pilvenpiirtäjän rakentajan edut ovat vastakkain ja Randin Laissez-Faire yhteiskunnassa hän varmasti saisi rakentaa pilvenpiirtäjänsä, koska hänellä on enemmän rahaa, jolla ostaa valtaa maailmassa, jossa ihmisten työpaikat ovat kiinni siitä, että he pyörittävät maailmaa, kuten massimiehet haluavat, koska valtiolla ei ole muuta tehtävää kuin suojella heidän omaisuuttaan.
Mielestäni Suomi on varsin onnistunut valtio, eikä se ole lähelläkään Randin unelmayhteiskuntaa, jota lähempänä on esim. Somalia.
Adam Smith:n pääkäsitteet ovat peräisin Suomesta
Kerrot virheellisesti, että Adam Smith olisi 1776 ensimmäisenä kirjassaan "Kansojen varallisuudesta" esittänyt tuon Ayn Rand:n lipastaman "näkymätön käsi" ajattelutavan. Tieto ei pidä paikkaansa.
Adam Smith:n "Kansojen varallisuudesta" laajentaa ja esittelee englannin kilellä 11 vuotta aiemmin ilmestyneen Anders Chydeniuksen teoksen "Den Nationale Winsten" pääkäsitteet ja siällön mukaan lukien tuon ajatuksen näkymättömästä kädestä, jonka tässä lainasit. Adam Smith lipasti nuo ajatukset Anders Chydeniukselta ja unohti mainita lähteen. Tuohon aikaan ei ollut tapana esitellä lähdeviitteitä. Adam Smithin teos on laaja ja se on laadittu hyvällä tyylillä ja tavalla joka mahdollisti noiden ajatusten leviämisen englanninkielisieen kulttuuripiiriin. Siinä oli varmasti myös uniikkia asiaa vaikka merkittävimmät havainnot taisivat olla jonkun muun, lähinnä Anders Chydeniuksen, aikaansaannoksia. En tunne aivan kaikkia yksityiskohtia.
Hieman lisää tietoa on täällä: http://en.wikipedia.org/wiki/The_National_Gain
Tuo Chydeniuksen lyhyt ja ytimekäs kirja on englanninkielisenä täällä: http://en.wikisource.org/wiki/The_National_Gain
Lisää tietoa Anders Chydeniuksesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Chydenius
Tuon "näkymätön käsi" ajattelutavan juuret ovat siis Sotkamossa, Kokkolassa ja Turun Akatemiassa, jossa Anders Chydenius väitteli ja rakensi teoriaansa. Pienen kansakunnan on vaikea pitää suurmiestensä saavutuksia esillä ja niille kuuluvassa arvossa.
Duoda, duoda
Missä Smith oli oppinut ruotsin, kun kirjoitat "unohti mainita lähteen".
Olisi kohtuullista hyväksyä, että kl. liberalismi kehittyi monessa paikassa monen henkilön voimin. Aiheesta kirjoittaneen professorin tekstiä:
"liittyen ranskalaisiin varhaisliberalisteihin, joiden teoksia oli julkaistu tai referoitu ruotsiksi. Tärkein heistä oli rajatonta elinkeinovapautta kannattanut markiisi Mirabeau vanhempi, jonka pääteoksen L'Ami des Hommes ensimmäinen osa oli julkaistu ruotsiksi 1759. Ruotsalaisista kirjoittajista vapaaherra Carl Leuhusen oli ottanut 1761 yhtä radikaalin kannan.
Chydeniuksen itsenäisyyttä elinkeinovapauden kannattajana ei siis pidä liioitella, vaikka hän ei tuntenutkaan kuuluisan skotlantilaisen taloustutkijan Adam Smithin käsityksiä. Tämä julkaisi elinkeinovapautta kannattavan, varhaisempiin luentoihinsa perustuvan teoksen Wealth of Nations vasta 1776. Smithin ja Chydeniuksen ajatusten yhtäläisyys johtuu yhteisistä ranskalaisista esikuvista ja siitä, että elinkeinovapautta oli rajoitettu kaikkialla Länsi-Euroopassa samaan tapaan."
Lähde: http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2432/