Venezuelasta on tulossa Venäjän roolimalli

Ukrainan tulitaukosopimus on lupaava merkki, vaikka vielä en ylettömästi sen varaan laske. Edellinen samansisältöinen sopimus vesittyi saman tien, ja ajanpeluuksi tämäkin saattaa paljastua etenkin Venäjän osalta. Toivottavasti ei, mutta siltä varalta voisin spekuloida Venäjän tulevaisuudella tilanteessa, jossa pakotteet ja vastapakotteet jatkuvat.

Kuten heti kriisin alussa arvioin, Putin vastaa taloudellisiin haasteisiin komentotaloudella, koska koira ei karvoistaan pääse. Juuri niin on käynyt. Mitä seuraavaksi? Yksi oleellinen osa Venäjän talousvaikeuksia on jätti-inflaatio, joka on seurausta ruplan romahduksesta. Hallitus on vastannut siihen lisäämällä joidenkin avainhyödykkeiden hintakontrollia, kuinkas muuten. Minulla ei ole listaa kontrolloiduista hyödykkeistä, mutta uutisten perusteella sillä on jo ainakin keskeisiä elintarvikkeita vodkasta alkaen. Kauppoja on peloteltu hintojen nostosta raskailla seuraamuksilla, vaikka se on tuontihyödykkeiden kohdalla väistämätön seuraus valuutan putoamisesta. Ja lisää on tulossa.

Tällaiset uutiset saanevat jatkoa:

 http://uk.businessinsider.com/inflation-russia-may-lead-to-food-price-controls-2015-2?r=US

Tämä ei tietenkään yllätä, päinvastoin. Itsevaltiaat ottavat käyttöönsä ne keinot, jotka ovat heille tuttuja ja omalta kannalta helppoja, mutta muiden kannalta tehottomia ja haitallisia.

Hintakontrollista on paljonkin kokemuksia suljetuista talouksista – neuvosto-Venäjällähän kaikki hinnat olivat kontrolloituja, joten Putinilta sujuu homma vanhasta nostalgian siivittämästä muistista. Tuoretta kokemusta asiasta löytyy vaikka Venezuelasta, joka onkin Putinin Venäjän hengenheimolainen monella tavalla. Ja talouden suuntakin vaikuttaa yhtenevältä.

Omintakeista sosialismia harjoittava Venezuela on Etelä-Amerikan suurin öljyntuottaja, joka on syvästi riippuvainen tuonnista. Hallitus on subventoinut elintarvikkeiden hintoja, mutta öljyn hinnan romahdettua siihen ei ole varaa. Hintatuettuja elintarvikkeita saa kukin kansalainen ostaa vain kerran viikossa. Ruokajonot ovat valtavat ja kaupat tyhjillään. Lääkkeistä on niin ankara pula, että se rajoittaa sairaaloidenkin toimintaa.

Venezuelan talous on hyvin samanlainen kuin Venäjän: sillä on yksipuolinen tuotantorakenne ja yletön riippuvuus öljytuloista. Niiden kuihtuminen on ajanut hallituksen umpikujaan molemmissa maissa, joskin Venäjällä on enemmän pelivaraa kuin Venezuelalla, mutta loputtomiin se ei kestä.

Suuri osa Venezuelan surkeasta hyödykehuollosta johtuu valuuttapolitiikasta. Maa on kärsinyt vuosia hurjasta inflaatiosta, jota hillitäkseen hallitus on ankkuroinut rahayksikön bolivarin kurssin keinotekoisen korkeaksi. Se pitää tuontitarvikkeiden hinnan periaatteessa alhaisena, mutta samalla valuutanvaihtoa on rajoitettu voimakkaasti valuuttareservien suojelemiseksi.

Krooninen valuuttapula tekee tuonnista vaikeaa ja yllyttää tuojia mustan pörssin valuuttakauppiaiksi. Vaikka hyödykkeet ovat näennäisesti halpoja, niitä ei ole tarjolla kuin mustassa pörssissä. Siellä ne hinnoitellaan realistisesti eli ne ovat kalliita.

Tuonti on tilastoja paljon vähäisempää, koska viralliseen kurssiin vaihdetut dollarit eivät päädy todelliseen hyödykekauppaan, vaan tuontiyhtiöt myyvät he hurjilla voitoilla. Tästä tietysti seuraa hyödykepula ja valtavia menoja valtiolle, joka käytännössä subventoi laitonta valuuttakauppaa. Viranomaiset vetävät toki omansa välistä korruptiona, kuten tällaisissa järjestelmissä kuvioon aina kuuluu.

Samalla tavalla vaikuttaa hallituksen määräämä hintakontrolli. Kun hinnat pakotetaan poliittisin toimin keinotekoisen mataliksi, tuottajien ja välittäjien kannattavuus rapautuu. Niiden on turha tuoda markkinoille tuotteita tappiolla, vaan ne myydään mustassa pörssissä. Jos se ei onnistu, ainoaksi vaihtoehdoksi jää ennen pitkää konkurssi.

Valuuttapolitiikka ja hintakontrolli ovat ehkäisseet tehokkaasti Venezuelan omaa tuotantoa kehittymästä. Homma toimi jotenkuten niin pitkään kun öljytuloilla oli varaa rahoittaa tuonti, mutta nyt lysti on ohi.

Venäjällä on tähän pisteeseen vielä matkaa, mutta yritys on kova. Jos pakotteita ei pureta ja öljyn hinta korjaudu nopeasti, Venäjäkin vastaa megainflaatioon laajenevalla hintakontrollilla.

Vapaasti vaihdettavan valuutan muuttaminen kiinteäksi kurssiksi olisi vielä radikaalimpi liike, mutta mahdottomana en sitäkään pidä. Se merkitsisi voimakasta pääomakontrollia, joka tekisi Venäjästä käytännössä suljetun talouden. Hinta olisi armoton, mutta Putinin kohdalla kaikki näkyy olevan mahdollista.

Hintakontrolli laajenee aika varmasti jo siksi, että oikein markkinoituna se miellyttää kansalaisia – sen hetken, kun vaikutukset tuotantoon eivät vielä toteudu. Mutta Venezuelan tapaan se johtaa hyödykepulaan, kun tuontiyhtiöiden ja kauppojen on pantava lappuja luukulle.

Siinä kohtaa Putin luultavasti kieltää konkurssit ja tekee yhtiöiden toiminnan lopettamisesta laitonta. Se olisi loogista hänen politiikassaan: ulkoistetaan sosialismi yksityisille yrityksille. Kyllä ne yritykset keinot keksivät, kun vaihtoehtona on keskitysleiri!

Mutta tuskinpa sekään auttaa. Komentotaloudessa on kyllä mahdollista määrätä hyödykkeiden hinnat, mutta niiden tuotanto- ja välityskustannukset eivät katoa, vaikka yrityksille tarjottaisiin pamppua. Katteistakaan ei voi loputtomiin repiä, kuten Venezuela todistaa.

Kun terveestä liiketoiminnasta tehdään poliittisin keinoin mahdotonta, niin kyllä se aika nopeasti loppuu. Onneksi syyllisetkin ovat hallituksella jo tiedossa: lännen juonittelijat, isänmaan petturit, kansakunnan viholliset. Ne ovat hallituksen mukaan Venezuelankin romahduksen takana, kuinkas muuten.

Mutta hyödykepulan iskeminen Venäjälle on Putinille luultavasti vain todiste politiikkansa onnistumisesta. Hänhän haikailee takaisin Neuvostoliittoa, joten krooninen hyödykepula ja rehottava musta pörssi kääntäisivät kellon takaisin vanhoihin hyviin aikoihin! Venäjän muuttaminen sotataloudeksihan on edennyt muuten jo vauhdikkaasti. Kohta kaivetaan arkistoista vanhat viisivuotissuunnitelmat ja Gosplan.

5 thoughts on “Venezuelasta on tulossa Venäjän roolimalli

  1. Maahanmuuttopaine Venäjältä Suomeen kasvaa

    Poimin tähän (alle) muutamia Venäjää koskevia lukuja Trading Economist tietokannasta.  Nämä heijastelevat pääosin viime joulukuun tilannetta. Öljyn hinnanlaskun ja suorien investointien pakenemisen seuraukset eivät vielä kunnolla näy luvuissa. Huomiota kiinnittää lähtötilanteen vahvuus. Talous on ollut tasapainossa, veroaste on ollut alhainen, työttömyys vähäistä ja elintaso kohtuullinen. Venetzuela oli samassa tilanteessa Hugo Savez:n tullessa valtaan ja talouden rapautuminen vei monta vuotta.

    Pelkään että Venäjällä käy samoin. Talouden lopullinen rapautuminen vie kauemmin kuin toivoisimme ja pitkittyvät kärsimykset ovat pahempia kuin nopea romahdus. Saamme Suomessakin varautua siihen, että maahanmuuttopaine Venäjältä kasvaa moniksi vuosiksi eteenpäin.  

    Kai

     

    GDP Growth Rate 0.04 percent
    GDP Annual Growth Rate 0.7 percent
    GDP per capita 6923 USD
    GDP per capita PPP 23564 USD
    Unemployment Rate 5.3 percent
    Population 144 Million
    Retirement Age Women 55 
    Retirement Age Men 60 
    Inflation Rate 15 percent
    Food Inflation 22.8 percent
    Interest Rate 15 percent
    Current Account to GDP 1.56 percent
    External Debt 600 USD Billion
    Capital Flows -9408 USD Million
    Gold Reserves 1150 Tonnes
    Foreign Direct Investment 11195 Million USD
    Remittances 4790 Million USD
    Government Budget -0.5 percent of GDP
    Government Debt to GDP 13.41 percent
    Industrial Production 3.9 percent
    Industrial Production Mom 8.1 percent
    Capacity Utilization 62.15 percent
    Manufacturing Production -3 percent
    Bank Lending Rate 16.7 percent
    Corporate Tax Rate 20 percent
    Personal Income Tax Rate 13 percent
    Sales Tax Rate 18 percent

     

    1. Hyvä pointti

      On tuo, että hetkessä eivät suuret muutokset tapahdu. Talouden rapautuminen vie aikansa, mutta hyvää vauhtia sinne Venäjä on menossa, jos ei melodia muutu nopeasti. En valitettavasti usko, Putin on komentoyhteiskunnan kannattaja, ja vauhtiin päästyään suunta vain kiihtynee. Kun talous sakkaa, Putin etsii siihen lääkkeitä tutusta kaapista – lisää kontrollia ja valtion nyrkkivaltaa.

      Ennustin näin käyvän heti Krimin valloituksen paljastuttua, eikä mikään ole näkemystäni muuttanut, päinvastoin.

      Heikki

  2. Putin on myymässä Venäjää Kiinalle

    Loistava otsikko!

    The Economist on twiitannut tästä Venezueala-mallista "China is now seen as the lender of last resort for countries that are ignored by the West"

    Kuva Kiinan ja Venezuelan johdon tapaamisesta

    Kauppalehti kirjoittaa tänään (ma 16.2.2015) samasta aiheesta otsikolla "Venäjän talous lohduttomassa tilassa".

    Venäjällä on pitkään pelätty Kiinan nousua Venäjää merkittävämmäksi valtakunnaksi ja taloudeksi. Nyt kuitenkin huhutaan että Venäjä on anonut hätärahoitusta Kiinasta. Kiina ostaa kohta Venäjän! Putin tulee saamaan vielä jyrkän tuomion jälkipolvilta, hänen kaudestaan ei kovin ylistävin sanoin tulevissa historian versioissa kirjoiteta. 

  3. Jeesus ja rahanvaihtajat

    "Se pitää tuontitarvikkeiden hinnan periaatteessa alhaisena, mutta samalla valuutanvaihtoa on rajoitettu voimakkaasti valuuttareservien suojelemiseki"

    Miten se, kun minä vaihdan 4000 euroa dollareiksi on Suomen valuuttareserveistä pois?

    Eikö ongelma ole enemmänkin se, että kun kansalaiset pitävät bolivaria arvottomana, he pyrkivät vaihtamaan nämä heti dollareiksi ja näin aiheuttavat hyperinflaation ja kun bolivarin arvo laskee, niin tuontituotteiden arvo nousee samalla. Kieltämällä valuutanvaihto pyritään pitämään bolivarin pitämään kansalaisten rahat bolivareissa, ei niinkään suojelemaan valuuttareservejä. Valuuttareservejä jouduttaisiin käyttämään, jos haluttaisiin suojella bolivaria, kuten Venäjä teki viime vuonna ruplan suhteen. Mahtaakohan heillä olla palanut jo 100 miljardia ainakin siihen, kun he ovat ostaneet yrityksiltä ja yksityisiltä ruplia dollareilla.

    Pääomakontrollit on viimeinen keino, kun reservit on jo loppu ja halutaan estää hyperinflaatio.

     

    Suurinpana ongelmana Venäjälle pitäisin tällä hetkellä sitä, että korko on noussut 50 % vuodessa. http://www.tradingeconomics.com/russia/interest-rate

    Tämä johtaa helposti pankkikriisiin, luottojen jäädessä maksamatta.

    1. Kurssi on rankasti manipuloitu – eriportaisesti

      Kun bolivar on rankasti ylihinnoiteltu, niin viralliseen vaihtokurssin mukaan valuuttaa ostavat saavat tietysti tuontituotteet halvalla. Mutta jos valuuttaa voisi vaihtaa vapaasti, loppuisi se hetkessä. Korkeimpaan kurssiin bolivaria saavat vaihtaa vain harvat ja valitut, ja sillä keinolla halutaan subvention siirtyvän kuluttajahintoihin. Ei taida toimia järin hyvin…

      Bolivarin arvohan ei määrity vapaasti, vaan maassa on mutkikas kolmiportainen vaihtokurssi, ja sitten tietysti musta pörssi. Vaihtokurssi riippuu asemastasi systeemissä:

      http://www.economist.com/blogs/americasview/2014/04/venezuelas-byzantine-exchange-rate-system

      http://www.theguardian.com/world/2015/feb/10/venezuela-eases-currency-controls-new-foreign-exchange-system

      Heikki

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki